Maailman suurin Suomen lippu repesi joka talvi, ja se laitettiin varastoon – nyt se hulmuaa taas satametrisessä salossa

Kevät on täällä, ja Haminan vetonaula on jälleen esillä. Koripallokentän kokoista lippua on kallista pitää salossa talvisin.

Videolta näet, miten monen ihmisen voimin lippua nostetaan. Kokoluokkakin hahmottuu. Video: Maija Tuunila / Yle, Pyry Sarkiola / Yle
  • Jasmina Kauta
  • Maija Tuunila

Maailman suurin Suomen lippu liehuu jälleen satametrisessä lipputangossa Haminassa. Nyt se pysyy salon huipussa jälleen ympäri vuorokauden seuraavaan talveen asti, jos sää niin sallii.

Lippu oli talven poissa käytöstä, koska talviolosuhteet rikkovat sen. Haminan kaupunki on joutunut hankkimaan vuosittain 3–4 uutta lippua pääosin siksi, että vuoroin jäätynyt ja sulanut lippu on revennyt tuulessa.

Lipun uusiminen on kallista puuhaa: yksi lippu maksaa yli 4 000 euroa.

Ensimmäisen työpäivän tehtävänä oli auttaa lipunnostossa

27 metriä leveä ja 16 metriä korkea eli noin koripallokentän kokoinen lippu nousi salkoon eilen aprillipäivänä. Lipunnostoon tarvitaan monta ihmistä, jotta lippu nousee arvonsa mukaisesti, eli ettei se esimerkiksi kosketa maata.

Aukio, jossa on sata metriä korkea lipputanko ja salossa liehuu valtavan suuri Suomen lippu.
Sata metriä korkean lipputangon mittasuhteita voi hahmottaa vaikkapa vertaamalla tankoa kuvassa näkyviin katuvaloihin. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Kaupunki on tehnyt sopimuksen lipun laskusta ja nostosta paikallisen vapaapalokunnan kanssa. Nyt mukana oli myös Haminan kaupungin uusi tekninen johtaja Sari Paljakka, joka oli töissä ensimmäistä päivää. Hän on työssään vastuussa myös suurlipputangosta.

Paljakka sai nappia painamalla kuljettaa vaijeria, johon lippu kiinnitetään. Vaijerin kuljetus kestää 15 minuuttia suuntaansa – se on pitkä napinpainallus.

– Tosiaan nappia jokusen minuutin painelin. Väsyi sormikin vähän, mutta pokka piti ja toisella sormella avitin, Paljakka paljastaa.

Nainen seisoo ja takana näkyy Suomen lippu.
Sari Paljakka on aiemmin toiminut Loviisan elinkeino- ja infrastruktuurikeskuksen johtajana. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Hän kertoo, että nyt liehuvan lipun lisäksi varalla on kaksi vastaavaa lippua. Lisäksi varastoista löytyy juhlavampi vaakunallinen Suomen lippu sekä Haminan–Kotkan sataman lippu. Salossa ovat liehuneet myös Ahvenanmaan ja Ukrainan liput.

Sinivalkoinen suurlipputanko on kuitenkin lähtökohtaisesti tarkoitettu Suomen lipulle. Vielä ei ole varmaa, jatkuuko lipun talvilepo myös ensi vuonna.

Ahvenanmaan lippu liehuu Haminassa.
Vuonna 2022 Hamina nosti salkoon Ahvenanmaan lipun. Liputus oli osa Ahvenanmaan 100-vuotisjuhlallisuuksien alkamista. Arkistokuva. Kuva: Haminan kaupunki
Ukrainan lippu liehuu tuulessa, kun sitä nostetaan salkoon.
Viime vuonna suurlipputankoon nousi sumuisena päivänä valtava Ukrainan lippu. Arkistokuva. Kuva: Noora Palola / Yle

Haminan erikoinen vetonaula

Satametrisellä lipputangolla on lyhykäinen, mutta kirjava historia. Suomi sai vuonna 2017 noin 30 valtiolta maalta valtavan Suomen lipun 100-vuotislahjaksi, ja Haminan kaupunki päätti rakentaa lipulle sata metriä korkean lipputangon.

Moni asia meni kuitenkin pieleen. Lipputangon rakentamiskulut lähes kolminkertaistuivat, ja lopulliseksi hinnaksi tuli arviolta lähes 700 000 euroa.

Lipputanko piti ottaa käyttöön jo vuonna 2018, mutta pietarilaisessa konepajassa rakennetun tangon lujuuslaskelmia tehtäessä ei käytetty Suomessa hyväksyttyjä suunnittelustandardeja. Lopulta lipputanko julistettiin turvalliseksi, ja se saatiin käyttöön noin vuosi pystytyksensä jälkeen.

Nyt lippu on osa Haminan kaupunkikuvaa, ja sen voi nähdä jo useiden kilometrien päästä.