Liikuntajärjestöjen saamat avustukset ovat merkittävä osa valtion liikuntabudjetista, eikä summa ole vähäinen. Vuonna 2025 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi järjestöille yleisavustuksina 41 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi järjestöt voivat hakea harkinnanvaraisia eritysavustuksia muun muassa liikunnan edistämiseen tai suurtapahtumien järjestämiseen, ja esimerkiksi huippu-urheilun tehostamistukia myönnettiin kuluvana vuonna 6,5 miljoonaa euroa.
– Järjestöjen avustusten osuus valtion vuosittaisesta noin 150 miljoonan liikuntabudjetista on ollut siis noin kolmannes, ja sen myötä ne ovat hyvin merkittäviä toimijoita, kun puhutaan liikuntapolitiikan tavoitteiden toteuttamisesta, sanoo johtava tutkija Kati Lehtonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on luokitellut liikuntajärjestöt neljään ryhmään yleisavustusta jaettaessa. Vuosien 2001–2025 välisenä aikana ne ovat saaneet avustuksia yhteensä yli 900 miljoonaa euroa.
| Järjestöryhmä | Lukumäärä | Euromäärä miljoonissa |
| Lajiliitot | 88 | 491 |
| Muut liikuntajärjestöt | 49 | 147 |
| Aluejärjestöt | 15 | 87,5 |
| Palvelujärjestöt | 6 | 195,5 |
| Yhteensä | 158 | 921 |
Eniten tukea, eli lähes 500 miljoonaa, ovat saaneet lajiliitot, joista Palloliiton osuus tarkastelujaksolla on suurin eli noin 45 miljoonaa.
Toiseksi eniten tukea on myönnetty palvelujärjestöille, joiden tukipotti on ollut lähes 200 miljoonaa. Tällä hetkellä OKM:n luokittelussa palvelujärjestöiksi on nimetty Olympiakomitea ja Paralympiakomitea.
Muille liikuntajärjestöille, joita ovat esimerkiksi Koululiikuntaliitto, Suomen Latu, NMKY:n urheiluliitto, yleisavustusta on myönnetty lähes 150 miljoonaa ja aluejärjestöille lähes 90 miljoonaa.
Vuosina 2001–2025 liikuntajärjestöille myönnettyjen yleisavustusten kokonaismäärä kasvoi 25 miljoonasta eurosta noin 40 miljoonaan jo vuoteen 2010 mennessä ja sillä tasolla ne ovat pysyneet siitä alkaen.
Avustusta saaneiden järjestöjen määrä on vuosien saatossa vähentynyt. Vuonna 2001 yleisavustusta sai 129 järjestöä ja kuluvana vuonna 115.
Tiedot ilmenevät Jyväskylän ammattikorkeakoulun ylläpitämästä Liikunnan järjestötietokannasta, johon kootaan vuosittain tiedot järjestöjen yleisavustusten jakautumasta sekä operatiivisen ja luottamushenkilöstön lukumäärästä sukupuolittain eriteltynä.
Avustusta saaneet valtakunnalliset ja alueelliset liikuntajärjestöt muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, jolla on kovin erilaisia tavoitteita. Niiden jäseninä voi olla esimerkiksi urheiluseuroja ja muita paikallisyhdistyksiä, valtakunnallisia järjestöjä, henkilöjäseniä sekä ammatillisia koulutuksenjärjestäjiä.
– Suurimman huomion julkisuudessa vievät kuitenkin yleensä lajiliitot tai palvelujärjestöt kuten Olympiakomitea. Nämä järjestöt ovat esimerkiksi median valokeilassa urheilutoiminnan vuoksi, olipa kyseessä sitten kilpailutoiminta, eettiset kysymykset tai urheilujohtaminen. Loput reilut 40 yleisavustusta saavaa järjestöä jäävät kovin vähälle huomiolle. Voi olla, ettei niiden olemassaolosta edes juuri tiedetä, sanoo Kati Lehtonen.
Järjestöjen keskeisimmät toimintasisällöt ovat tarkastelujaksolla pysyneet pääosin muuttumattomina, mutta erojakin on.
– Siksi myös järjestöjen toiminnan kokonaisvaikutusten arviointi suhteessa liikuntapolitiikan tavoitteisiin on haastavaa, Lehtonen jatkaa.
– Tulevaisuudessa on nähtävissä, että avustusta saavien järjestöjen ääripäät loittonevat toisistaan. Samalla kun pitäisi käydä keskustelua suomalaisen huippu-urheilun tavoitteista ja siitä, mihin maali asetetaan, iso osa liikuntajärjestöistä etenee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suuntaan. Liikuntapolitiikan kokonaiskoordinaation ja tavoitteiden asettamisen näkökulmasta katsottuna tämä reilun sadan järjestön joukko onkin varsin monitahoinen kokonaisuus, summaa Lehtonen.