LIVIGNO.
Turisteja kurvailee alas Mottolinon laskettelurinnettä. Gondolihissien vieressä pysäköintihallin rakennustyöt leikkaavat maisemaan mustan aukon.
Pari nosturia siirtää rautaa paikasta toiseen, eikä mistään saattaisi arvata, että alle 11 kuukauden päästä täällä kilpaillaan lumilautailun ja freestylen olympiamitaleista.
Yle Urheilun tietojen mukaan täällä oli tarkoitus kilpailla olympialaisten esikisoissa, mutta parkin rakentamista ei ole vielä edes aloitettu.
Virallista kisatapahtumaa ei Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kalenteriin ollut merkattu, joten varsinaista perumistakaan ei ole tehty.
Selvää kuitenkin on, ettei kaikki ole mennyt suunnitelmien mukaan.
– Esikisojen puuttuminen saattaa vaikuttaa siihen, kuinka kokeellinen ja luova olympialaisten slopestyle-radasta tulee. Varmaan tehdään aika traditionaalisia ratkaisuja ja perushyppyreitä, freeskin lajipäällikkö Jussi Mononen pohtii.
Urheilijoille esikisojen puuttuminen on takaisku. Parkin testaaminen ennen olympialaisia on myös turvallisuuskysymys.
Livignon laakson toisessa päässä kilpaillaan kumparelaskun ja freestylen hyppyjen maailmancup-finaaleissa. Kilpailut ovat samalla olympialaisten esikisat.
Rakennustyöt saatiin sellaiseen kuntoon, että kilpailut pystyttiin järjestämään. Mitään katsomoita paikalla ei kuitenkaan ole, ja radan yläosa tulee vielä muuttumaan tulevien kuukausien aikana.
– On tämä tärkeää kyllä, että päästään tänne pelipaikoille katsomaan katsomaan, mikä on meininki. Ei vain tuo mäki, vaan kaikki muu täällä ympärillä, miltä näyttää kylä ja niin edelleen, kumparekisan finaalista niukasti karsiutunut Akseli Ahvenainen sanoo.
Kumpareikon edustalle haastattelualueelle saapuu myös Fondazione Milano-Cortina 2026:n Chief Games Operations Officer, Andrea Francisi.
Ennen haastattelua kaksi eri ihmistä on muistuttanut, että Francisilta ei sovi kysyä kisojen rakennushankkeista. Niistä vastaa julkisomisteinen yhtiö Simico, joka ei ole vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
– Kaikki on hyvin! Olemme onnellisia. Tämä on yksi olympialaisten tärkeimmistä testikisoista, koska se on ensimmäinen tapahtuma täällä. Pääsemme kokeilemaan kaikkia toimintoja, Francisi hymyilee.
Kisojen operatiivinen johtaja suostuu vastaamaan myös Mottolinon rinteen rakennustöitä koskevaan kysymykseen.
– Ensi vuoden tammikuussa, viikkoja ennen olympialaisia, pääsemme kokeilemaan Livignon toista kisapaikkaa. Olemme hyvin luottavaisia, että pääsemme testaamaan kaikkia olympialaisten kisapaikkoja ennen kisoja.
Kelkkailua Yhdysvalloissa?
Suurin osa suorituspaikoista oli Italiassa valmiina, siksi olympialaiset maalle myönnettiinkin.
Milanossa kilpaillaan pääasiassa jääkiekossa ja taitoluistelussa, suurin osa muista lajeista järjestetään ympäri Pohjois-Italiaa perinteikkäillä talviurheilupaikkakunnilla.
Anterselvan ampumahiihtokilpailut ja Bormion alppihiihtokisat järjestyvät rutiinilla, mutta myöhästyneet rakennushankkeet ovat riivanneet uusia suorituspaikkoja.
Esimerkiksi Milanon jääurheilukeskuksen ja Predazzon mäkihyppytornien rakennustyöt ovat yhä pahasti kesken, mutta pahin murheenkryyni on ollut Cortinan kelkkailurata.
Torinon 2006 talviolympialaisten kelkkaränni hylättiin, eikä sitä ollut enää mahdollista kunnostaa. Naapurimaissa ratoja kyllä olisi, mutta Italia ei halunnut yhtään tapahtumaa rajojensa ulkopuolelle.
