Hyvinvointialue on laatinut Pohjois-Pohjanmaalla uuden päivystystoimintaa koskevan ohjeistuksen, joka herättää ihmetystä ja huolta lääkäreissä.
Tähän asti esimerkiksi terveysaseman, työterveyshuollon tai yksityisklinikan lääkäri on voinut tehdä potilaastaan päivystyslähetteen, jonka jälkeen potilas on mennyt Oulun seudun yhteispäivystykseen tai erikoissairaanhoidon poliklinikoiden päivystysvastaanotoille.
Nyt Pohde on päättänyt ohjeistaa, että lääkäreiden tulee poikkeuksetta ennen päivystyslähetteen laatimista soittaa vastaanottavalle taholle yliopistosairaalaan ja konsultoida toista lääkäriä asiasta. Hoidon tarpeen arvioimiseen ei siis riitä enää yhden eli lähettävän lääkärin arvio, vaan Pohde haluaa siihen toisenkin lääkärin näkemyksen.
Lääkäriliiton Pohjois-Suomen piiriylilääkäri Timo Tuovinen kertoo, että liitto on saanut viime päivinä asiasta useita yhteydenottoja.
Tuovisen mukaan esimerkiksi päivystävät lääkärit ovat huolissaan siitä, millaiseen puhelinrumbaan ohjeistus johtaa, jos heitä konsultoidaan jokaisesta tulossa olevasta potilaasta ja paikalla olevat potilaatkin pitäisi ehtiä hoitaa.
Pohteen mukaan esimerkiksi Oulun seudun yhteispäivystykseen tulee vuosittain yhteensä noin 18 000 päivystyslähetettä, eli soittoja voisi tämän perusteella tulla tuhansittain.
Potilaita päivystykseen lähettäneet lääkärit ovat puolestaan ihmetelleet, eivätkö he todella osaa arvioida päivystyshoidon tarvetta. Soittelu vie heiltäkin aikaa ja on pois muiden potilaiden hoitamiselta.
– Aiemminkin lähettävät lääkärit ovat konsultoineet päivystyslääkäreitä, jos ovat itse olleet epävarmoja siitä, kuuluuko potilas päivystykseen. On uutta, että nyt Pohde käytännössä velvoittaa, että jokaisesta potilaasta täytyy konsultoida.
Tuovinen ei ole itse kuullut, että vastaavaa käytäntöä olisi muualla maassa.
Lääkäriliitto selvitti asiaa Ylen pyynnöstä sisäisesti, eikä liittotasollakaan ole tiedossa vastaavaa, kategorista ohjeistusta muualta.
”Monen kohdalla asia voidaan hoitaa puhelimessakin”
Hyvinvointialueen mukaan ohjeistuksen keskeisenä tavoitteena on, ettei päivystyksiin ohjaudu enää potilaita, jotka eivät sinne kuulu tai hyödy käynnistä.
OYS-sairaalapalveluiden ja ensihoidon toimialuejohtaja Juha Paloneva sanoo, että esimerkiksi yhteispäivystys on välillä hyvin ruuhkautunut ja sen kuormitusta täytyy pyrkiä vähentämään.
Palonevan mukaan ei ole potilaidenkaan edun mukaista jonottaa tunteja, jos vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa.
Pohde uskoo, että uusi ohjeistus auttaa vähentämään tällaisia tilanteita.
– Monen potilaan kohdalla asia voidaan hoitaa puhelimessakin, eikä päivystyskäyntiä välttämättä tarvita ollenkaan.
Palonevan mukaan kyse ei ole lääkäreiden ammattitaidon aliarvioimisesta vaan siitä, että päivystävillä lääkäreillä tai erikoissairaanhoidon poliklinikoilla voi olla enemmän kokemusta arvioida tarvittavaa hoitoa tai sitä, mikä on kiireellistä ja mikä ei.
– Voi olla, että esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkäri näkee jotain tiettyä sairautta erittäin harvoin, mutta erikoissairaanhoidon tietyllä poliklinikalla kaikilla potilailla on se. Kyse on näkökulmasta.
Pohteella ei ole antaa tarkkaa lukumäärää siitä, moniko lähetteellä yhteispäivystykseen tullut potilas olisi todellisuudessa ollut hoidettavissa muualla.
Paloneva arvioi, että ehkä noin neljäs- tai viidesosa päivystyskäynneistä voitaisiin välttää etukäteen tehtävällä konsultaatiolla.
Liitto: Päivystyshoidon rimaa ei saa nostaa liikaa
Lääkäriliiton Timo Tuovinen sanoo, että hyvinvointialueen ohjeistus on herättänyt lääkäripiireissä pohdintaa myös mahdollisista juridisista ongelmista.
Jos potilaan tavannut lääkäri ja päivystyksen lääkäri ovat eri mieltä siitä, kuuluuko potilas päivystykseen, mitä sitten tapahtuu. Kuka kantaa vastuun, jos potilas jää lähettämättä ja jotain menee pieleen?
Tuovinen huomauttaa, että hoitava lääkäri on aina juridisesti vastuussa potilaastaan eikä konsultaatiopuhelu toiselle lääkärille poista vastuuta.
Pohteen toimialuejohtaja Juha Palonevan mukaan huoleen ei ole aihetta. Paloneva sanoo, että jos lähettävä lääkäri haluaa laittaa potilaan päivystykseen vaikka päivystystäjä tai konsultoiva lääkäri on eri mieltä, hän saa niin tehdä.
– Emme voi antaa mitään kategorista kieltoa, se on selvä, Paloneva sanoo.
Timo Tuovinen työskentelee liittotyönsä ohella itsekin päivystävänä lääkärinä. Hän ymmärtää, että päivystyksen kuormitusta halutaan vähentää, ja joskus potilas voikin olla tarkoituksenmukaisempaa hoitaa muualla.
Samalla Tuovinen kuitenkin huomauttaa, että päivystykseen pääsemisen kriteereitä ei tulisi potilasturvallisuussyistä nostaa liian korkealle.
– Meidän tulee pitää rima riittävän matalalla esimerkiksi kuvantamisiin äkillisissä voimakkaisissa päänsäryissä, jotta tunnistamme vaikkapa aivoverenvuotopotilaat.