Viime päivien raju pörssiluisu on vaikuttanut myös suomalaisten eläkevarallisuuteen.
Suomalaiset työeläkeyhtiöt hallinnoivat noin 270 miljardin sijoitusvarallisuutta, josta valtaosa on sijoitettu osakkeisiin ja osaketyyppiisiin sijoituksiin Helsingin, Euroopan ja etenkin Yhdysvaltojen pörsseissä. Kun pörssit romahtavat, myös eläkesijoitusten arvo heittelee.
Eläkeyhtiöiden sijoitusosastolla onkin riittänyt viime päivinä kiirettä.
– Tätä ollaan nyt seurattu 24/7. Olemme vähentäneet jo jonkun aikaa osakeriskiä eli myyneet osakkeita. Vakavaraisuutemme on nyt vahva, se kyllä kestää tällaisia liikkeitä, sanoo työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson.
Osakkeiden ja osaketyyppisten sijoitusten osuus on laskenut alle puoleen sijoituspotista.
Elolla on kokemusta siitä, kun varallisuus heittelee pörssikurssien vauhdissa.
Koronakeväänä osakekurssit laskivat rajusti, ja sen seurauksena Elo oli maaliskuussa yhden päivän ajan sallitun vakavaraisuusrajan alapuolella. Yhtiö joutui Finanssivalvonnan syyniin.
– Elossa käynnistyi tuolloin aika massiivinen ohjelma riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan uudistamiseksi. Nyt on toimittu näiden uusien riskienhallintamallien mukaisesti, Pettersson sanoo.
Eläkkeistä ei siis tarvitse olla huolissaan.
– Eläkejärjestelmä on rakennettu kestämään kurssiheilahtelut. Eläkkeet ovat ehdottomasti turvassa, Pettersson vakuuttaa.
Mutta uhkiakin yhä on.
– Jos tämä tilanne pitkittyy ja kehittyy täysimääräiseksi globaalitaantumaksi, niin se vaikuttaa hyvin vahvasti Suomen ja Euroopan talouteen ja sitä myötä myös eläkejärjestelmään, Pettersson sanoo.
Eläkejärjestelmän kestävyyttä koeteltaisiin siis tosissaan vasta siinä tilanteessa, jossa kaiken päälle tulisi vielä lisää heikkoa talouskehitystä, konkursseja ja työttömyyttä, jolloin myös eläkemaksukertymä alkaisi vähentyä.
Julkisella puolella vielä suurempi osakepaino
Julkisen alan työntekijöiden eläkevakuuttajan Kevan sääntely on vapaampaa. Tästä syystä heidän sijoistussalkussaan osakkeiden osuus on muita suurempi eli noin 60 prosenttia.
Vaikka osakesalkun arvo on sulanut viime aikoina joitakin prosentteja heilläkin, Kevassa ollaan rauhallisin mielin.
– Aika rauhallisella mielellä. Tämä kuuluu osakesijoittamiseen, että kun tulee näitä kriisejä niin sitten mennään alaspäin, sanoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander.
Osakkeita ei ole myöskään lähdetty myymään.
– Kestämme näitä lyhyen aikavälin heilahteluja aika hyvin, koska Kevalla ei ole mitään vakavaraisuusrajaa. Eikä tässä tilanteessa varsinkaan kannata lähteä myymään tappiolla, Kiander sanoo.
”Puskuria on, eikä pohjamutiin ole ennenkään jääty”
Myös Finanssivalvonta on ollut viime päivät tarkkana. Maaliskuun raportissa monet riskit kuten tulliriskit olivat jo ”koholla”.
Vielä tilanne ei kuitenkaan huoleta valvojaa. Pörssiluisu iski tilanteessa, jossa kehitys oli ollut pitkään hyvää ja työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus valmiiksi vahva.
– Siellä pystytään nyt tulemaan jonkin verran alaspäin, ennen kuin valvoja huolestuu, toteaa Finanssivalvonnan Työeläkelaitokset ja sijoitustoiminnan valvonta -toimiston päällikkö Tarja Taipalus.
Samoilla linjoilla on myös Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Jari Sokka.
– Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan eläkkeensä suhteen. Työeläkejärjestelmän pääosin eläkemaksuihin perustuva rahoitus ja vahvat puskurit pitävät huolen siitä, että näidenkin jaksojen yli päästään, Sokka sanoo.
Vaikka puskuri eli sijoitukset ovat kokeneet viime aikoina takapakkia, sekään ei Sokkaa huoleta.
– Kertaakaan maailmanhistoriassa osakkeet eivät ole jääneet sinne pohjamutiin. Aina sieltä on noustu.
Eläkeyhtiöt haluavat edelleen lisätä riskinottoa
Viime aikoina osakkeiden ja osaketyyppisten osuus on ollut noin 50 prosenttia eläkeyhtiöiden sijoituksista. Hallituksella on kuitenkin työn alla lakiehdotus, jossa osakkeiden enimmäispaino nostettaisiin 65 prosentista 85 prosenttiin.
Olisiko lakia tarve arvioida sittenkin uudestaan?
– Uudistus on suunnattu pitkälle aikavälille, eikä sitä pidä tilapäisten markkinarytinöiden takia peruuttaa, Työeläkevakuuttajien Sokka sanoo.