Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) teettämän tuoreen selvityksen mukaan lapsen etu ja oikeudet eivät aina toteudu riitaisissa ja pitkittyneissä erotilanteissa.
Myöskään vanhemmille tarjotut palvelut ja tuki eivät ole riittäviä.
Selvitys luovutettiin tänään sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Selvitys kokoaa kaikkiaan 31 parannusehdotusta tilanteen palveluiden ja lainsäädännön uudistamiseksi ja tilanteen korjaamiseksi.
Huoltoriidoissa tehdyt päätökset eivät ole aina lapsen edun mukaisia, katsotaan selvityksessä. Myös vanhemmille tarjotut palvelut ja tuki ovat riittämättömiä.
Lapsi ei välttämättä saa apua huoltoriidan aikana
Selvitystä varten kerättiin tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon, tuomioistuinten sekä lastenpsykologian ja -psykiatrian ammattilaisilta ja hyödynnettiin laajasti tutkimustietoa.
– Kun huoltoriita on vireillä, niin auttamisjärjestelmässä välttämättä kukaan ei sillä aikaa auta, eli lapsi ei saa apua, kuvailee selvityshenkilö Johanna Vaitomaan nykytilannetta.
Ensi- ja turvakotien liiton erityisasiantuntijana työskentelevän Vaitomaan mukaan palveluita ja lainsäädäntöä on uudistettava. Parannuksia olisi tehtävä muun muassa lapsen kuulemiseen ja lapsen oikeuteen saada tarvitsemaansa apua.
Väkivalta liittyy hyvin usein pitkittyneisiin ja riitaisiin erotilanteisiin ja huoltajuuskiistoihin. Se voi olla fyysistä väkivaltaa, henkistä tai esimerkiksi taloudellista väkivaltaa.
– Tyypillisesti se on pakottavaa kontrollia, henkistä väkivaltaa, kuvailee Vaitomaa.
Selvityksessä ehdotetaan, että ammattilaisille tulisi mahdollisuus velvoittaa vanhempia vastaanottamaan hoitoa ja palveluita. Esimerkiksi väkivaltaa käyttävää vanhempaa voisi velvoittaa väkivallan katkaisuohjelmiin.
Lasten aseman parantamiseksi väkivaltatilanteissa selvityksessä ehdotetaan myös lapsirauharikoksen säätämistä. Ruotsissa vastaava laki on käytössä. Sen tarkoitus on suojata lasta vanhempien keskinäisen väkivallan näkemiseltä.
Lasten, nuorten ja perheiden ministerityöryhmä tekee päätöksiä palveluiden ja lainsäädännön uudistamisesta selvityksen pohjalta.
Selvitys on osa hallitusohjelmaan ja kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan. Päävastuu selvityksen laatimisesta oli Ensi- ja turvakotien liitolla.
Selvityshenkilöinä toimivat erityisasiantuntija Johanna Vaitomaa Ensi- ja turvakotien liitosta ja sosiaalineuvos Riitta Särkelä.