Lapin aluevaltuusto uudistuu kovasti. Alle puolet valtuutetuista on ensimmäiseltä kaudelta jatkavia ja reilu puolet uutena valtuustoon nousevia poliitikkoja.
Lapin kunnista suurin edustus aluevaltuustossa on Rovaniemellä. 59 valtuutetusta 15 on rovaniemeläisiä. Se on kaksi paikkaa vähemmän kuin kaupunki sai läpi viime aluevaaleissa.
Rovaniemen äänestysaktiivisuus jäikin kaupungissa koko maakunnan toiseksi heikoimmaksi. Rovaniemeläisistä vain hieman alle puolet kävi vaaliuurnilla.
Koko aluevaalien ääniharavat löytyvät kuitenkin rovaniemeläisistä kansanedustajista. Parhaiten menestyi keskustan Markus Lohi 2 252 äänen saaliillaan. Toiseksi eniten ääniä sai kokoomuksen Heikki Autto ja kolmanneksi SDP:n Johanna Ojala-Niemelä.
Näin Markus Lohi kommentoi vaalimenestystään sunnuntaina:
Kemi-Tornion edustajamäärä ennallaan
Meri-Lapin ”sairaalapuolue” piti aluevaaleissa melko hyvin pintansa. Sekä Kemistä että Torniosta valtuustoon valittiin kahdeksan poliitikkoa. Yhteismäärä on sama, kuin edellisissä vaaleissa. Tuolloin Torniosta valittiin 10 ja Kemistä kuusi valtuutettua.
Keminmaa pitää kaksi paikkaansa. Simosta ja Tervolasta aluevaltuustoon pääsee molemmista yksi edustaja, kun viime aluevaaleissa valittuja oli kaksi per kunta.
Meri-Lapin ääniharava 1 507 äänellä oli valtuustoon uutena nouseva keskustan torniolainen Pekka Rainio. Merilappilaisia paljon ääniä keräsivät myös aluevaltuustossa jatkavat sitoutumattomien keminmaalainen Heli Trög ja keskustan torniolainen Outi Keinänen.
Tornionjokilaakson edustajia valtuustossa on yhteensä kolme; Pellosta valittiin kaksi edustajaa ja Ylitorniolta yksi. Ylitorniolaisille se tarkoittaa yhden paikan menettämistä viime vaaleihin verrattuna. Alueen ehdokkaista eniten ääniä sai vasemmistoliiton pellolainen Piia Kilpeläinen-Tuoma.
Utsjoki menetti paikkansa
Pohjoislappilaisia valtuustossa on jatkossa kahdeksan. Heistä puolet on Inarista ja puolet Sodankylästä. Inarilaisten edustajien määrä lisääntyy viime vaaleista yhdellä ja sodankyläläisten kahdella.
Utsjokelaisia valtuustossa ei ole jatkossa lainkaan, vaikka kunnan äänestysprosentti oli koko Lapin paras. Reilut 68 prosenttia kuntalaisista kävi antamassa äänensä aluevaaleissa. Viime vaaleissa aluevaltuustoon valittiin kaksi utsjokelaista.
Pohjois-Lapin ääniharavaksi nousi keskustan sodankyläläinen kansanedustaja Mika Riipi, joka on virkavapaalla Lapin maakuntajohtajan tehtävästä. Hän sai vaaleissa 1 104 ääntä.
Tunturi-Lapista valtuustoon valittiin yhteensä viisi valtuutettua. Heistä kolme on Kittilästä ja kaksi Kolarista. Molemmat kunnat saivat valtuustoon yhden edustajan lisää viime vaaleihin verrattuna.
Muoniosta ja Enontekiöltä ei tullut tälläkään kertaa valituksi yhtään poliitikkoa.
Sallalaiset äänestivät vähiten
Itä-Lapista valtuustoon valittiin yhteensä seitsemän poliitikkoa. Kemijärvi lisäsi paikkamääräänsä yhdellä viime vaaleista ja jatkossa kemijärveläisiä on valtuustossa neljä. Sallalla, Savukoskella ja Posiolla on kullakin yksi aluevaltuutettu, mutta Pelkosenniemi jäi tälläkin kertaa ilman edustajaa.
Itä-Lapin ääniharava vaaleissa oli uutena valtuustoon nouseva keskustan posiolainen Eija Ahola 924 äänellä. Aiemmin Posiolla ei ollut lainkaan edustajaa aluevaltuustossa.
Sallalaisten äänestysprosentti jäi koko maakunnan heikoimmaksi. Vain reilut 48 prosenttia kuntalaisista kävi vaaliuurnilla.
Ranualta valituksi tuli yksi poliitikko, keskustan Timo Peisa, joka keräsi 1 199 ääntä. Ranualaiset olivat maakunnan kolmanneksi ahkerimpia äänestäjiä.
Kaikista lappilaisista 52,4 prosenttia kävi antamassa äänensä aluevaaleissa. Aktiivisuus nousi viime vaaleista, jolloin äänestysprosentti jäi 47,4 prosenttiin. Tilanteeseen vaikuttaa todennäköisesti se, että aluevaalit käytiin tällä kertaa yhtäaikaisesti kuntavaalien kanssa.