Suomen vetovoimaisin kaupunki törsäsi vuosia rahaa valtaviin investointeihin, mutta sitten kassa tyhjeni

Tampere on rakentanut vetovoimaansa isoilla investoinneilla. Muuttajien tuomat tulot eivät riitä kattamaan menoja.

Ihmiset poistuu junasta Tampereen rautatieasemalla.
Tampere vetää uusia asukkaita, mutta kaupungin kassassa on silti korjaamisen varaa. Kuvat otettu perjantai-illan ruuhkassa rautatieasemalla. Kuvaa käsitelty. Kuva: Jani Aarnio / Yle
  • Elina Nieminen

Marcel Laukkanen, 21, olisi lukion jälkeen voinut valita minkä yliopiston vain.

Helsinki tuntui Pohjois-Savon Keiteleellä kasvaneesta liian isolta, Lappeenranta tai Oulu eivät kiinnostaneet.

– En ollut ikinä käynyt Tampereella, mutta tämä on vastannut odotuksia ihan heittämällä, hän sanoo vuoden asumisen jälkeen.

Tampere on vaikuttanut viime vuosina saavan kaiken: tapahtumia, investointeja, jatkuvasti positiivista huomiota. Ja etenkin uusia asukkaita, sellaisia kuin Laukkanen.

Viime vuonna väkiluku kasvoi yli 5 200 muuttajalla. Iso osa heistä on Laukkasen tapaan 15–24-vuotiaita opiskelemaan tulevia nuoria.

Katso videolta, mikä toi Aino Leinosen Ruovedeltä, Iina Hakalan Kauhavalta, Iida Aaltosen Ylöjärveltä ja Marcel Laukkasen Keiteleeltä Tampereelle:

Opiskelijat kertovat videolla, mikä Tampereessa on parasta. Video: Senni Nieminen / Yle

Suomen vetovoimaisimmalla kaupungilla on kuitenkin edessään nyt miljoonasäästöt. Tampereen taloussuunnitelma seuraaville kolmelle vuodelle on lähes 180 miljoonaa euroa miinuksella.

Mitä tapahtui?

Tampere maksaa nyt kasvun hintaa

Kasvu on hyvä asia, mutta sillä on hintansa. Sitä Tampere maksaa nyt, sanoo kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.

– On ihan kiistatonta, että kaupunki on velkaantunut. Samalla se on myynyt omaisuuttaan, että pystyisi hoitamaan kasvun säällisesti.

Tampereen investoinneissa painopiste on ollut elinvoimainvestoinneissa.

Tampereen Areena iltavalaistuksessa.
Tampereen kaupunki omistaa 40 prosenttia vuonna 2021 valmistuneesta Tampereen areenasta. Jääkiekon SM-liigan otteluiden lisäksi siellä on mm. pelattu kahdet MM-kisat ja järjestetty viimeisimmät Uuden musiikin kilpailut. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Viime vuosina Tampere on käyttänyt paljon rahaa esimerkiksi raitiotiehen, Tampereen areenaan, Tammelan stadioniin, maanalaisiin pysäköintiluoliin ja uusiin kaupunginosiin.

– Niillä houkutellaan muualta tulevia ja pyritään pitämään väki kaupungissa. Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka tekevät Tampereesta Tampereen, Laesterä sanoo.

Muuttajat kartuttavat kassaa viiveellä

Se, että Tampere houkuttelee uusia asukkaita, ei näy heti kaupungin kassassa.

Vaikka muuttajia tulee paljon, iso opiskelijajoukko ei ole kassavirran kannalta lyhyellä tähtäimellä ”kaikkein optimaalisin”, sanoo aluekehityksen asiantuntija, Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro. Suurin osa tulijoista on muuttohetkellä pienituloisia.

Vaikka lyhyellä aikavälillä Tampereelle muuttava opiskelijajoukko voi näyttää taloudelliselta taakalta, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä se on kaikkea muuta, Aro huomauttaa.

Jos opiskelijat kotiutuvat ja työllistyvät valmistuttuaan Tampereelle, se heijastuu ajan kanssa positiivisesti Tampereen verotulokehitykseen ja muuhun kehitykseen.

– Muuttovirta on tulevan taloudellisen liikkumavaran ja varsinkin työmarkkinoiden näkökulmasta valtavan potentiaalinen ja positiivinen tekijä, Aro sanoo.

– Arvioin, että 99 prosenttia Suomen kunnista ottaisi ilomielin vastaan Tampereen muuttoliikkeen määrän ja muuttajien rakenteen.

Henkilö seisoo leveävartisilla kaduilla Tampereella, opiskelijahaalari yllään. Haalarit ovat koristeltu lukuisilla erivärisillä merkeillä ja kangasmerkeillä, jotka ovat tyypillisiä opiskelijoiden haalariin liittyvälle kulttuurille Suomessa. Taustalla näkyy hiljainen kaupunkikuva, jossa on sähköraitiotien junakiskoja ja liikennekalusteita.
Marcel Laukkanen muutti Tampereelle opiskelemaan rakennustekniikan diplomi-insinööriksi. Hän jää mielellään kaupunkiin valmistumisen jälkeen, jos töitä löytyy. Kuva: Senni Nieminen / Yle
Tampere vetää erityisesti nuoria muuttajia
Aino Leinonen, Iina Hakala ja Iida Aaltonen muuttivat Tampereella opintojen vuoksi.

Löytääkö uusi valtuusto taloussovun?

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa käynnistää ohjelman, jolla haetaan nollatulosta eli tulojen ja menojen tasapainoa vuoteen 2029 mennessä.

Kolmessa vuodessa tulisi saada pysyvästi joko lisää tuloja tai vähentää menoja noin 60 miljoonaa euroa.

– Kyllä se on ihan merkittävä summa – kuusi prosenttia kaupungin kokonaismenoista, sanoo Tampereen kaupungin talousjohtaja Mikko Koskela.

Suuri osa kaupungin käyttömenoista kuluu lakisääteisten palveluiden järjestämiseen, esimerkiksi varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja työvoimapalveluihin.

Kaupungin viranhaltijat aloittavat valmistelun kevään aikana. Koskelan mukaan kaikki talouden osatekijät käydään läpi.

– Vaalien jälkeen pormestariohjelma antaa varmasti myös suuntaa tälle työlle. Tarkoitus on, että kaupunginhallitus päättäisi talousarviokehyksestä kesäkuussa ja valtuusto talousarviosta marraskuussa, hän kertoo.

Tampere on tällä hetkellä isojen kaupunkien kovimpia verottajia. Seutukunnalla sen veroprosentti on naapurikaupunkeja pienempi.

Eero Laesterä kertoo kuunnelleensa helmikuista kokousta, jossa valtuusto keskusteli pitkään talouden tasapaino-ohjelmasta.

Hän kiinnitti huomiota siihen, kuinka moni valtuutettu oli jo valmis karsimaan keinoja.

– Ein sanominen on tässä vaiheessa vaarallista. Ilman veronkorotusta tämmöistä 60 miljoonaa ei kertakaikkiaan voi säästää ilman, että se näkyy joissakin palveluissa.

Kuntavaalien yhteydessä Tampereella keskustellaan varmasti taloudesta. Näin Tampereen talousjohtaja ajattelee asiasta:

Video: Senni Nieminen / Yle