Suomen Lähijunat Oy kertoi keskiviikkona ostaneensa VR:ltä 11 vanhaa lähijunaa.
Tarkoitus on ryhtyä liikennöimään niillä Suomen kaupunkiseuduilla vuonna 2025. Suunnitelmat ulottuisivat lähes koko maahan.
Yle kysyi pariltakymmeneltä kunnalta mielipidettä asiasta.
Valtaosa niistä on varovaisen kiinnostunut, vaikka hankkeen toteutuminen vaatiikin, että kunnat olisivat valmiita tilaamaan palvelua ja rahoittamaan sitä.
Ideana on, että kunnat tilaavat ja maksavat liikennöinnin, mutta saavat lipputulot.
– Kyllä tämä on meille ihan todellinen hanke. Olemme selvittäneet kriittisiä tekijöitä junaliikenteen toteutumiseksi, ja nyt näkyy jo ainakin haaleaa, vihreää valoa tunnelin päässä, sanoo Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikola.
Myös kriittisiä löytyy.
Yksi niistä on Oulu. Oulun seutu oli mukana Traficomin vuonna 2022 tekemässä alueellisen junaliikenteen selvitystyössä. Siinä tutkittiin, mitä lähijunaliikenne vaatisi eri puolilla Suomea. Sen perusteella matkustajamäärät eivät riitä kannattavaan toimintaan, vaan se vaatisi isoa julkista tukea.
– Konkreettisen lähijunaliikenteen toteuttaminen on pitkässä kuusessa. Ei ole tehty mitään päätöksiä asiasta, sanoo Oulun kaupungininsinööri Tapio Siikaluoma.
Toisaalta Oulun konsernijohtaja Ari Alatossavan mukaan kaupungissa kuitenkin mietitään, että lähijuna on tulevaisuuden kulkumuoto, ja jos markkinaa syntyy, niin sehän on hyvä.
Matkustajamäärä huolettaa myös Turussa. Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen kaipaa tarkempia selvityksiä:
– Pessimistisimmät arviot puhuvat muutamista sadoista matkustajista vuorokaudessa ja optimistisimmat lähes kymmenestätuhannesta matkustajasta Uusikaupunki–Turku–Salo -yhteysvälillä. Tarvitsemme paljon tarkempaa tietoa ennen kuin päätöksiä tehdään.
”Ei valtion rahoilla”
Liikenne- ja viestintäministeriössä ymmärretään kuntien kiinnostus lähijunaliikennöintiin.
Johtava asiantuntija Jani von Zansen ministeriön markkinayksikön palveluosastolta kehottaa kuntia miettimään omia valmiuksiaan ja ottamaan rohkeasti yhtettä liikenne- ja viestintäministeriöön.
Ministeriön tahto on kehittää ja viedä asiaa eteenpäin yhteistyössä.
– Täytyy olla suunnitelmien lisäksi myös taloudellista katetta kantaa vastuuta. Ei voi ajatella, että kunnat suunnittelisivat valtion rahoilla itselleen lähijunaliikennettä. Se ei ole realistista tässä taloudellisessa tilanteessa ja tällä hallitusohjelmalla, von Zansen toteaa.
Täytyy olla suunnitelmien lisäksi myös taloudellista katetta kantaa vastuuta. Ei voi ajatella, että kunnat suunnittelisivat valtion rahoilla itselleen lähijunaliikennettä.
Jani von Zansen
Liikenne- ja viestintäministeriössä kerätään parhaillaan poliitikoille päätöksenteon pohjaksi tietoa palveluista, infrastruktuurista, rahoituksesta ja toimivaltakysymyksistä.
– Sitten poliitikot päättävät. Sen jälkeen tiedämme, mitkä ovat toteutuvia kuvioita, von Zansen sanoo.
Lähijunaliikennettä havittelevia kuntia hän neuvoo miettimään, mitä palveluita halutaan, millä infrastruktuurilla ne mahdollistetaan, ja miten rahoitetaan.
