Kyy York.
Kyltti seisoo betonitehtaan varaston pihassa valtatie 13:n varressa.
Leikkisä lempinimi on rohkea vertaus miljoonakaupunki New Yorkiin.
Kyyjärvikin haluaisi ehkä olla sykkivä, vilkas ja monikulttuurinen.
Pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva 1 200 asukkaan kunta on pinta-alaltaan yli kaksi kertaa Helsingin kokoinen. Sieltä on kaikkialle pitkä matka.
Kyyjärven kunnan olisi jo oikeastaan pitänyt kadota kartalta. Se on ollut pitkään Suomen velkaisimpien ja alijäämäisimpien kuntien joukossa. Silti sekin saa tänään vaalisunnuntaina uudet valtuutetut, jotka luotsaavat kuntaa kohti tulevaa.
Päättäjät ja virkamiesjohto ovat jo päättäväisesti vähentäneet velkataakkaa, mutta tulevaisuus ei ole valoisa: asukasluku laskee, väki vanhenee ja huoltosuhde heikkenee.
Juuri mikään perinteinen tunnusluku ei osoita elinvoimaa.
Asukkaiden mielestä kannattaa vaihtaa katsantokantaa. Heille Kyyjärvi on elämän keskipiste ja koti, ja he haluavat säilyttää kunnan itsenäisenä. Siksi he tekevät aktiivisesti asioita yhdessä – ja äänestävät.
Kyyjärvellä on aina maan keskiarvoa korkeampi äänestysprosentti, ja erityisesti he kunnostautuvat ennakkoäänestäjinä.
Riitta Lintulahti, 83, tietää, mikä ihmisiä houkuttelee vaaliuurnille:
Ei ole oikein selvää, miksi juuri kyyjärviset uskovat äänestämiseen. Suomessa vähiten äänestävät Virtasalmen kyläläiset Pieksämäellä, joka sijaitsee Keski-Suomeen naapurimaakunnassa Etelä-Savossa.
Yhden euron kauppakeskus
Yrittäjä Valtter Noponen hörppää kahvia mustasta mukista kauppakeskus Paletin toisen kerroksen neuvotteluhuoneessa. Hän katselee ikkunasta kahden valtatien risteyksen liikennettä.
Noposella on tällä hetkellä neljä yritystä ja kymmenkunta työntekijää.
Hiljattain hänelle selvisi, että alun perin neukkarin paikalle oli piirretty kunnanjohtajan kulmahuone, jonne olisi päässyt omalla ulkohissillä.
Kunta rakensi kauppakeskuksen suurin toivein neljännesvuosisata sitten. Vuosien varrella rakennuksen korkeat käyttömenot ja korjausvelka alkoivat rasittaa kunnan taloutta. Kunta ja jo alkuvaiheessa osakkaaksi tullut Osuuskauppa Keskimaa pistivät kauppakeskuksen myyntiin, mutta satojen tuhansien eurojen hintapyyntö ei houkutellut ostajia.
Valtter Noponen osti yhtiökumppaninsa kanssa Paletin viime kesänä yhdellä eurolla:
Kyyjärvi mainosti jo takavuosina itseään Suomen yrittäjäystävällisimpänä kuntana. Yrittäjyys lienee merkittävä syy siihen, miksi kunnan työttömyysprosentti on vuosikymmenet ollut maakunnan matalimpia. Viime vuoden lopussa työttömiä oli 9,1 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Kyyjärvellä oli 65 yrittäjää. Tänä vuonna määrä on kasvanut ainakin yhdellä.
Viisi vuotta sitten Kyyjärvelle muuttanut Anu Piispanen valmistui vastikään hierojaksi ja vuokrasi työtilan kauppakeskuksen yläkerrasta:
Yhdistykset yhteishengen takana
Tanja, 49, ja Esa Kyrönlahti, 58, syövät kahdestaan iltaruokaa kotonaan vajaan kymmenen kilometrin päässä keskustasta.
Tanja Kyrönlahti on lähdössä talviuintiseuran saunavuorolle.
Se on vain yksi yli kymmenestä yhdistyksestä, jossa pariskunta on mukana.
Tanja Kyrönlahden mielestä pienessä kunnassa jokaisen on oltava aktiivinen:
Viimeistään neljän vuoden päästä Kyyjärven väkiluku putoaa alle tuhanteen. Tänä vuonna kunnassa on 135 peruskouluikäistä lasta, mutta määrä vain vähenee. Esimerkiksi vuonna 2023 kuntaan syntyi Tilastokeskuksen mukaan kuusi lasta.
