Suomessa on edelleen paljon sähköyhtiöitä, jotka ovat kuntien omistuksessa. Monia niistä johtaa myös kuntapäättäjistä koostuva hallitus.
Kuntavaaleissa valittavat valtuustot tulevat valitsemaan myös päättäjät kuntaomisteisiin yhtiöihin.
Yksi tällaisista yhtiöistä on pääosin eteläsavolaisten kuntien omistama Suur-Savon Sähkö.
Kuhina Suur-Savon Sähkön ympärillä onkin kiihtynyt juuri vaalien alla. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine joutuu jättämään tehtävän, mikäli tulee erotetuksi kaupunginjohtajan tehtävästä.
Laineen epäluottamusta selvittää parhaillaan valiokunta. Kaupunginvaltuuston on määrä äänestää luottamuksesta vielä huhtikuussa.
Laineen seuraaja sähköyhtiön hallituksen keulaan valitaan todennäköisesti kesäkuun alussa. Käytännössä valinta on jo hyvin pitkälle valmisteltu, ellei jopa sovittu.
Yle on käynyt tätä juttua varten taustakeskusteluja noin kymmenen Suur-Savon Sähköä pitkään ja läheltä seuranneen henkilön kanssa.
Ylen tietojen mukaan uudeksi puheenjohtajaksi sovitellaan juvalaista keskustapoliitikkoa Ritva Hännistä.
Pienen ryhmän taustakeskusteluissa on sovittu tehtävien kierrätyksestä samalla niin, että Savonlinna saa hallintoneuvoston puheenjohtajuuden. Uudeksi puheenjohtajaksi on ehdolla savonlinnalainen keskustapolitikko Tuukka Suomalainen.
Suurin omistaja Mikkeli jäisi edelleen ilman ykköspaikkaa, mutta tarjolla on hallituksen varapuheenjohtajuus. Sen ottaisi todennäköisesti hallintojohtaja Ari Liikanen.
Muita hallituksen jäseniä ovat tällä hetkellä turvallisuusasiantuntija Seppo Hujanen Mäntyharjulta, kunnanjohtaja Tuomo Kärnä Luhangasta ja toiminnanjohtaja Eero Sistonen Rantasalmelta.
Liikevaihto kasvanut nopeasti
Energiakonserni Suur-Savon Sähköä ei ole tapana kritisoida julkisuudessa. Pinnan alla kuitenkin kytee: kysymys kuuluu, voiko paikallisista poliitikoista koottu hallitus todella johtaa lähes puolen miljardin euron liikevaihtoa pyörittävää yritystä.
Suur-Savon Sähkö on kasvanut yritysostojen kautta, ja samalla siihen liittyvät riskit ovat moninkertaistuneet. Suurin osa 460 miljoonan euron liikevaihdosta tulee sähkön myynnistä, jossa hintariskit ovat suuret ja katteet pienet.
Osa riskeistä on käynyt jo toteen.
Olisiko ammattilaisista koostuva hallitus kyennyt esimerkiksi välttämään kymmenien miljoonien eurojen tappiot sähkön myynnissä?
Tytäryhtiö Lumme Energian vuonna 2021 ostamassa kainuulaisessa Loisteessa oli kymmeniä tuhansia edullisia määräaikaisia sopimuksia ilman suojausta. Normaalisti sähköyhtiö suojaa kiinteähintaisen sopimuksen ostamalla vastaavaan määrän sähköä kiinteään hintaa.
Tuloksena Suur-Savon Sähkö -konserni toimitti huippukallista pörssisähköä halvalla pohjoisen asukkaille ja lomamökkiläisille.
Siirtohinnat ja osingot puhuttavat
Sosiaalisessa mediassa kovan arvostelun kohteena on konsernin verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia, jolla on Suomeen kalleimpiin kuuluvat sähkön siirtohinnat.
Etenkin kesämökkiläiset, joita 100 000 liittymän joukossa on huomattava joukko, pitävät yli 40 euron kiinteää kuukausimaksua kohtuuttomana. Se pitää maksaa, vaikka mökki seisoisi talvikuukaudet kylmänä.
Kuntia moititaan myös ahneudesta osinkojen nostajina. Jos yhtiö luopuisi osingoista kokonaan, jokainen liittymä säästäisi vuodessa 70–80 euroa.
Tähän asti omistajat ovat tosiasiassa tyytyneet tasaiseen osinkovirtaan, joka pienillä kunnilla on vastannut jopa yhden kuntaveroprosentin tuottoa. Osakekohtainen osinko on silti ollut verraten alhainen.
Mikkelin rooli hämmentää
Suur-Savon Sähköstä 60 prosenttia omistavat kunnat, 21 prosenttia Suur-Savon Energiasäätiö ja loppu jakautuu seurakunnille, yrityksille ja kotitalouksille.
Suur-Savon Sähkön suurimmat kuntaomistajat ovat Mikkeli, Savonlinna ja Juva. Mikkelillä on lähes 14 prosentin osuus, Savonlinnalla noin 12 ja Juvalla vajaat kahdeksan prosenttia.
Suur-Savon Sähkön ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa valtaa käyttävät omistajakunnat. Kuntien uudet valtuustot nimeävät yhtiökokousedustajat ja hallintoneuvostojen jäsenet. Heidän käsissään on sähköyhtiön tulevaisuus.
Ylen käymien taustakeskustelujen perusteella näyttää siltä, yhtiön suurin vallankäyttäjä on epävirallinen koalitio, jossa ovat vahvoilla Savonlinna, Juva, Mäntyharju ja osa itähämäläisistä kunnista.
Ne ovat esimerkiksi ohjanneet Mikkelin sivuraiteelle Suur-Savon sähkön johdossa. Mikkeli on nähty uhkana muun muassa siksi, että se omistaa oman energianyhtiön. Mikkeli myi vuosi sitten vähemmistöosuuden Etelä-Savon Energiasta brittiläiselle sijoitusrahastolle Aberdeenille. Myös Suur-Savon Sähkö oli kiinnostunut vähemmistöosuudesta, mutta hävisi tarjouskilpailun.
Mikkelin edellinen kaupunginjohtaja Timo Halonen oli ehdolla aikoinaan hallitukseen, mutta se torpattiin. Samoin mikkeliläisen Martti Lokan (kesk) jatko suurimman omistajan Suur-Savon Energiasäätiön johdossa. Hänet korvattiin juvalaisella Kaj Pirisellä (kesk).
Hallitusvalinnoista vastaavan hallintoneuvoston kokoonpanoa on arvosteltu vuosien aikana. Siinä ei ole juuri huomioitu omistuksen kokoa, vaan kunnille on jaettu kiintiöt tavalla, jota nykyiset päättäjät voivat vain arvailla.
Ylelle kerrotaan, että edes kaikki yhtiön hallinnossa toimineet kuntapäättäjät eivät ole saaneet tietää, ketkä ovat sopineet paikkajaosta eivätkä ole nähneet paperia, jossa paikkajako näkyy.
Yhtiön hallinnosta ihmetellään, että 500 osakkeella voi olla lähes yhtä paljon äänivaltaa kuin 10 000 osakkeella.