– Tämä on kokonaisuutena julkiselle taloudelle alijäämäinen. Lipputulot eivät kata kaikkia kustannuksia.
Esimerkiksi Kuopiossa on mietitty, että lähijunaliikenteen konkretisoituminen vaatisi töitä monella saralla esimerkiksi junien kohtaamispaikkojen tai pitkällä aikavälillä lisäraiteiden rakennuksen muodossa.
– Tällä hetkellä Savon rata on tällä yhteysvälillä niin täynnä liikennettä, että nykykunnossa lähijunaliikennettä on käytännössä mahdotonta järjestää, sanoo Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen.
Alla olevassa kartassa ovat reitit, joille lähijunaliikennettä mahdollisesti suunnitellaan:
Kuka saa ostaa junaliikennettä?
Tällä hetkellä Suomessa saavat EU-sääntelyn mukaan järjestää henkilöjunaliikennettä vain Liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin seudun liikenne.
23. joulukuuta sulkeutuu viimeinen EU:n ylimenokausi ja siirtymäaika. Jatkossa ei voi toimia enää niin, että valtion omistama yhtiö hoitaisi kaiken.
Voimassa olevat sopimukset hoidetaan loppuun, mutta uusia ei voi enää tehdä vastaavalla pohjalla.
Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että kunnille, kuntayhtymille ja alueille mahdollistetaan ostojunaliikenteen järjestäminen.
Nyt liikenne- ja viestintäministeriössä pohditaan erilaisia toimintamalleja ostoliikenteen järjestämiseksi.
Yksi olisi se, että toimintavaltaa myönnettäisiin useammalle.
– Tai niin, että alueet voivat itse tehdä päätöksiä, mutta kilpailuttaminen ja hankkiminen tehtäisiin keskitetysti, von Zansen miettii.
Ostoliikenteen järjestämisen tarkemmista malleista ei ole vielä poliittisia linjauksia.
Lopullinen hintalappu huolestuttaa kuntia
Esimerkiksi Tampere, Seinäjoki, Vaasa ja Savonlinna ovat jo käyneet alustavia neuvotteluja Suomen Lähijunat Oy:n kanssa.
Tampereen seudun kunnat tilaavat jo nyt VR:ltä lisävuoroja valtion maksamien lähijunavuorojen lisäksi.
Savonlinna ennätti käynnistää neuvottelut Suomen Lähijunien kanssa osaltaan jo viime vuonna. Kaupunki on jo neuvotellut myös Väyläviraston, VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
– Työpaikkapendelöinti ja matkailijoiden liikkuminen helpottuisi. Savonlinnassa on ammattikorkeakoulukampus ja Samiedussa noin 2 000 opiskelijaa. Opiskelijoita tulee paljon lännestä, jolloin heidän liikkumisensa paranisi, perustelee Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.
On vaikea nähdä sellaista mahdollisuutta, että kunnat kustantaisivat raideliikennettä nykyisten velvoitteiden lisäksi
Matti Ruotsalainen
Kemissä suunnitelmaan suhtaudutaan varauksella.
– On vaikea nähdä sellaista mahdollisuutta, että kunnat kustantaisivat raideliikennettä nykyisten velvoitteiden lisäksi, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
Jani von Zansenin mukaan alueelliset junaliikenteet ovat palvelusopimusvelvoitteen alaista toimintaa.
– Kalusto, infrastruktuuri, operointi ja rahoitus. Nämä pitää ratkaista samalla kun päätöksiä tehdään. Kyllä siinä julkisen talouden kokonaiskustannuksia sitten katsotaan.
Juttua muokattu 4.12. kello 15:19: Korjattu Tapio Siikaluoman sitaatti. Aiemmin sitaattina oli maininta matkustajamääristä, joka ei ollut suora sitaatti haastattelusta.