Yhteisöllisen asumisen lisääntyminen antaa uusia mahdollisuuksia rakennusteollisuudelle.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue on kilpailuttanut 20 kohdetta, kertoo se uutisessaan. Varha ei rakenna kiinteistöjä, vaan ne ovat kuntien, yksityisten tai säätiöiden omistuksessa. Kilpailutettu jakso kestää elokuulle 2026.
Kiinteistöalan yrittäjä Jari Rastas rakentaa mallia, jossa samassa korttelissa on sekä yhteisöllistä että senioriasumista. Hänellä on pitkä kokemus lukuisten seniorikohteiden toteuttamisesta, kuten Turun Kuninkaanlaakson korttelista.
Mynämäessä ja Paraisilla kaavoitus ja arkkitehtisuunnittelu ovat jo valmiina ydinkeskustan kohteita varten. Myös Turkuun sekä parille muulle paikkakunnalle suunnitellaan vastaavaa isoa hanketta. Kysyntää yhteisölliselle asumiselle on.
– Hyviä esimerkkejä ei ole Suomessa kuin muutamia. Mallissamme kokonaisuudessa olisi yhteisöllisen kohteen lisäksi vähintään yksi vapaarahoitteinen seniorikerrostalo. Kortteleissa ei olisi laitosmaisuutta, kertoo Rastas visiostaan.
Yksityistä ja yhteiskunnan rahaa hoivarakentamiseen
Parhaillaan Jari Rastas neuvottelee rahoitusta kohteille institutionaalisten sijoittajien suunnasta. Institutionaalisella sijoittajalla tarkoitetaan suuria sijoituksia tekevää yhteisöä, kuten eläke- ja vakuutusyhtiötä, pankkia tai sijoitusrahastoa.
– Rakennusalan tilanne on kovin haastava. Tarvitsemme mukaan vakaita rahoittajia, sillä yhteisöllisen asumisen vuokratalossa tuotto on pienempi kuin normaalissa kiinteistösijoittamisessa.
Rastas muistuttaa, että taloyhtiöiden ja talojen ylläpitokustannukset ovat kasvaneet, joten kyseessä ei ole huippubisnes. Toisaalta se on vakaa, pitkäjänteinen ja kasvava.
Kyse on myös yhteiskunnallisesta ponnistuksesta, Rastas sanoo. Hän toivoo keskustelua siitä, millaisella rahoitusmuodolla yhteiskunta voisi osallistua kohteiden rahoittamiseen.
Ihannekorttelissa sadat ikääntyneet asuvat yhdessä
Kiinteistöalan yrittäjän Jari Rastaan visioimassa korttelissa olisi 90–150 asuntoa. Hän arvioi, että ensimmäiset kohteet olisivat valmiita puolentoista tai kahden vuoden päästä. Vireillä olevien projektien edetessä maakuntaan voisi syntyä 500–600 asuntoa.
Lain mukaan yhteisöllisen toiminnan pitää olla tilojen puolesta mahdollista. Paraisten ja Mynämäen kohteet ovat keskustoissa eli palvelut ovat lähellä ja yhteydet hyvät.
– Taloissa pitää olla asianmukaiset tilat yhteisölliselle toiminnalle, yhteinen ruokailutila, tehokkaat tilat palvelujen tuottajalle, viihtyisät ulkoilualueet ja keskeinen sijainti, kertoo Rastas.
Yhteisöllinen asuminen toteutuu yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Varha on hyväksynyt nykyiset suunnitelmat.
– Ilman hyväksyntää kohteisiin ei sijoiteta yhteisöllisen asumisen asukkaita. Rakennusteollisuus RT on ollut vahvasti tukemassa ajatusta, koska asuntorakentamisen volyymi on hyvin alhainen. Tämä on yksi tapa saada kerrostalorakentamista liikkeelle taajamissa.
Rastas arvioi, että mallia voitaisiin laajentaa valtakunnalliseksi.
– Asuntoja vapautuu vanhuksilta muuhun käyttöön, kun he muuttavat seniorikortteleihin. Tämäntyyppinen rakentaminen lisää myös uusien, esteettömien asuntojen määrää.