Sitoutumattomilla on ympäri Lappia isot ehdokasmäärät kuntavaaleissa. Eniten sitoutumattomia ehdokkaita on Kolarissa, yli puolet kaikista ehdokkaista. Sen sijaan Lapin kolmesta isoimmasta kaupunkikunnasta sitoutumattomat ehdokkaat puuttuvat liki kokonaan.
Rovaniemellä ei ole kuntavaaleissa yhtään sitoutumatonta ehdokasta, Kemissä heitä on 3 ja Torniossa 10. Noin 7000 asukkaan Kemijärvellä sitoutumattomia ehdokkaita on jo merkittävästi, 16 ehdokasta.
Kemin, Rovaniemen ja Tornion sitoutumattomien ehdokkaiden määrät ovat pieniä ja suhteutettuna asukaslukuun jopa todella pieniä kun niitä vertaa asukasmäärältään pienempiin Lapin kuntiin. Mistä tämä johtuu?
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan sitoutumattomia on eniten pienissä kunnissa, joiden väkiluku on 2 000 – 10 000 välillä. Suurin kunta, jossa sitoutumattomilla on merkittävä valtuustoryhmä on 42 000 asukkaan Tuusula. Siellä Tuusulan puolesta -lista sai kokoomuksen jälkeen eniten ääniä viime kuntavaaleissa.
Pekola-Sjöblomin mukaan isommissa kunnissa sitoutumattomien läpipääsy on vaikeaa perinteisten puolueiden rinnalla.
– Pitää on tosi vetovoimainen ehdokas tai ehdokkaita.
Sitoutumattomien ehdokkaiden määrään vaikuttaa myös niin sanottu kuntakulttuuri. Se ilmeisesti on syynä Rovaniemenkin kohdalla.
– Siellä varmaan nähdään, että sinne ei mahdu perinteisten puolueiden rinnalle. Ei uskota, että siellä on mahdollisuutta saada ehdokkaita läpi valtuutetuksi, Pekola-Sjöblom sanoo.
Toinen syy on yksinkertaisesti se, että päättäjiksi haluavat löytävät poliittisen kodin jostain puolueesta.
– Sinänsä luulisi, että olisi edes yksi tai kaksi ehdolla valitsijayhdistyksestä, hän pohtii.
Sitoutumattomuuden taustalla on voi olla kunnissa esimerkiksi vastareaktio kuntaa pitkään hallinneeseen puolueeseen tai puolueisiin, pyrkimys uudenlaiseen toimintatapaan tai johonkin tiettyyn päätöksentekoon vaikuttaminen.
Suositumpia kuin pienpuolueet
Suomen sitoutumattomat ry:n puheenjohtaja Markku Korhonen sanoo, että sitoutumattomuutta ja kuntalaisaktiivisuutta edistävät paikalliset muutostilanteet.
– Lapissa on mitä ilmeisimmin havahduttu siihen, että asioita on ryhdyttävä hoitamaan itse ja aktiivisesti. Puolueiden toiminta on monesti koettu sisäänpäin kääntyneeksi ja ihmiset kokevat tulleensa unohdetuiksi vaalien välissä.
Korhosen mukaan erityisesti sitoutumattomien onnistuminen kunnallisessa päätöksenteossa Keminmaassa on antanut rohkaisevaa mallia muualle Lappiin.
Korhosen mielestä sitoutumattomien vähyys kaupungeissa johtuu osin siitä, että puolueiden ja niiden kärkiehdokkaiden toiminta keskittyy kaupunkeihin, ja tällä on isoissa kaupungeissa perinteistä poliittista kulttuuria korostava vaikutus. Sitoutumattomille ryhmille ei ole isoissa kaupungeissa tilaa eikä tilausta.
Sitoutumattomille on yksinkertaisesti enemmän tilaa ja tilaisuuksia pienemmissä kunnissa.
– Voittaako Helsingissä kokoomus vai SDP ja mikä on vihreiden suosio, ovat valtakunnan tasolla kiinnostavia kysymyksiä. Pienten kuntien palveluverkkojen järjestäminen tai velanhoitokyvyn kehitys ovat kiinnostavia vain kuntalaisille itselleen, Korhonen taustoittaa.
Sitoutumattomien vahvuudesta kertoo Korhosen mukaan se, sitoutumattomat ryhmät ovat keränneet kuntavaaleissa viisi kertaa enemmän ehdokkaita kuin Liike Nyt ja lähes saman verran kuin Ruotsalainen Kansanpuolue.
