Suomi on päättänyt napata verotuen pois datakeskuksilta.
Konesalien saama, lähes nollaan painettu sähkövero tarkoittaa valtiolle tänä vuonna 30 miljoonan euron verotulojen menetystä. Yritysten saama verotuki on valtiolle sitä kalliimpi, mitä enemmän sähköä kuluttavia konesaleja Suomeen syntyy.
Datakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Veijo Terho arvioi, että veronkiristys vähentää kiinnostusta rakentaa Suomeen uusia, suuria keskuksia.
Onko se Suomelle huono uutinen?
1. Miksi sähkösyöppöjä haluttiin tukea?
Datakeskukset otettiin alennettuun sähköveroluokkaan runsas kymmenen vuotta sitten. Suomeen oli hätä saada investointeja, kun oma paperiteollisuus hiipui, eikä Nokian kulta-ajoistakaan ollut kuin muisto.
Silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoo kirjassaan, että datakeskusten ajateltiin sitovan niiden omistajayhtiöt Suomeen ”mistä voisi poikia ajan saatossa muutakin yritystoimintaa”.
Datakeskukset ovat miljardiluokan investointeja, mutta on hyvä huomata, että rahasta 70–80 prosenttia menee mm. prosessorivalmistajille, jonnekin aivan muualle kuin Suomeen.
2. Mitä datakeskus antaa Suomelle?
Kukaan ei tiedä kattavasti, missä määrin toive on toteutunut siitä, että datakeskus levittäisi ympärilleen esimerkiksi tekoälyyn liittyvää huippuosaamista.
Liikesalaisuus on, mitä dataa konesaleissa käsitellään ja kuinka suuressa roolissa vaikkapa kryptovaluuttojen louhiminen on. Ainakin yksi konesaliyritys on tiettävästi kieltänyt kryptolouhinnan omissa saleissaan.
Datakeskusyhdistys toivoo kattavaa tutkimusta siitä, mitä hyötyjä datakeskukset suomalaiseen yhteiskuntaan jättävät. Toistaiseksi tutkimusta ei ole.
Varmasti tiedetään vain se, että konesalit voivat olla paikkakuntansa suurimpia veronmaksajia, kuten Mäntsälässä.
Varmaa on sekin, että ne kuluttavat paljon sähköä jäähdyttäessään laitoksessa hyriseviä prosessorikaappien rivistöjä.
Usein tällä hukkalämmöllä tuotetaan lähistölle esimerkiksi kaukolämpöä. Esimerkiksi Haminassa se tarkoittaa mahdollisuutta vähentää hiilidioksidipäästöjä.
3. Nitistääkö datakeskus muut hankkeet?
Kantaverkkoyhtiö Fingridiä pitkään johtanut ja viime vuonna eläköitynyt Jukka Ruusunen on arvostellut datakeskusbuumia siitä, että uudet ja yhä suuremmat tulokkaat kilpailevat siitä samasta vihreästä sähköstä, jolla suomalainen teollisuus pitäisi irrottaa fossiilienergiasta.
Kansainvälisillä datajäteillä on varaa maksaa sähköstä enemmän kuin perinteisemmällä teollisuudella. Niiden ei ole tarvinnut liiemmin murehtia prosessorien sähkönkulutuksesta. Kiinalaisten kehittämä Deepseek-tekoäly osoitti, että tekoäly voidaan kouluttaa selvästi tähän saakka kuviteltua vähemmällä datalla – ja siis sähkönkulutuksella.
Mutta ainakaan vielä ei voi sanoa, että datakeskukset olisivat napanneet sähköt muiden investointien nenän edestä.
Muut vihreään sähköön tukeutuvat hankkeet ovat vain olleet hitaampia.
Inkooseen kaksi vuotta suunniteltu norjalaisen Blastr-yhtiön hankkeen kaavoitusratkaisu on siirtymässä seuraavan kunnanvaltuuston käsittelyyn.
4. Voisiko digijätit painostaa tuomaan osaamisensa Suomeen?
Googlen jättimäinen datakeskus Haminassa työllistää 400, Nebiuksen konesali Mäntsälässä noin 30 henkeä.
Työntekijät ovat vastuussa muun muassa konesalien jäähdytyksen toiminnasta. Varsinaista datan käsittelyn ja tekoälyn huippuosaamista vasta yritetään houkutella Suomeen.
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltosen mukaan varsinkin suurimpia datakeskuksia omistavia digijättejä yritetään saada tuomaan korkean osaamisen työtä myös Suomeen.
Kymmenen vuoden kuluessa keskustelu ei näytä tuottaneen esimerkiksi tekoälyn huippuosaamiskeskusta Suomeen.
Ehkä sähköveron korotuksen välttämisellä olisi voinut saada vipuvartta ns. diilin tekemiseen?
Nyt veroedun poistamisesta päätettiin nopeasti ja jää nähtäväksi, mitkä sen vaikutukset lopulta ovat.
5. Investoinnit - ja kaukolämpö vaarassa?
Fingridin Ruusunen uskoo, että Suomen halpa sähkö on datakeskuksille riittävä houkutin tulla Suomeen ilman veroetuakin.
Datakeskusyhdistyksen Veijo Terho on eri mieltä.
– Haluaisin sanoa, että veromuutos ei vaikuta, mutta pahoin pelkään, että kyllä se vaikuttaa investointihaluun.
Sähköveron korottamisella täytetään aukkoa, joka syntyy, kun makeisille suunnitellusta arvonlisäveron korotuksesta päätettiin luopua.
Makeisten verokohtelupäätöksen jälkeen Fazer kertoi, että päätöksen vuoksi se jatkaa jäissä ollutta 750 miljoonan euron tehdasinvestointiaan Lahdessa.
Terho puolestaan vertaa Fazerin investointia siihen, että datakeskuksilla on suunnitelmissa lähes kymmenen miljardin euron investoinnit Suomeen.
Datakeskustan saama veroetu on ollut sidottu siihen, että niiden tuottama hukkalämpö on täytynyt käyttää hyödyksi esimerkiksi kaukolämpönä.
Nyt Terho arvelee, että vaikka konesali-investoinnit eivät katkeaisi täysin, on mahdollista, että kiinnostus käyttää rahaa hukkalämmön talteen ottamiseen lopahtaa.
Se hävittäisi datakeskusten tuomasta hyödystä merkittävän osan pois.
Sen jälkeen jäljelle jäisivät kiinteistövero lähikunnalle ja keskuksen tarjoamat työpaikat ainakin konesalin huollossa.
Datakeskusten ylijäämälämpöä voi verrata Islannin geotermiseen lämpöön, sanoo Nohewa Oy:n toimitusjohtaja Terhi Pettersson: