Sisältöä aiheesta Ylen talous

Ylen toiminta rahoitetaan verotuotoilla

Yle on julkisen palvelun mediayhtiö, jonka pääomistaja on Suomen valtio, suomalaiset.

Ylen toiminta rahoitetaan yleisradioveron tuotosta maksettavalla määrärahalla. Tämän lisäksi Yle saa tuottoja ohjelmatoiminnasta, palvelujen myynnistä, tila- ja laitevuokrista sekä muista tuotoista.

Suomen eduskunta päättää laista yleisradioverosta, joka määrittää Yle-veron suuruuden ja sen, kuka veroa maksaa. Yle ei päätä verosta tai sen määrästä.

Yle-veroa maksavat 18 vuotta täyttäneet henkilöt sekä yhteisöt, jotka harjoittavat Suomessa liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta.

• Yksityishenkilöiden yleisradiovero muuttui 1.1.2025. Yle-veron määrä vuodessa on 2,5 prosenttia ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä, joka ylittää 15 150 euroa (2024: 14 000 euroa). Alle 15 150 euroa vuodessa ansaitsevat on vapautettu maksusta. Henkilöä kohden vero on enintään 160 euroa vuodessa (163 euroa).

• Yhteisön Yle-veron määrä perustuu verotettavaan tuloon. Jos verotettava tulo on alle 50 000 euroa, Yle-veroa ei peritä. Jos verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on yleisradioveroa suoritettava 140 euroa + 0,35 prosenttia tulorajan ylittävältä osalta siten, että Yle-veron määrä on enintään 3 000 euroa vuodessa.

• Lue lisää Yle-verosta sivuiltamme.

• Verohallinto: Yleisradiovero ja Ahvenanmaan mediamaksu

• Laki yleisradioverosta (Finlex)

Miten verotuotot käytetään?

Käytämme verovaroista saadun rahoituksen vastuullisesti ja harkitusti Ylen lakisääteisen tehtävän täyttämiseksi.

Yle noudattaa julkisia hankintoja koskevaa hankintalakia. Hankintalaki ei koske ohjelmatoiminnan palveluhankintoja, kuten ohjelmamateriaalin ostoa, kehittämistä, tuotantoa tai yhteistuotantoa koskevia hankintoja. Ohjelmatoiminnan hankintasopimukset sisältävät sopimuskumppanien liikesalaisuuksia, jonka vuoksi niiden yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen. Liikesalaisuus on määritelty laissa liikesalaisuudesta.

Ylen hankinnoissa sovelletaan yhtiön vastuullisuusperiaatteita, ja edellytämme myös kumppaneiltamme vastuullista toimintaa. Esimerkiksi kotimaisissa sisältöhankinnoissa sopimuskumppanimme sitoutuvat luovan alan vastuullisuusmalliin ja yhteistyökumppanin eettiseen toimintaohjeeseen.

Vain vastuullisesti toimiva Yle on luottamuksen arvoinen.

Ylen avainlukuja 2023

Ylen talous on pysynyt viime vuosina vakaana ja yhtiö on tehostanut toimintaansa.

Yleinen kustannusten nousu näkyi muun muassa Ylen hankkimien esitysoikeuksien kallistumisena ja muissa menoissa.

• Vuonna 2023 kaikki Ylen tuotot olivat 529,6 miljoonaa euroa. Yle-veroon pohjautuvan määrärahan osuus tuotoista oli 98,8 prosenttia. Vuonna 2022 kaikki tuotot olivat 514,1 miljoonaa euroa.
• