Ylen Ykkösaamussa vieraillut politiikan tutkija, Helsingin yliopiston valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass ennakoi kohtalaista äänestysaktiivisuutta huomenna järjestettävissä alue- ja kuntavaaleissa.
Tiistaina päättyneessä ennakkoäänestyksessä kuntavaalien äänestysprosentti jäi edellisistä vaaleista. Kuntavaaleissa äänesti ennakkoon 28,2 prosenttia ja aluevaaleissa 27 prosenttia äänioikeutetuista.
– Tulokset ovat ihan kohtuulliset, ainakaan mitään syöksylaskua ei ole edessä, Wass arvioi.
Kunta- ja erityisesti aluevaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut alhainen, noin 50 prosentin luokkaa. Se on herättänyt huolta demokratian toteutumisesta.
Wassin mukaan ainakin viimeiset 20 vuotta on keskusteltu siitä, että vaalidemokratia on romahtamassa.
– Näissä vaaleissa on virkistävää, ettei keskustella vain siitä mikä äänestäjiä vaivaa, vaan myös siitä, mikä ehdokkaita vaivaa, kun he eivät asetu ehdolle.
Wassin mukaan mitään valtavaa katastrofia äänestysinnossa ei ole ollut nähtävissä. Esimerkkinä häntä antaa ensimmäiset aluevaalit, jotka järjestettiin vuonna 2022.
– Ne käytiin aivan sokkona ja silti tuloksena oli aivan säädyllinen 47 prosentin äänestysaktiivisuus.
”Puhumme terveydenhuollosta, vaikka iso kriisi on sosiaalipalveluiden puolella”
Ykkösaamuun lähetetyssä yleisökysymyksessä kysyttiin hyvää äänestysprosenttia. Wass ei antanut yhtä lukua, mutta nosti esiin ongelmat, joita alhainen äänestysaktiivisuus aiheuttaa. Silloin äänestäminen ei jakaudu tasaisesti eri äänestäjäryhmien kesken, vaan syntyy systemaattisia vinoumia.
– Meillä alkaa olla geriatrinen luokkayhteiskunta. Ne, jotka äänestävät, ovat hyvin ikääntyneitä. Siksi puolueilla on suuri halu keskustella vanhuspalveluista. Se taas etäännyttää nuoria äänestäjiä.
Lisäksi hyvätuloiset, korkeastikoulutetut ryhmät äänestävät ahkerasti, Wassin mukaan mielellään itsensä kaltaisia ehdokkaita.
– Alkaa syntyä eliittikehä. Se näkyy kiinnostavasti sotekysymyksissä. Puhumme paljon terveydenhuollosta ja sen kriisistä, vaikka iso kriisi on sosiaalipalveluiden puolella. Mutta ne eivät ole keskiluokkaa koskevia kysymyksiä samalla tavalla, vaan koskevat marginalisoituja ryhmiä, joiden ääni ei valitettavasti tule samalla tavalla esiin.
16-vuotiaat uurnille
Äänestyspakko keinona nostaa äänestysprosenttia ei saa tutkijaa innostumaan.
– Maissa, joissa on äänestyspakko vinoumat toki heikkenevät, mutta välttämättä demokratia ei siitä vetreydy. Vitsillä äänestäminen ja ylipäänsä se, ettei vaaleja oteta vakavasti, lisääntyy.
Wassin ratkaisu nostaa äänestysintoa on laskea äänioikeusikärajaa kaikissa vaaleissa. Itävallassa on tehty näin ja Wassin mukaan tulokset ovat olleet rohkaisevia.
– Jos 16-vuotiaat pääsisivät äänestämään, äänestäminen voitaisiin integroida kouluun. Näin sosiaalisesta taustasta johtuvat vinoumat lähtisivät lieventymään.