Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee muutoksia poronhoitolakiin. Suurin muutos olisi se, että paliskuntien eli poronhoitoyksiköiden pitäisi alkaa laatia porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelma.
Tavoitteena uudistuksella on ministeriön mukaan laidunten kestävä käyttö eli luonnonsuojelu.
Lisäksi uudistuksessa lisättäisiin paliskuntien valtaa yksittäisten poronhoitajien eli osakkaiden yli, jos osakas ei noudata teurastussuunnitelmaa. Uusi laki myös vahvistaa päätoimisten poronhoitajien asemaa.
Suurimpia muutoksia nykyiseen poronhoitolakiin olisi kolme:
1. Paliskuntien tulee laatia porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat
– Kyllähän se tietysti paperi- ja suunnitelmatyötä tuo paliskuntiin lisää, mutta toivotaan, että se myös auttaa paliskuntia systemaattisemmin kehittämään toimintoja, toiminnanjohtaja Anne Ollila Paliskuntain yhdistyksestä sanoo.
2. Porojen määrän kontrolointi tiukemmin
Paliskunnilla on Ollilan mukaan joskus ollut vaikeuksia saada kaikki osakkaansa noudattamaan teurastussuunnitelmia eli teurastamaan riittävästi poroja.
Siksi paikoitellen paliskunnan suurin sallittu poroluku on voinut ylittyä. Paliskunnalla ei ole ollut keinoja puuttua näiden yksittäisten osakkaitten toimintaan.
Poronhoitajan pitäisi siis uuden lain mukaan teurastaa tarpeeksi porojaan, muuten hän saisi sakkoa. Sakon määrää ruokavirasto ja se maksetaan valtiolle.
– Tällä lakiuudistuksella nyt rakennetaan uusia keinoja, joilla paliskunta voi paremmin kontrolloida osakkaitten toimintaa, Ollila selventää.
3. Päätoimisen poronhoidon asemaa vahvistettaisiin
– Paliskunnissa päätöksenteko tehdään porolukujen mukaisessa suhteessa, eli ihmisen omistama poromäärä on hänen äänimääränsä paliskunnan päätöksenteossa. Tässä on aikaisemmin ollut viiden prosentin leikkuri eli kukaan ei ole kuitenkaan saanut äänestää isommalla osuudella kuin viidellä prosentilla. Tämä nostetaan nyt viiteentoista, Ollila kertoo.
”Enemmän velvoitteita kuin oikeuksien parantamista”
Saamelainen juristi ja poronomistaja Oula-Antti Labba Enontekiöltä on tutkinut ja selvittänyt poronhoito-oikeuksia etenkin saamelaisilla. Hän ei ole täysin tyytyväinen lain muutosehdotuksiin. Ne ovat hänen mukaansa riittämättömiä ja liiaksi rajattuja.
– Yleisilme on äkkiseltään arvioituna enemmän poronhoitajille asetettavat velvoitteet kuin oikeudellisen aseman parantamiseen suuntautuvat uudistukset, etenkin koskien saamelaisten poronhoitoa, Labba pohtii.
Hän haluaisi lain uudistamista perinpohjaisemmin ja eritoten saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien huomioon ottamista myös porotaloudessa.
Muutosehdotukset ovat lausuntokierroksella paliskunnissa eli poronhoitoyksiköissä, joissa poronhoitajat ovat osakkaina.
Lisäksi kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä muutosehdotuksista. Lausunnot pitää antaa toukokuun loppuun mennessä.