Hiihdon MM-kisat kuullaan ja nähdään suorana Ylen kanavilta. Katso ja seuraa kaikki uutiset hiihdon MM-kisoista.
Mikä puhuttaa?
Miksi Suomen naiset olivat jälleen neljänsiä? Sitä kysymystä moni varmasti pohtii toista päivää putkeen Trondheimin MM-kisoissa.
Yle Urheilun asiantuntija Aino-Kaisa Saarinen pohti, epäonnistuiko huolto perinteisen hiihtotavan suksissa viestissä vai eikö sopivia vain löytynyt päivän kisaan.
Avausosuuden hiihtäjä Johanna Matintalo ei puhunut suoraan Ylen haastattelussa suksiongelmistaan, mutta purskahti itkuun, sillä muut olivat menneet vasemmalta ja oikealta ohi laskussa.
Myöhemmin Matintalo täsmensi esimerkiksi Ilta-Sanomille kärsineensä suksiongelmista.
Kerttu Niskasen mielipidettä suksistaan ei kuultu kisan jälkeen. Hän hiihti myös paljon yksinään, kun nosti Suomen tulosliuskalla seitsemänneltä sijalta neljänneksi.
Saarinen muistuttaa, että Suomelle on hyvin poikkeuksellista jäädä perinteisen osuuksilla. Yleensä kahdella ensimmäisellä, perinteisellä hiihdettävällä osuudella Suomi on mukana pelissä, mutta romahtaa vapaan hiihtotavan osuuksilla.
Nyt kävi toisin päin.
Saarinen oli myös hämmentynyt Niskasen menosta, vaikka Suomen sijoitus nousi hänen osuudellaan.
– Kerttu on sanonut, että hän on hyvässä kunnossa ja kaikki on hienosti. Mutta Kerttu jäi 29,1 sekuntia 7,5 kilometrin matkalla Frida Karlssonille.
– Se on todella paljon hyväkuntoiselle Niskaselle. Kaikki kuitenkin hiihtivät tässä omaa kisaansa, Saarinen viittasi Niskasen puheisiin osuudestaan ikään kuin väliaikalähtökisana.
Niskanen oli osuutensa kolmanneksi nopein, mutta jäi Norjan Astrid Öyre Slindillekin 23,2 sekuntia.
– Eivätkö Kertun sukset luistaneet vai mikä hänen tilanteensa oikein on? Tulokset eivät olleet totuttuja Niskaselta. Tämä on kysymysmerkki, Saarinen sanoo.
Saarinen pohti jo aiemmin MM-kisoissa, onko Niskasella mennyt jotain pieleen valmistautumisessa ja esimerkiksi kuormitus yli. Toisaalta urheilijaa vastaan on vaikeaa väittää.
Suomen naisten valmentaja Ville Maunuksela kertoi kuitenkin Ilta-Sanomille kaavailleensa Niskasta MM-kisojen päätösmatkalle 50 kilometrin kisaan.
Maunukselan mukaan Niskanen ei ollut kokenut parasta mahdollista tunnetta tai luottoa kyseistä kisaa ajatellen.
– Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski ovat olleet niin pitkään mukana näissä kisoissa, ettei MM-kisoissa kiinnosta muu kuin mitali. Jos urheilijalla on olo, ettei mitalista voi hiihtää, on vaikea motivoida itseään kisaan, Maunuksela totesi.
Kun Urheilustudion jatkoilla Saariselle luettiin Maunukselan kommentit, ekspertti täräytti suoran mielipiteensä.
– Jos Kerttu ei itsekään usko mitaliin, tämä kertoo siitä, että nyt ei ole kaikki kunnossa, Saarinen linjasi ja piti siten järkevänä poisjääntiä viideltäkympiltä.
Myöhemmin Maunuksela kommentoi myös Ylelle Niskasen tilannetta.
Hän toisti, että Niskanen ei koe virettään sellaiseksi, että hänellä olisi viidelläkympillä annettavaa.
Maunuksela kertoo, että Niskasella on alkanut näkyä runsas määrä maailmancupin kisoja kuluvalla kaudella Jessie Digginsin ja Victoria Carlin tapaan.
