Kuntapäättäjiksi pääsee alustavan vaalituloksen perusteella 29 juuri täysi-ikäistynyttä eli 18-vuotiasta.
Heitä on laajasti eri puolueista: kokoomuksesta, SDP:stä, vihreistä, keskustasta, RKP:stä, vasemmistoliitosta sekä kahdelta yhteislistalta.
Täsmälleen saman verran, eli 29, on 80-vuotiaita tai sitä vanhempia tulevia kuntapäättäjiä.
Vanhimmat edustavat useimmiten SDP:tä. Heitä on myös kokoomuksesta, perussuomalaisista ja vihreistä sekä itsenäisenä ehdokkaana.
Vanhimman kuntapäättäjän tittelin saa 91-vuotias Tauno Mäkelä Mänttä-Vilppulasta. Hän edustaa keskustaa.
Suomen nuorin aluepäättäjä hyvinvointialueiden valtuustoissa on 19-vuotias Mimmi Jakola. Hän edustaa vasemmistoliittoa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustossa.
Vanhin aluevaltuutettu on 82-vuotias Markku Tanttinen, joka edustaa SDP:tä Satakunnassa.
Keski-ikä nousee sekä kunnanvaltuustoissa että aluevaltuustoissa. Hyvinvointialueiden uudet valtuutetut ovat keskimäärin 51,5-vuotiaita ja kuntien uudet päättäjät 51,2-vuotiaita.
Kuntavaaleissa oli koko maassa yhteensä 210 ehdokasta, jotka olivat vaalipäivänä sunnuntaina 18-vuotiaita. Vähintään 65-vuotiaita ehdokkaita oli 5 743.
Aluevaaleissa 18-vuotiaita ehdokkaita oli yhteensä 54. Vähintään 65-vuotiaita ehdokkaita oli 1 849.
Muokattu 14.4.2024 klo 11.00: Päivitetty alustavan vaalituloksen tiedot. Korjattu myös Mimmi Jakolan nimi. Aiemmin jutussa luku virheellisesti Mimmi Jaakola.