Se voi vaarantaa oman koulun, mikä on Esa Kyrönlahden mielestä tärkeä elinvoimatekijä:
Aktiivisia eläkepäiviä
Riitta Lintulahti, 83, osoittelee kahden hengen keinutuolista kohti järveä, jonka mukaan kunta on saanut nimensä. Pääsiäislauantaina hän aikoo polttaa rannassa kokkoa lasten ja lastenlasten kanssa.
Silloin tulee 60 vuotta, kun karstulalainen Riitta Jokinen sanoi tahdon kyyjärveläiselle Tapio Lintulahdelle, ja muutti maatilalle aivan keskustaan, entisen kunnantalon taakse.
Sen jälkeen vuodet täyttyivät maatilan emännän töistä sikalassa ja talossa. Niistä oli usein selvittävä yksin, sillä puoliso oli vuosikymmenet kiinni kunnallispolitiikassa.
Nyt talo ja pihapiiri ovat hiljenneet, sillä Riitta Lintulahti jäi leskeksi 3,5 vuotta sitten.
Aktiivinen Lintulahti ei viihdy pitkään keinutuolissa:
Perustukset betonista
Kirkkaan muovipeitteen pintaan on tiivistynyt vesipisaroita. Se peittää viisitoista metriä pitkää betonipilaria, joka hohkaa aivan selvästi lämpöä.
Yli 50 000 kiloa painava pilari odottelee betonin kuivumista Betsetin erikoistuotteiden hallissa.
Hannu Löytösen Toivo-isä perusti Betsetin 75 vuotta sitten. Tehdas on ollut vuosikymmenet kunnan suurin työnantaja.
Teollisuusneuvos Hannu Löytönen käyskentelee hallissa tottuneesti, vaikka hän ei enää olekaan siellä jokapäiväinen vieras.
Kyyjärven asukkaista noin kolmannes eli vajaat 400 käy töissä, heistä satakunta Betsetillä. Niitä, jotka eivät käy töissä, on kaksi kertaa enemmän kuin työssäkäyviä. Se tarkoittaa, että kunnan huoltosuhde on korkea.
Hannu Löytönen ymmärtää, että kunnan tulevaisuuden kannalta Betsetin pääkonttorin pysyminen paikkakunnalla on elämän ja kuoleman kysymys:
Betsetille suurin haaste tulevaisuudessa on osaavan työvoiman saatavuus, sillä kaikki Kyyjärven naapuritkin ovat pieniä muuttotappiokuntia.
Työpaikkojen tarjoamisen lisäksi Löytönen on halunnut tehdä osansa yhteisöllisyydessä. Siksi yhtiö on mukana Kyky-Betsetissä, joka pelaa lentopallon mestaruusliigassa. Tällä kaudella pelit ovat keränneet keskimäärin lähes 300 katsojaa – se on neljännes väkiluvusta.
Joukkue saa riveihinsä huippupelaajia ulkomailta, koska he saavat työpaikan tehtaalta.
Löytösen mukaan yhteistyön arvoa on vaikea mitata rahassa.
Eläkeläisten paratiisi
Viime syksynä oli lähellä, ettei Kyy York -kylttiä viety pois maantien varresta. Kunta oli lakata olemasta.
Itsenäisyyden pelasti tuulivoima, joka tuo kuntaan tällä hetkellä noin 600 000 euroa yhteisöveroa. Uusia kaavoja on jo suunnitteilla.
Kyyjärvi ei suinkaan ole ainoa huonojen ennusteiden kunta, vaan sillä on pohjoisessa Keski-Suomessa useita kohtalotovereita.
Kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän mielestä asukasluvun taantuminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ei välttämättä tarkoita loppua.
Mutta on vain yksi keino pelastua: kunnan on lakattava tavoittelemasta isolla riskillä kasvua ja elinvoimaa.
– Kyyjärvi voi selvitä, jos se keskittyy jatkossa järjestämään lakisääteiset palvelut, mutta ei nosta veroprosenttia tai ota velkaa, sanoo Laesterä.
Hänen mukaansa osa kunnista aikoo järjestää itse ikääntyville palveluita, koska hyvinvointialueet ovat vaikeuksissa.
Siihen Kyyjärvenkin kannattaisi Laesterän mielestä keskittyä: mitä pienemmäksi porukka käy, sitä parempia palvelut voisivat olla.
Häntä naurattaa ajatus eläkeläisten Monacosta.