Pörssit näyttävät tänään huokaisevan helpotuksesta. On kuin hetki ennen...
Niin, ennen mitä? Syöksyä kohti seuraavaa pohjaa – vai alkaako tästä uusi nousu?
Moni piensijoittaja muistaa koronakriisin alkutahdit keväällä 2020, jolloin Helsingin pörssin osakkeiden arvosta katosi parissa viikossa noin kolmekymmentä prosenttia. Mutta kuinkas kävikään, tuo pudotus oli kurottu umpeen puolessa vuodessa, ja siitä nousu jatkui jyrkästi ylöspäin vielä yli vuoden ajan.
Onko pian taas käsillä hetki, jolloin nousu alkaa?
Koronan jälkeen keskuspankit ryhtyivät päättäväisesti toimiin ja käyttivät yritysten, työpaikkojen ja pankkijärjestelmän turvaamiseen tuhansia miljardeja euroja. Se näkyi osakkeiden hinnoissa nopeasti.
Tilanne oli vähän samankaltainen tänä keväänä, kun eurooppalaiset valtiot virittävät puolustusinvestointeja. Saksa ilmoitti löysäävänsä velkajarrua ja kokoavansa satojen miljardien eurojen investointipakettia. Se ehti jo nostaa eurooppalaisten osakkeiden arvostusta voimakkaasti.
Nyt Euroopan keskuspankin arvioidaan laskevan korkojaan aiottua nopeammin, mikä yleensä tulkitaan osakemarkkinoilla myönteisesti.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan nämä ovat elementtejä, joiden varaan voisi rakentua reipaskin käänne.
– Jos neuvottelut veisivät eteenpäin ja kappasota peruttaisiin, se on mahdollista. Mutta siellä on se pelko, joka liittyy Trumpin ja hänen taustajoukkojensa lausuntoihin. Ei luoteta, että tästä päästäisiin pikaisesti yli.
Kauppasota ei ole mikään koronapandemia vaan taloudelle itse aiheutettu vamma. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankki FED ei ole vauhdittamassa taloutta samalla innolla kuin koronapandemiassa.
Heti kun toivo viriää, viriää myös pörssi. Esimerkiksi Japanin Nikkei-indeksi on ollut tänään kuuden prosentin nousussa. Taustalla vaikuttaa optimismi siitä, että Trumpin ja pääministeri Shigeru Ishiban väliset keskustelut ovat merkki sopimuksen mahdollisuudesta.
Kurssit ovat nousseet myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Tämä kaikki on kuitenkin vasta toiveiden asteella. Mikään ei ole konkreettisesti muuttunut. Esimerkiksi EU:n nollatullitarjouksiin Trump on toistaiseksi vastannut vain lisävaatimuksin.
Suurin uhka on Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen nokittelu, josta on muodostunut jo kierre.
Helmikuun alusta lähtien Yhdysvallat on ilmoittanut useista toinen toistaan korkeammista tulleista kiinalaisille tuotteille – ja Kiina on vastannut omilla vastatulleilla ja vientirajoituksilla. Viimeisin vaihe on Trumpin uhkaus 50 prosentin tulleista, jotka astuisivat voimaan, ellei Kiina alistu ja peru omia 34 prosentin tullejaan.
Maailman suurimpien talouksien nokkapokka ei lupaa hyvää. Varsinkaan kun molempien maiden johtajille on tärkeää näyttää voittajalta.
Aluksi pörssissä joutuvat kärsimään ne yhtiöt, joiden vienti uhkaa hyytyä Trumpin tullien vuoksi. Se huoli ei ole hälvennyt, mutta tällä viikolla on selvää, että ongelma koskee koko taloutta.
Tullit ja vastatullit hyydyttävät kuluttajien ostovoiman ja iskevät yritysten kannattavuuteen toimialasta riippumatta. Ja jos Yhdysvaltoihin ei voi viedä, ylituotanto sotkee kaupankäynnin helposti muuallakin.
On hyvin mahdollista, että näemme pörsseissä vielä lisää laskupäiviä.
Nordean senioristrategi Hertta Alavan mukaan osakkeiden nykyhintoihin on laskettu mukaan vasta yritysten tuloskasvun hyytyminen.
– Jos mentäisiin taantumaan asti, tässä olisi todennäköisesti vielä kymmenisen prosenttia kursseilla tilaa laskea, hän sanoo.
Nykyinen USA on lähtökohtaisesti epävarma neuvottelukumppani. Jos Trump sanoo, että sopimus on syntymässä, seuraavana päivänä voi olla toinen ääni kellossa.
Kun neuvottelut alkavat, haasteena on luottamuksen puute.
Sekin kannattaa muistaa, että Trump on pian 80-vuotias mies, joka samaan aikaan laittaa uusiksi koko Yhdysvaltain hallinnon, puuhaa mielensä mukaan rauhaa Ukrainaan ja Gazaan – ja sen päälle sopii tulli- ja kauppasopimuksia kymmenien maiden kanssa.
Hänen hallinnollaan on vaatimuksia ja mielipiteitä, mutta tuskin kykyä viedä näitä prosesseja nopeaan päätökseen.