Valtion on käytävä junaliikenteen kilpailutuksesta vuoropuhelua kuntien ja alueiden kanssa, vaativat Länsi-Suomen maakuntaliitot.
Liittojen mukaan kustannuksia ei saa kaataa kuntien harteille. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liitto on huolestunut Seinäjoen ja Jyväskylän välisestä ostoliikenteestä.
– Siinä kulkee paljon henkilöliikennettä, joka on koko ajan kasvussa. Se on myös ainoa toimiva joukkoliikenteen muoto ja tärkeä maakuntien välinen yhteys Seinäjoelta Haapamäen kautta Jyväskylään, sanoo Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Heli Seppelvirta.
Liikenne- ja viestintävirasto valmistelee markkinaehtoista henkilöjunaliikenteen avaamista kilpailulle vuonna 2030. Samalla on tarkoitus mahdollistaa alueiden itsensä järjestämä henkilöliikenne.
Maakuntaliittojen huoli kohdistuu siihen, kuka hoitaa jatkossa ostopalveluliikenteen järjestämisen ja kilpailutuksen. Vastuun tulisi olla jatkossakin valtiolla, sanoo Seppelvirta.
– Pelko on siitä, että maakuntien välistä kiskobussiliikennettä kohdellaan samalla tavoin kuin pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä, eli kunnille tulisi iso maksuosuus.
Kiire tulee jos päätöksiä ei tehdä tänä vuonna
Vuoteen 2030 mennessä on ratkaistava monia muitakin asioita. Kilpailuttaminen vie oman aikansa, sen jälkeen operaattoreille pitää antaa valmistautumisaikaa.
Myös radalla liikkuva kalusto on vielä ratkaisematta, kuten myös se joudutaanko ratoja vielä sähköistämään.
– Sähköistäminen onkin pidempi marssi, ja jos päätöksiä ei tehdä tänä vuonna, niin tulee todella kova kiire, sanoo maakuntajohtaja Heli Seppelvirta.
Maakuntaliitot pitävät alueellisen junaliikenteen mahdollistamista hyvänä asiana ja toteavat tiedotteessa, että parhaimmillaan se luo uusia mahdollisuuksia junaliikenteen järjestämiseen.
Lännen maakunnat korostavat kuntien ja seutujen vapaaehtoisuutta viranomaisten määrittelyssä. Maakuntaliitojen mukaan lain valmistelussa alueiden ja kuntien tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet ovat olleet heikot etenkin kustannuksia koskevissa asioissa.