Järjestäjä päätti alkaa uudelleen rakentaa kymmenillä miljoonilla Cortinan 100-vuotiasta rataa.
Rakennustyöt ovat laahanneet niin pahasti, että Kansainvälinen olympiakomitea vaati Italialta varasuunnitelmaa. Maa oli kuitenkin niin vakuuttunut kaiken valmistumisesta, että se valitsi B-suunnitelmaksi kelkkailun siirtämisen Yhdysvaltoihin.
KOK olisi suosinut eurooppalaista vararataa, mutta Lake Placid oli ainoa vaihtoehto, joka ei vaatinut lisäinvestointeja.
Cortinan keikkailukeskuksen takarajaksi on asetettu maaliskuun loppu. Yhdysvalloissa on jo alettu haaveilemaan olympiakelkkailun järjestämisestä.
Hymy operatiivisen pomon huulilla ei kuitenkaan hyydy.
– Aivan näinä päivinä viimeistelemme kuuluisaa kelkkailukeskusta. Luotamme, että ystävämme (Simico) toimittavat kaikki rakennusprojektit valmiiksi juuri ajallaan, Andrea Francisi vakuuttaa.
Riittävätkö lumi ja kapasiteetti?
Milano-Cortinan muita huolenaiheita ovat lumen riittävyys ja kisapaikkojen kapasiteetti.
Keinolumen tekoon on varauduttu muun muassa tekojärven rakentamisella, mutta kapasiteetista saattaa tulla kaikkien olympialaisiin saapuvien hermoja koetteleva ongelma ympäri Pohjois-Italian pikkukyliä.
Francisi kertoo, että helmikuussa alkaneessa lipunmyynnissä olisi saavutettu jo 600 000 pääsylipun raja. Livignon kumpare- ja hyppypaikalle hän odottaa saapuvan noin 3 000 katsojaa, Mottolinon lumilautailuun ja freestyleen 7 000 katsojaa.
Se on paljon kuuden tuhannen asukkaan kylälle, joka levittäytyy muutaman kilometrin mittaan ja parin korttelin leveyteen keskellä kapeaa laaksoa.
Hotellien riittävyys urheilijoille, olympiakomitean vieraille ja edustajille, medialle ja kisaturisteille on jo nyt koetuksella. Majoittua voi toki kauemmaskin, mutta kaupungin parkkimahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.
– Kapasiteetti on kisojen suurimpia haasteita. Mutta hotelleja ja asuntoja kyllä riittää, majoituksen suhteen ei ole ongelmaa. Järjestämme tietysti erityiset liikennejärjestelyt paitsi olympic familylle, myös kaikille kisojen katsojille, Francisi vakuuttaa.
”Kaikki on lopulta hyvin”
Paperilla talviolympialaisten myöntäminen Milano-Cortinalle toi Sotšin, Pyeongchangin ja Pekingin jälkeen edes hieman uskottavuutta Kansainvälisen olympiakomitean pramealle Agenda 2020 -ohjelmalle ja sen seuraajalle Agenda 2020+5:lle.
Ne sisältävät paljon kauniita sanoja, kuten kestävä kehitys, ekologisuus, eettisesti kestävä arvopohja ja kustannustehokkuus.
Mutta kuten aina, megatapahtuman rakennusprojektit ja budjetit paisuvat. Nähtäväksi jää, vieläkö uusi kelkkailurata ja Predazzon mäkihyppytornit ovat käytössä parinkymmenen vuoden kuluttua.
Tärkeintä kisajärjestäjille on tällä hetkellä, että ne ovat pystyssä reilun kymmenen kuukauden päästä. Italialaiset ainakin uskovat omaan projektiinsa.
Freeskin lajipäällikkö Jussi Mononenkaan ei nuku huonosti öitään odotellessaan Mottolinon parkin valmistumista.
– Oma kokemukseni Italiasta on, että kaikki on aina vähän sinne ja tänne, mutta lopulta ihan hyvin. Uskon kyllä, että sinne hyvät kilpailut aikaan saadaan.