Öljykriisi, lama, finanssikriisi, koronakriisi…
Ja nyt Trump-kriisi.
Suomen yrittäjien johtava ekonomisti Juhana Brotherus vertaa tilannetta merkittäviin hetkiin taloushistoriassa.
– Olemme nyt jonkinlaisessa Lehman-hetkessä tai koronakriisin alkuvaiheen kaltaisessa shokissa. Markkinat ovat laskeneet jyrkästi jo kolmatta päivää, raaka-aineiden hinnat laskevat ja korko-odotukset tulevat alas. Kaikki merkit viittaavat globaalin shokin ja taantuman suuntaan, Brotherus sanoi maanantaina.
Hänen mukaansa suurin huoli on se, että kauppapoliittinen kriisi voisi laajentua rahoitusmarkkinoille.
– Jos tämä eskaloituu niin, että rahoitusmarkkinat menevät ikään kuin oikosulkuun, rahavirrat tyrehtyvät. Silloin kotitaloudet eivät saa lainaa eikä yrityksiä rahoiteta, ei edes kannattavia investointeja. Se on vakava riski, Brotherus varoittaa.
Ei historiallista vastinetta
Talouskriisejä on totuttu ymmärtämään vertaamalla niitä aiempiin, mutta nyt ollaan erikoisen edessä. Trump-kriisille ei oikein löydy vastinetta. Ei lähihistoriasta eikä pidemmältäkään aikaväliltä.
– Kyse on ilmiöstä, josta meillä ei ole kunnollista dataa – eikä edes vakiintunutta talousteoriaa sen selittämiseksi, sanoo taloustieteilijä, Laboren johtaja Mika Maliranta.
– Siksi olemme väistämättä tilanteessa, jossa joudumme pitkälti arvailemaan ja spekuloimaan tulevia vaikutuksia.
Saman toteaa myös taloustieteilijä Jussi Ahokas. Trumpin politiikalle on vaikea löytää historiallista vastinetta.
– Normaalisti talouspolitiikkaa tehdään neuvotellen, maltillisesti ja kansainvälisiä sääntöjä kunnioittaen. Nyt Yhdysvallat, maailman vaikutusvaltaisin maa, näyttää irtautuvan tästä kaikesta, hän sanoo. Ahokas työskentelee BIOS-tutkimusyksikössä
Trump aiheuttaa tämän tahallaan
Näyttää siltä, että Trump ajaa maailmantaloutta tarkoituksella ongelmiin. Itse hän on kommentoinut tullipolitiikan seurauksia: joskus täytyy ottaa lääkettä, jotta voidaan korjata jotain.
Kyse on Trumpin ideologisesta valinnasta.
– Päätöksiä tehdään tietoisesti, seurauksista piittaamatta. Mutta koska linjat muuttuvat päivittäin, on myös sen ideologian hahmottaminen vaikeaa, Ahokas arvioi.
Taloustieteilijät ovatkin joutuneet hankalan eteen.
Ahokkaan mukaan yksi asia on varmaa: taloudellinen epävarmuus kasvaa – ja se vaikuttaa Suomeenkin. Yritykset voivat lykätä investointeja, kotitaloudet alkavat varautua pahimpaan, ja rahoituksen kallistuminen kiristää reaalitaloutta.
Maailmantalouden Trump-kriisi on arvaamaton
Mika Malirannan mukaan Trump-kriisi saattaa järkyttää maailmantaloutta syvästi. Vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen ja koskea jokaista maailmankolkkaa.
Hän muistuttaa, että Trumpin toimet kohdistuvat suoraan nykyiseen globaaliin talousjärjestelmään, joka perustuu hajautettuihin tuotantoketjuihin ja tehokkuuteen.
– Maailman tuotantoketjut ovat hioutuneet äärimmäisen tehokkaiksi. Äkilliset ja suurimittaiset tullit ovat isku tähän järjestelmään, ja niiden seurauksia on vaikea ennustaa, Maliranta sanoo.
Jos jostain hakee vastaavaa tilannetta, se löytyy liki sadan vuoden takaa.
– Tilanne muistuttaa 1930-luvun alkua, jolloin silloinen republikaanipresidentti nosti tulleja – ja seurauksena oli suuri lama, Maliranta toteaa.
Toki kyseessä ei ole suora vertailukohta, vaan pikemminkin esimerkki siitä, kuinka kauaskantoisia vaikutuksia suojaavalla kauppapolitiikalla voi olla.
– Trumpin hallinnossa on kyllä taloustieteestä perillä olevia henkilöitä, mutta ei samalla lailla kuin vaikkapa Reaganin aikana. Minua kiehtoo, miten nämä päätökset lopulta syntyvät – se on jo psykologian ja käyttäytymistaloustieteen aluetta, Maliranta sanoo.
Trump aloitti kriisin ja voisi lopettaa kriisin
Malirannan mukaan Trumpin kriisi eroaa vaikkapa koronapandemiasta siinä, että pandemiassa oli kaikesta epävarmuudesta huolimatta selvää, että se ei menisi hetkessä pois.
– Pandemian kaltaisille kriiseille ei ollut nopeaa ratkaisua. Nyt taas Trump voisi yhdellä päätöksellä purkaa tämän kriisin. Akuutti tilanne helpottaisi nopeasti, vaikka epävarmuuden siemen jäisi elämään, hän toteaa.
Entä jos Trumpin linja jatkuu ja pahimmat uhkakuvat toteutuvat?
– Silloin seurauksena voi olla taantuma, joka muistuttaa 1930-lukua – ja silloin puhutaan jo muustakin kuin taloudesta. Poliittiset seuraukset olisivat myös massiivisia, Maliranta sanoo.
Jussi Ahokas taas toteaa, että maailmanpolitiikan liikkeet ovat tällä hetkellä niin nopeat ja arvaamattomat, että skenaariot voivat vaihtua päivissä.
– Se on oikeastaan ainoa asia, josta voidaan nyt olla varmoja.
Keskuspankit reagoivat ja korot jatkavat laskuaan
Jos kriisi jatkuu, keskuspankkien toimet nousevat avainasemaan. Malirannan mukaan korkojen alentaminen olisi luonteva reaktio hidastuvaan maailmantalouteen.
Markkinoilla tätä onkin jo uumoiltu.
– Korkojen laskeminen nopeammin kuin muuten oli suunniteltu, on todennäköinen ja perusteltu toimi tässä tilanteessa, hän arvioi.
Jussi Ahokkaan mukaan talouden epävarmuus voi myös yllättäen kääntyä Suomen kannalta positiiviseksi, esimerkiksi jos keskuspankit laskevat korkoja ja rakentaminen elpyy Suomessa.
– Jos EU:n vastatoimet Yhdysvalloille ovat maltillisia, Suomen talous voisi jopa hyötyä tilanteesta. Mutta jos tullien volyymit pysyvät näin suurina, vaikutus on lopulta negatiivinen, hän arvioi.