Joukko Palosaaren asukkaita kerääntyi maanantai-iltana Vaasan kaupunginkirjaston Draama-saliin kuuntelemaan ja keskustelemaan siitä, mitä omaa kaupunginosaa koskeva uusi asemakaavaluonnos oikein pitää sisällään.
Paikalla on lähemmäs 50 henkilöä. Kaavoitusarkkitehti Oliver Schulte-Tiggesin alustuksen jälkeen palosaarelaiset haluavat kysyä ja tuoda huomiotaan esille.
Esille nousi muun muassa pelko, että historiallinen teollisuusmiljöö, Rahkolan ja Saippuan ranta, muuttuu uudistusten myötä eriarvoistavaksi. Pelätään, että havainnekuvassa näkyvä rantabulevardi tekee alueesta niin hienon, etteivät tavalliset ihmiset tunne olevansa sinne tervetulleita.
Teollisuushistoriaa ei haluta hävittää
Yleisö haluaa säilyttää kaupunginosan vanhan teollisuusmiljöön. Schulte-Tiggesin mukaan se pidetään koko ajan mielessä.
– Alueelle suunnitellaan historialliseen miljööseen sopeutuvaa rakennustapaa, kertoo Schulte-Tigges.
Tällä hetkellä rakennukset kuten Saippuatehtaan konttorirakennus on huonossa kunnossa, mutta jos se remontoidaan ympäristöön sopivaksi, teollisuuskaupungiosan henki säilyisi uudistusten jälkeenkin.
– Palosaari on kaupunginosa, jolla on sielu, kuuluu yleisöstä, ja kommentti saa hyväksyviä nyökkäyksiä.
Yksi nyökkääjistä on ikänsä Palosaarella, Levóninkadulla asunut Simone Sundqvist. Hän on Saippuatehtaan konttorirakennusta vastapäätä olevan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja ehta palosaarelainen.
– Palosaarelta oikeastaan koko Vaasan historia on lähtenyt liikkeelle. Jos lähdet muihin kaupunginosiin, ne ovat paljon uudempia. Ennen kuin niillä on samaa historiaa, se vie vielä vuosisatoja, sanoo Sundqvist.
Sundqvistia mietityttävät erityisesti Levóninkadun parkkitalosuunnitelmat.
Kadun toiselle puolelle, lähes vastapäätä Sundqvistin taloyhtiötä, luonnokseen on piirretty parkkitalo. Se on hänen mielestään liian iso, ja sen taakse jää meri.
– Se on ylimitoitettu ja se tulee peittämään meidän näköalaa. Toivomme, että sitä vähän siirrettäisiin. Emme vastusta, että se rakennetaan, mutta vähän inhimillisempi skaala siinä voisi olla.
Sundqvist on ilahtunut, että asemakaavaluonnoksessa vanhoja teollisuusrakennuksia ollaan säilyttämässä. Häntä kuitenkin huolettaa se, että varsinkin Saippuatehtaan konttorirakennus on niin huonossa kunnossa, että pystyykö sitä kohta enää remontoimaan.
Ränsistyneessä rakennuksessa on myös melko levotonta.
– Ajoittain, ei joka ilta. Sinne tulee isoja jengejä ja heitellään tavaroita eikä tiedetä, mitä siellä puuhataan, kertoo Sundqvist.
Sundqvist puolisoineen on aktiivisesti seurannut ja kommentoinut Rahkolan ja Saippuan rannan asemakaavan tekoa. Nyt esillä oleva luonnos on pitkälti sama kun ensimmäisellä kierroksella.
Häen mukaansa kaupunki on ottanut huomioon aiemmilla lausuntokerroilla asukkaiden ajatuksia ja ehdotuksia.