Vaalien keskeiseksi kysymykseksi nousi Turussa odotetusti raitiotie.
Ylen vaalikonevastausten perusteella uusien valtuutettujen kannat jakautuvat asiassa lähes tasan puolesta ja vastaan. 34 valtuutettua vastustaa ja 33 kannattaa raitiotien rakentamista.
Vasemmistoliiton valtuutettu Muhiadin Hersi ei vastannut vaalikonekysymykseen, mutta Yle vahvisti Hersin kannan asiaan suoraan häneltä. Hän kertoo Ylelle vastustavansa raitiotietä.
Pelkkä valtuutettujen lukumäärä ei kuitenkaan vielä ratkaise asiaa.
Suuri osa valtuutetuista on kertonut tekevänsä lopullisen päätöksen vasta, kun raitiotien tarkempi kustannusarvio ja rakentamissuunnitelma valmistuvat.
Vankimmin raitiotien kannalla olevat valtuutetut löytyvät vihreistä ja vasemmistoliitosta, mutta ryhmissä on myös yksittäisiä vastustajia.
Äänekkäimmät vastustajat taas ovat perussuomalaisissa ja keskustassa, joiden tulevista valtuutetuista yksikään ei kannata hanketta.
Turun valtuuston suurimmat ryhmät, SDP ja kokoomus ovat asiassa täysin kahtia jakautuneita. SDP:ssä kahdeksan valtuutettua kannattaa ja kahdeksan vastustaa hanketta. Kokoomuksessa luvut ovat seitsemän puolesta, kahdeksan vastaan.
Nähtäväksi jää, vaativatko kokoomus ja demarit valtuutetuilta ryhmäkuria, kun raitiotiestä loppuvuonna äänestetään.
Soppaa sekoittavat lisäksi ääniharavat ja heidän mahdollinen valtansa ryhmän sisällä.
Pääministeri, kokoomuksen Petteri Orpo ja nykyinen kokoomuksen pormestari Minna Arve olivat puolueensa suurimmat ääniharavat ja molemmat ovat Ylen vaalikoneessa kertoneet kannattavansa raitiotietä.
Myös SDP:n ykkönen, kansanedustaja Aki Lindén ja todennäköinen tuleva demaripormestari Piia Elo ovat vaalikonevastausten perusteella raitiotien kannalla.
Lopulta asia ei ole Turun käsissä
Jos Turun valtuusto loppuvuonna päättää, että raitiotie rakennetaan, kääntyvät katseet Arkadianmäelle. Hanke tarvitsee Turun kukkaron lisäksi myös valtion rahaa.
Vuonna 2023 valtiovarainministeriö julkaisi lausuntonsa Turun raitiotiesuunnitelmasta.
Valtiontalouden heikko tilanne, Orpon hallitusohjelman linjaukset julkisen talouden sopeuttamisesta ja nykyiset isot investointikohteet rajoittavat valtion mahdollisuuksia osallistua Turun raitiotien rahoittamiseen, lausunnossa todettiin.
Ministeriö katsoi, ettei raitiotie toisi kaupunkiin riittävästi väestönkasvua, jotta se kannattaisi rakentaa.
Turku vastasi toteamalla, että suunnitelman luvut väestönkasvusta perustuivat vanhoihin arvioihin ja että nykytiedoilla hanke olisi kirkkaasti kannattava. Turun raitiotie oy:n mukaan hanke lisäisi väestönkasvua 18 000–20 000 henkilöllä vuoteen 2050 mennessä.
Maaliskuun loppupuolella Ylen pormestaritentissä Turun pormestariehdokkaat kertoivat, pitäisikö Turkuun rakentaa raitiotie.
Juttua päivitetty 15.4. kello 10.14: lisätty tarkennus valtuutettu Hersin (vas.) kannasta.