1. Protestiäänet valuivat vasemmiston laariin, mutta ei vihreiden
Vasemmistopuolueet tekivät huiman nousun näissä vaaleissa. Erityisesti SDP, mutta myös vasemmistoliitto kahmivat valtuustopaikkoja itselleen ympäri Suomen.
SDP:n nousukiito katkaisi kokoomuksen 20 vuotta kestäneen voittoputken. Samalla Turun ja Tampereen ykköspuolueen paikka meni demareille, Helsingissä kokoomus voitti täpärästi.
Vasemmistoliitto onnistui säilyttämään hyvän vireen, jonka se sai eurovaaleissa entisen puheenjohtajan Li Anderssonin johdolla. Puolue sai lisäpaikkoja useissa kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Kyse on protestiäänistä kokoomuksen ja perussuomalaisten johtamaa hallitusta vastaan, sanovat tutkijat. Petteri Orpon (kok.) hallitus on leikannut valtion menoja kovalla kädellä, mikä on näkynyt tavallisten kansalaisten arjessa.
Oppositiopuolue vihreiden laariin ei kuitenkaan näytä sataneen samalla mitalla protestiääniä, sillä sen kannatus pysyi paikallaan kuntavaaleissa ja nousi aluevaaleissa.
Merkittävässä roolissa lienee se, että väkirikkaan Helsingin tulos oli vihreille pettymys. Viime vuosina pääkaupungissa vahvoilla ollut puolue menetti siellä kaksi valtuustopaikkaa.
Turun yliopiston politiikan tutkija Jenni Karimäki uskoo, että syy sekä vihreiden että perussuomalaisten kehnoon menestykseen on se, että niiden ydinteemat – ympäristö sekä maahanmuutto – eivät olleet näissä vaaleissa keskiössä.
Alue- ja kuntavaalien väittelyt pyörivät perinteisten talous- ja sosiaalipolitiikan kysymysten ympärillä, jotka on mielletty vahvemmin vanhojen puolueiden heiniksi.
2. Miksi perussuomalaiset romahtivat?
Perussuomalaiset tippui kuudenneksi suuremmaksi puolueeksi vasemmistoliiton ja vihreiden alapuolelle.
On kiinnostavaa nähdä, mihin perussuomalaisten kannattajat kaikkosivat: jäivätkö he äänestyspäivinä kotiin vai antoivatko he äänensä SDP:lle tai keskustalle. Tästä tullaan saamaan lisätietoa tulevissa vaalitutkimuksissa, jossa kartoitetaan ihmisten äänestyskäyttäytymistä.
Karimäki uskoo, että ainakin osittain syynä on se, että perussuomalaisten kannattajat jättivät äänestämättä, mutta ilmassa on myös protestihenkeä hallituksen kovaa säästökuuria kohtaan.
Leikkaukset ovat henkilöityneet saksia heiluttelevaan perussuomalaisten puheenjohtajaan ja valtiovarainministeri Riikka Purraan.
Karimäki katsoo, että syyt perussuomalaisten heikon kannatuksen takana ovat erityisen merkityksellisiä tulevien eduskuntavaalien näkökulmasta – eli ottiko kannatus pysyvämmän kolauksen vai oliko vain kyse siitä, että perussuomalaisten kannattajia eivät alue- ja kuntavaalit kiinnostaneet.
Alue- ja kuntavaalit ovat aina olleet perussuomalaisille vaikeat vaalit kahdesta syystä. Ensinnäkin heidän kannattajilleen tärkeistä asioista, kuten maahanmuutosta ja sisäisestä turvallisuudesta, päätetään eduskunnassa, ei alue- ja kuntatasolla.
Sen lisäksi perussuomalaisten paikallistason verkosto on ohuempi kuin pidemmän historian omaavilla kokoomuksella, keskustalla ja SDP:llä.
Perussuomalaisten alamäkeä osattiin odottaa, sillä sen ehdokasmäärä putosi rajusti.
3. Rakoileeko kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyö?
Perussuomalaisten heikko vaalitulos voi aiheuttaa ryppyjä rakkauteen hallituksessa, Karimäki arvioi. Alue- ja kuntavaalien tulos voi siis heijastella valtakunnan politiikkaan.
Tähän asti kokoomus ja perussuomalaiset ovat korostaneet, että hallitusohjelman toteuttaminen sujuu hyvin. Nyt perussuomalaisille saattaa tulla painetta tehdä irtiottoja, jotka puhuttelisivat niitä kannattajia, joiden arvioidaan jättäneen äänestämättä.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyö hallituksessa joutuu seuraavan kerran koetukselle pääsiäisen jälkeen pidettävässä puoliväliriihessä, jossa päätetään valtion rahanmenoa lähivuosille.
4. Kantaako keskustan noste jatkossakin?
Keskustalla on syytä olla iloinen tästä vaalituloksesta, sillä kannatus nousi hieman molemmissa vaaleissa monen mollivoittoisen vuoden jälkeen, sanoo poliittisen historian professori Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.
Iloa ei himmennä se, että alue- ja kuntavaalit ovat perinteisesti menneet keskustalla vahvasti.
Viime kuntavaaleissa keskusta menetti pienemmillä paikkakunnilla valtuustopaikkoja perussuomalaisille, mutta nyt se näyttää ottaneen ne takaisin – ja vähän päälle.
– Kyllähän tämä varmasti antaa keskustalaisille uskoa siihen, että on onnistunut vaalikampanja takana ja miten se pystytään viemään kahden vuoden päästä pidettäviin eduskuntavaaleihin, Jenni Karimäki sanoo.
Muokattu 15.4.2025 kello 15:18: Täsmennetty kuvailua vihreiden kannatuksesta vaaleissa.