Hyvä vai paha Sampo?
Onko tämän päivän Sampo jokin Suomen talouskasvuun kirittävä startup-yritys, kulttuuria ja urheilua pelihimon siivin rahoittava Veikkaus-rahapeliyhtiö vai kohta suuryrityksille voittoa tahkoava SOTE?
Suomalaisessa mytologiassa Sampo eli kirjokansi on ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan. Sampo on tunnettu erityisesti suomalaisesta kansanrunoudesta kootusta Kalevala -eepoksesta, jossa sillä on tärkeä rooli. Himoittu laite syytää hyvää, mutta aiheuttaa myös paljon onnettomuutta sitä ahneesti tavoitteleville.
Sampo -myytin synnylle on vaikea määritellä aikaa. Jo siinä vaiheessa kun runonlaulajat muokkasivat säkeet kalevalamittaiseen poljentoon, olivat kertomukset Sammosta ikivanhaa suullista perimätietoa. Vastaavia myyttejä on löydettävissä ympäri maailmaa.
Sampoa on tulkittu monella tavalla. Valtiotieteen tohtori Pentti Viita esittää kirjassaan Viikinkiaika Kalevalan kertomana, että Sampo tarkoitti rahasampoa eli turkiskauppaa. Paavo Haavikon kaunokirjallisessa tulkinnassa Rauta-aika Sampo on rahan lyöntiin käytetty väline.
Uskontotieteilijä Veikko Anttonen ja folkloristiikan professori Lotte Tarkka ovat huomauttaneet, että Sammon merkitys ei palaudu mihinkään yksittäiseen esineeseen tai myyttiseen objektiin, vaan kyseessä on ennen kaikkea vaurauden, kasvun ja hyvinvoinnin tuonpuoleiseen alkuperään liittyvä käsite, jolle on voitu antaa hyvin erilaisia hahmoja.
Samansuuntaisen tulkinnan esittää myös filosofi Pauli Pylkkö, jonka mukaan Sampo on eräänlainen allegoria tekniikasta yleensä. Pylkön tulkinnassa Sampo liitetään seppien tuomaan uudenlaiseen hyvinvointiin, joka uhkaa syrjäyttää Väinämöisen edustaman tietäjäkulttuurin.
Jo 1900-luvun alussa uskontotieteilijä Uno Harva ja kielen- ja kansanruonouden tutkija E.N. Setälä kehittelivät teoroita maailmanpylväästä, taivaankannen kannattelijasta. Folkloristiikan tutkija, akateemikko Anna-Leena Siikalan mukaan vaikuttaisi, että ainakin Savon ja Keski-Suomen alueella Sammon ryöstön esine on ollut sammas eli maailmanpylväs. Myös arkeoastronomi Marianna Ridderstad on yhdistänyt aiemman, lähinnä kielitieteelliseen tutkimuksen muinaisen tähtitaivaan tutkimukseen. Hän on päätynyt tulokseen, että Sampo tulee kultanaulalla kiinnitetystä taivaan kantta kannattelevasta pylväästä, jonka ympäri kirjokansi kiertää. Kultanaulan kohdalla on napatähti eli Pohjantähti tai Vega.
Aristoteleen kantapää: Murtamattomat myytit - jakso on uusinta kesäkuulta 2013. Pasi Heikura pohtii Anna-Leena Siikalan kanssa, miten meidän esi-isämme ennen näkivät ja kokivat maailman ja tutustuu itämerensuomalaiseen mytologiaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.
