Diabeteksen vuoksi toisen jalkansa viime kesänä menettänyt Esa Etelämäki oli asunnon tarpeessa, kun kotona asuminen alkoi olla ylivoimaista. Välillä hän liikkuu pyörätuolilla, välillä käytössä on proteesi.
Raisiolainen Etelämäki tarvitsee kotihoidon palveluja, mutta ei ympärivuorokautista hoivaa. Sopiva paikka löytyi Raision Hulvelassa toimivasta palvelukeskuksesta.
Etelämäki luonnehtii itseään erakoksi, jonka on vaikea tutustua ihmisiin. Hiljalleen hän on rohkaissut mielensä ja lähti mukaan pelikerhoon, kun liikkuminen helpottui. Tunnelma pöydässä on mukava ja Etelämäeltä sinkoilevat vastaukset tietovisakysymyksiin vauhdilla.
Ainoa asia, jonka hän kokee hankalaksi, on muistisairaiden seurassa oleminen.
– Siitä ei tahdo tulla mitään, mutta muuten tämä on oikein suositeltava asuntomuoto. Kesäksi on hakusessa sähköskootteri, jolla lähden kauppaan ja torille hakemaan mansikoita, kaavailee Etelämäki.
Yhteisöllisyys luodaan toiminnalla
Iäkkäiden yhteisölliseen asumiseen liittyy monien mielissä edelleen epäselviä asioita, vaikka vanhuksia kannustetaan asumismuotoon valtakunnallisesti.
Valviran mukaan yhteisöllinen asuminen tarkoittaa hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Se tuli sosiaalihuoltolakiin uutena sosiaalihuollon palveluna vuoden 2023 alussa.
Edes asukkaaksi pääsemisen kriteerit eivät aina ole hakijoiden tiedossa. Hulvelan palvelukeskuksen esihenkilö Satu Jätinvuori saa puhelinsoittoja jopa suoraan asuntoa hakevilta asiakkailta, vaikka asukkaiden valinta tapahtuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) palvelunohjauksen kautta.
Varhassa on huomattu, että perustietoa tarvitaan lisää, alkaen siitä, miten asuminen eroaa asumisesta omistusasunnossa.
Asumismuodossa asukas maksaa itse vuokransa sekä kotihoidon palvelut, joiden hinta määräytyy tulojen mukaan. Lisäksi asukas voi hankkia siivous-, pyykki- ja ruokapalveluja tarpeidensa mukaan ja maksaa ne itse.
Esimerkiksi Esa Etelämäen vuokra on noin 600 euroa, ja kotihoidon palveluihin menee kuukaudessa noin 450 euroa. Tyttäret käyvät auttamassa siivouksessa ja pyykkien kanssa.
Yhteisöllisyys luodaan toiminnalla, painottaa vt. asumispalvelujohtaja Susanna Kaunisto. Hän kiistää ajatukset, että asumismuodolla yritetään vain siirtää mahdollisimman monet asiakkaat pois ympärivuorokautisesta hoidosta.
– Jokaiselle asiakkaalle tarvitaan hänen elämäntilanteeseensa sopiva koti. Yhteisöllisyys ja toiminta toisten kanssa ovat keskiössä. Pelkkä kahvihuone kokoontumispaikkana ei riitä. Toiminnan pitää olla sellaista, jota asukkaat toivovat, sanoo Kaunisto.
Asumispaikan voi saada yksinäisyydenkin vuoksi
Ikääntyneiden kotona asuminen on ollut paljon esillä julkisuudessa. Kotona asumista suositaan, ja se on monen iäkkään omakin toive.
Toisaalta vanhusten palveluista haetaan Suomessa lähes 140 miljoonan euron säästöjä tänä vuonna. Asia selviää Ylen MOT-toimituksen laajasta, ikääntyneiden palveluita koskevasta selvityksestä.
Oppositio ryöpytti helmikuun lopulla hallitusta vanhusten hoidosta. Varsinkin ympärivuorokautisten hoitopaikkojen vähentäminen on aiheuttanut huolta. Yhteisöllinen asuminen otetaan usein esille, kun keskustellaan tulevien vuosien vanhustenhoidosta.
Varsinais-Suomessa yhteisöllisen asumisen kriteereissä mainitaan, että asiakas soveltuu yhteisölliseen asumiseen esimerkiksi silloin, kun hänellä on vaikeuksia huolehtia omasta ravitsemuksestaan, mutta jatkuvaa yöhoidon tarvetta ei ole.
Muita myöntämisperusteita ovat muun muassa yksinäisyys sekä runsas sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö. Varallisuus ei vaikuta asiakkaiden valintaan.
Tarve yhteisölliseen asumiseen on Varsinais-Suomessa valtava, sanoo vt. asumispalvelujohtaja Susanna Kaunisto. Nyt Varhalla on asukkaita omissa ja yksityisen palvelutarjoajan yksiköissä yhteensä noin 450.
– Ympärivuorokautisessa asumisessa on paljon asukkaita, jotka pärjäisivät vielä yhteisöllisessä asumisessa ja hyötyisivät siitä. Jos asiakas haluaa johonkin tiettyyn yksikköön tai tietyn kunnan tai kaupungin alueelle, voi paikkaa joutua odottamaan. Jos myöntämisperusteet täyttyvät, asunto pitää löytyä kolmessa kuukaudessa, kertoo Kaunisto.