Kuntien on mahdollista ostaa junaliikennettä ensi vuoden alusta lähtien.
Tällä hetkellä ostoliikennettä voivat hankkia vain liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin seudun liikenne (HSL).
Valtio ostaa VR:ltä ne junayhteydet, joita yhtiön ei olisi taloudellisesti kannattavaa liikennöidä.
Näitä ovat Etelä-Suomen taajamajunaliikenne, kaikki maan kiskobussiyhteydet ja Helsingistä ja Turusta Lappiin kulkevat yöjunat.
Hallitus valmistelee parhaillaan lakimuutosta, jonka myötä myös kuntien ja kuntayhtyminen on mahdollista ostaa haluamiaan junayhteyksiä.
Samalla liikenteeseen on tulossa muitakin operaattoreita kuin VR.
Mikkelin seudulla kaivataan lisävuoroja
Esimerkiksi Mikkelissä on pitkään pahoiteltu, että VR vähensi ostoliikennettä Savon radalla koronan aikana. Tällä hetkellä kaikki Mikkelin ja Helsingin välinen junaliikenne on markkinaehtoista.
Ensimmäinen juna Helsinkiin lähtee Mikkelistä arkiaamuisin klo 7.09 ja on perillä päärautatieasemalla klo 9.40.
Iltaisin viimeinen juna Helsingistä Mikkeliin lähtee klo 19.19 ja Mikkelistä Helsinkiin klo 18.51.
Ylen kuntavaalikoneessa valtaosa mikkeliläisistä ehdokkaista on sitä mieltä, että seudun kuntien on tuettava junaliikennettä niin, että Helsinkiin saadaan aikainen aamuvuoro.
Yle kysyy kuntavaalikoneessa myös Mäntyharjun ehdokkaiden kantaa junaliikenteen tukemiseen. Vastaajista 60 prosenttia kannattaa ajatusta.
Valtion ja kuntien yhteistyö mahdollista
Valtio perustaa tulevaa ostoliikennettä varten kalustoyhtiön, jotta markkinatilanne olisi kaikille tuleville liikennöitsijöille samanlainen.
Kunta tai muu tilaaja vuokraa kaluston ja tarjoaa sen liikennöitsijän käyttöön, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Emmi Nykänen.
– Kalustoyhtiö ei ole vielä jaloillaan, mutta se yritetään saada tämän vuoden aikana itsenäiseksi yhtiöksi.
Nykänen sanoo, että kuntien ostoliikenteen rahoitusmalli on vielä avoin, samoin valtion ostoliikenteen tulevaisuus.
Valtion tarkoituksena ei ole siirtää omia tehtäviään kunnille, mutta muutoksella voi olla vaikutuksia siihen, millaista liikennettä valtio voi jatkossa tilata.
– Samalla alueella ei voi olla useaa päällekkäistä viranomaista. Eri viranomaiset voivat kuitenkin tehdä yhteistyötä hankinnoissa.
Esimerkiksi maakuntalennoista osa on täysin valtion rahoittamia, osan taas maksavat valtio ja kunnat puoliksi.
Tällainen malli on Nykäsen mukaan mahdollinen myös junaliikenteessä.