– Pienestä tämä on kiinni. Kerttu itsekin sanoi, että ei ole enää niin hyvä vire kuin Tour de Skillä, Maunuksela sanoi.
Tuolloin Niskanen otti palkintokorokesijoja normaalimatkoilla ja oli myös Tourin kokonaistaistossa neljäs.
MM-kisat ovat kauden tärkein tavoite. Onko kunnonajoituksessa tai valmistautumisessa mennyt joku pieleen?
– Kertulle sopii yleensä, että hän kilpailee paljon. Jälkiviisaus on helpointa. Jos vire nyt ei ole paras mahdollinen, jotain olisi voitu varmasti tehdä toisin.
– Ratkaisut tehdään kuitenkin aina sen hetkisen ja olemassa olevan tiedon perusteella. Muutama viikko sitten Cognen maailmancupissa vire ja kunto vaikuttivat todella hyviltä, Maunuksela sanoo viitaten vapaan normaalimatkan palkintokorokesijaan sekä perinteisen parisprintin voittoon.
Jasmi Joensuun loppukiritappioista neljänsien sijojen kisoissa on ollut paljon puhetta.
Saarinen tiivistää Joensuun MM-kisat oppikisoina mitalitaistoista ja toteaa, että Joensuun pitää vielä kehittää kestävyyspuoltaan.
Suomen hiihtonaisia uhkaa nyt lähes ennennäkemätön mitaliton putki MM-kisoissa.
Suomen hiihtonaiset ovat jäämässä toisissa MM-kisoissa peräkkäin ilman mitalia. Tämä on tapahtunut vain kerran historiassa.
Suomen naiset eivät voittaneet MM-mitaleita vuosina 1966 ja 1968. Jälkimmäiset olivat olympialaiset, mutta silloin olympiamitaleilla oli myös MM-arvo. Naiset pääsivät MM-kisoihin mukaan vuonna 1954.
Sunnuntain 50 kilometrille ei ole suuria mitaliodotuksia. Suomen arvokisamitaleista matkalla kisaa Krista Pärmäkoski, mutta hän kertoi perjantai-iltana kärsivänsä lonkankoukistajan osittaisesta repeämästä.
Yllätys
Naisten viestin voitti Ruotsi Jonna Sundlingin hurjalla kirillä. Sundling kukisti maalisuoralla Norjan Kristin Fosnäsin.
Arvokisoissa kilpailtiin nyt ensimmäistä kertaa naisten viesti niin, että hiihdettiin 7,5 kilometrin osuuksia 5 kilometrin osuuksien sijaan.
Saarinen oli skeptinen muutoksesta ja ehti miettiä perinteisen osuuksien jälkeen, repeävätkö uudella systeemillä erot liian suuriksi ja tuleeko tylsä kisa.
– Lopussa tulikin kovaa kamppailua kultamitalista ja pronssimitalista, Saarinen ihasteli.
Mitä seuraavaksi?
Lauantain kovimmat suomalaisodotukset suuntautuvat yhdistettyyn, Ilkka Herolaan ja henkilökohtaiseen suurmäen kilpailuun. Mäkiosuuden päälle hiihdetään 10 kilometriä.
Yle Urheilun yhdistetyn asiantuntija Petter Kukkonen kertoo, että kisa käydään poikkeuksellisissa oloissa.
Lauantaina hiihdetään 7,5 kilometrin lenkki. Siinä työpätkät ovat useampia minuutteja, kun maailmancupissa ne ovat normaalisti 30 sekunnista minuuttiin.
– On vaikea ennakoida, miten se muuttaa peliä hiihto-osuudella. Sen pitäisi sataa silti Herolan laariin, sillä Ilkan kovin syömäase on kestävyys. Hiihtobaanat ovat myös pehmenneet.
Toki asiantuntija muistuttaa, että Herolan pitää onnistua suurmäessä. Hyvä nyrkkisääntö Herolan mitalimahdollisuuksiin on, että mäessä pitää yltää viiden parhaan joukkoon.
Kello 10.30. Tarkennettu vuoden 1968 MM-mitalien arvoa.