– Niin sanotuista pienpuolueista yksikään ei pääse lähellekään sitoutumattomien ryhmien aktiivisuutta, saati kannatusta, Korhonen sanoo.
Keminmaassa vaaliliitot vastapainona
Sitoutumattomat ehdokkaat vaikuttavat olevan erityisesti lappilainen ilmiö. Koko maassa on 19 kuntaa jossa sitoutumattomia ehdokkaita on vähintään neljännes. Näistä kunnista kaikkiaan kahdeksan on lappilaisia ja myös kolmen kunnan kärki on Lapista.
Eniten kuntavaalien sitoutumattomia ehdokkaita on Kolarissa (57,9 prosenttia ehdokkaista), sen jälkeen Keminmaassa (42,9 prosenttia) ja sitten Pelkosenniemellä (42,1 prosenttia).
Noin 4000 asukkaan Kolarissa oli jo edellisissä kuntavaaleissa kaksi sitoutumattomien ryhmää, Kolarin kylät ja tunturit, sekä Kolari 2. Vaaleissa ne saivat yhdessä enemmistön valtuustoon.
Samat yhteislistat lähtivät vaaleihin tänäkin vuonna, ja nyt niillä on yhteensä 33 ehdokasta, kun viime kuntavaaleissa sitoutumattomia oli yhteensä 27. Muita, puolueiden ehdokkaita, on yhteensä 24. Kolarissa muilla ryhmillä ei ole vaaliliittoja kuten Keminmaassa.
Noin 7600 asukkaan Keminmaassa on näissä kuntavaaleissa peräti 37 sitoutumatonta ehdokasta Keminmaalaisten parhaaksi -yhteislistalla ja yksi ehdokas omalla listallaan. Viime kuntavaaleissa sitoutumattomia ehdokkaita oli 35, ja valtuustoon pääsi 8 ehdokasta.
Keminmaassa keskusta ja kokoomus sekä SDP sekä vasemmistoliitto ovat vaaliliitossa. Näin oli edellisissäkin kuntavaaleissa. SDP:lle vastaavat vaaliliitot ovat harvinaisia. Puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärven mukaan kaikista Suomen kunnista arviolta vain 15:ssä SDP on solminut vaaliliiton.
Keminmaalaisten parhaaksi -valitsijayhdistys on toiminut jo vaaleista 2004 lähtien, mikä on harvinaista sitoutumattomalle ryhmälle.
Pelkosenniemellä nyt vain yksi sitoutumattomien lista
Noin 900 asukkaan Pelkosenniemellä oli viime kuntavaaleissa kolme sitoutumattomien yhteislistaa: Yhteinen Pelkosenniemi, Pelkosenniemen kylät sekä Pyhä-Pelkosenniemi. Yhteensä sitoutumattomat saivat 8 paikkaa, eli enemmistön 13 hengen valtuustosta. Erityisesti keskusta menetti paikkoja kunnassa. Sen paikkamäärä väheni viidestä kahteen.
Näissä kuntavaaleissa Pelkosenniemellä on vain yksi sitoutumattomien lista viime vaaleista tutulla Pyhä-Pelkosenniemi -ryhmällä. Sillä on 8 ehdokasta, mikä tekee sen suurimmaksi ehdokaslistaksi näissä vaaleissa. Seuraavaksi eniten ehdokkaita on keskustalla, 7.
Vajaan 3000 asukkaan Tervolassa sitoutumattomia ehdokkaita on näissä vaaleissa yhteensä 12 Sitoutumaton Tervola -yhteislistalla. Viime kuntavaaleissa sitoutumattomia ehdokkaita oli viisi Tervolalaisten parhaaksi -yhteislistalla, eikä yksikään ehdokas yltänyt valtuustoon saakka. Tervolassa mitkään puolueet eivät ole vaaliliitossa.
Näissä kuntavaaleissa sitoutumattomien ehdokkaiden määrä on pienempi kuin vaaleissa -21. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo sitoutumattomien ehdokkaiden yhteismäärän vähentyneen 15 prosenttia verrattuna viime kuntavaaleihin.
Sitoutumattomia ehdokkaita on nyt koko maassa 959, vuonna 2021 niitä oli 1126. Kasvua on kuitenkin verrattuna toissavaaleihin. Vuoden 2017 kuntavaaleissa sitoutumattomia ehdokkaita oli 805.
Korjattu 10. huhtikuuta kello 9.30 Tornion sitoutumattomien määrä. Virheellinen luku oli kaksi, oikea kymmenen.