Kun Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen aloitti tehtävässään kesällä 2018, pohjoisen Keski-Suomen pikkukunnan taloustilanne vaikutti lannistavalta. Jopa mahdottomalta.
– Ensimmäiset työpäivät olivat hätkähdyttävät, kun tajusin, miten mittavista talousongelmista kunta kärsii. Koeajan päättyessä mietin, uskallanko jatkaa tehtävässä, sanoo Pelkonen.
Pelosta huolimatta Pelkonen jatkoi ja seuraavana vuonna Kyyjärvi oli kriisikuntien listalla. Sen jälkeen kunnassa on tehty kaikki mahdollinen talouden tasapainottamiseksi.
Viime vuoden talouslukuja kunnanjohtaja voi esitellä jo ylpeänä: tiukka talouskuri on purrut, ja tilinpäätös osoittaa yli 800 000 euron ylijäämää.
Resepti on ollut Pelkosen mukaan yksinkertainen: sirkushuveja on vähennetty ja jokaisen euron perään katsottu. Myös tarpeettomista kiinteistöistä on luovuttu ja investoinnit pidetty maltillisina.
Säästöjä on kurottu pienistä puroista. Isot leikkaukset eivät olisi edes mahdollisia, koska enää ei ole, mistä leikata.
– En vieläkään ole ihan varma, selvitäänkö me, myöntää Pelkonen.
Pelkosen mielestä 1 200 asukkaan kunnan euromäärät eivät paljasta, miten isosta parannuksesta on kyse.
– Jos tulosta suhteuttaa Jyväskylään, se tarkoittaisi, että maakunnan keskuksen pitäisi tehdä sata miljoonaa euroa ylijäämää. Kyllä tämä on meiltä aikamoinen temppu, sanoo Pelkonen.
Ylijäämää olisi syntynyt enemmänkin, ellei Kyyjärvi olisi joutunut kattamaan puolta miljoonaa euroa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alijäämiä.
Edelleen velkaisin ja alijäämäisin
Tiukan talouskurin ansiosta kunta on kahdessa vuodessa lyhentänyt lainaa noin kolme miljoonaa euroa eli 20 prosenttia koko lainakannasta.
Pelkosen laskelmien mukaan Jyväskylän kokoisen kaupungin pitäisi maksaa lainoja pois yli 300 miljoonaa euroa päästäkseen samalle viivalle Kyyjärven kanssa.
Kyyjärvi joutui vuonna 2020 valtionvarainministeriön erityiseen kuntajakoselvitykseen. Selvityksiä tehtiin kahteen kertaan naapurikuntien kanssa, mutta lopputuloksena Kyyjärvi jatkoi itsenäisenä.
Kuntajakoselvittäjä Eero Laesterä myöntää olevansa yllättynyt siitä, miten kunnalla nyt menee.
– Kyyjärvellä on mennyt hyvin, vaikka tuulivoima ei vielä tuo tuloja.
Hän sanoo, että Kyyjärvellä on vielä edessä pitkä tie kuiville, koska kunta on edelleen koko maassa velkaisimpien ja alijäämäisimpien joukossa.
Alijäämää on edelleen katettavana 3,3 miljoonaa euroa ja velkaakin on yli 8 600 euroa asukasta kohden.
Enää ei ole myytävää – paitsi Paletti
Talouskurimuksessa kunta on myynyt metsää ja kiinteistöjä. Kyse on ollut Pelkosen mukaan kiinteistökannan tervehdyttämisestä ja kulujen vähentämisestä. Pelkosen mukaan enää ei myytävää paljon ole – paitsi kauppakeskus Paletti. Kunta on yrittänyt myydä osuuttaan parikymmentä vuotta vanhasta kauppakeskuksesta tuloksetta jo vuosia.
Paletti on suurin syy Kyyjärven talousvaikeuksiin.
Pelkosen tultua kunnan johtoon kävi ilmi, ettei kiinteistöstä oltu tehty kirjanpidossa poistoja lainkaan.
– Kun alaskirjauksia tehdään kerralla, jälki on rumaa, sanoo Pelkonen.
Tuulivoimatuloja vielä odotetaan
Kunnanjohtaja myöntää tuntevansa tällä hetkellä huojennusta, vaikka hän tietääkin, että työ talouden tasapainottamiseksi on vasta alussa.
Pientä helpotusta voi olla luvassa ensi vuonna, kun kuntaan rakennetut 15 tuulivoimalaa alkavat tuottaa kiinteistöveroa.
– Niistä saadaan vajaat 400 000 euroa kiinteistöveroa ensimmäisen kerran ehkä vuonna 2024, sanoo Pelkonen.
Vielä pari vuotta sitten Pelkonen toiveili yli puolen miljoonan euron kiinteistöverotuottojen kilahtavan kunnan tilille jo tänä vuonna, mutta korona viivästytti rakentamista.
Pelastukseksi tuulivoimaloista ei kuitenkaan ole, sillä kun korot ovat korkealla ja inflaatio kova, saatava kiinteistövero ei Pelkosen mukaan riitä edes kuntakonsernin lainojen korkoihin.
Kyyjärvelle on tällä hetkellä suunnitteilla arviolta 58 tuulivoimalaa lisää, mutta kaavoitus etenee hitaasti. Nyt valmistuvien voimaloiden kaavoitus hyväksyttiin vuonna 2015. Myös rakentaminen on ollut odotettua hitaampaa, muun muassa koronan aiheuttamien toimitusvaikeuksien vuoksi.
Maakunnan alhaisin työttömyys
Vaikeuksista huolimatta Kyyjärvi on jossain myös maakunnan paras: työttömyysprosentti on vain seitsemän prosenttia.
Työllisiä kunnassa on vajaa 500 ja työttömiä 35.
Pelkonen toivoisi, että uudistuksissa katsottaisiin esimerkkiä myös pienistä kunnista.
– Kyllä täälläkin suuria tekoja tehdään, vaikka mittakaava on pieni.
Vaikka taloustyötä Kyyjärvellä on vielä tuleviksikin vuosiksi, kunnassa voidaan ainakin hetkeksi huokaista helpotuksesta. Valtiovarainministeriön arviointimenettelyä ei Laesterän mukaan todennäköisesti tarvitse ainakaan heti pelätä, jos ylöspäin kääntynyt talouden suunta säilyy.
– On iso merkitys, että kunta on itse voinut kääntää talouden positiiviseksi. Jos se on kestävää, ministeriöllä ei varmaankaan ole kiinnostusta puuttua asiaan, sanoo Laesterä.