Monta mutkaa on ollut lentokonevalmistaja Atol Aviationin matkassa. Ensimmäinen versio lentokoneesta rakennettiin 1980-luvun lopussa. Sen tarina päättyi konkurssiin.
Vuonna 2018 yhtiön ainoa prototyyppi tuhoutui lento-onnettomuudessa. Tämän jälkeen edessä oli yrityssaneeraus ja konkurssi.
Yhtiön ja koneen kolmatta tulemista tehdään Jämsän Hallissa, entisessä sotilaskodissa. Atol Aurora on amfibiolentokone, joka yhdistää veneen ja lentokoneen. Se voi nousta ja laskeutua veteen, mutta siinä on myös sisäänvedettävät pyörät. Talvikäyttöön koneeseen on mahdollista asentaa sukset.
Paljon byrokratiaa
Atol Aviation on Suomen ainoa lentokoneiden valmistaja. Yhtiön myynti- ja markkinointijohtaja Anssi Rekulan mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään siviililentokoneen tyyppihyväksyntää. Se on vaatinut massiivista byrokratiaa ja dokumentointia.
Prosessi on ollut niin vaativa, että yritys on joutunut rakentamaan 20 hengen organisaation, joka on koulutettu noudattamaan vaadittuja Euroopan ilmailuviranomaisen määräyksiä.
– Olen aina sanonut, että lentokoneen rakentaminen ei ole vaikeaa, mutta tyyppihyväksynnän saaminen on, Rekula kertoo.
Jokaisen lentokoneen osan suunnittelun ja valmistuksen lisäksi tarvitaan myös hyväksyntäpiirustukset ja -prosessit, mikä moninkertaistaa työn määrän.
– Vielä tarvitaan aika monen paperinipun hyväksyntä, että saamme koelentoluvan. Niitä pitää sitten lentää vähintään sata tuntia, Rekula sanoo.
Mahdollisesti keväällä alkavan koelento-ohjelman jälkeen yrityksen on mahdollista saada koneelle lopullinen tyyppihyväksyntä. Tavoitteena on, että tämä tapahtuu kesän jälkeen.
Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n yleissopimuksen mukaan ilma-aluksen tulee olla tyyppihyväksytty, jotta sille voidaan antaa yleissopimuksen mukainen lentokelpoisuustodistus. Tämä on edellytyksenä sille, että ilma-alus kelpaisi kansainväliseen liikenteeseen ja kansainvälisille markkinoille.
Atol Aviationin tavoitteena on aloittaa Auroran kaupallinen toiminta heti tyyppihyväksynnän saamisen jälkeen.
Rahoitus on tullut pääasiassa kahdelta ruotsalaiselta yrittäjältä, jotka ovat innokkaita ilmailuharrastajia. Lisäksi ely-keskukselta on saatu pienimuotoista tukea projektin edistämiseksi. Muita rahoituslähteitä ei tällä hetkellä ole.
Rekulan mukaan markkinat näyttävät lupaavilta, ja vesilentosektori on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista alueista ilmailumarkkinoilla. Pohjoismaiden lisäksi hän odottaa tilauksia eri puolilta maailmaa.
Mahdollisesti myös miehittämätön alus
Yritys suunnittelee myös miehittämätöntä kiinteäsiipistä ilma-alusta, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi meriliikenteen ja rajavalvonnan tarpeisiin tai jopa sotilaskäyttöön.
Tämä kehitystyö on saanut alkunsa maailman poliittisen tilanteen vuoksi. Miehittämättömät ilma-alukset voisivat olla joko täysikokoisia tai pienempiä versioita nykyisestä Aurora-mallista.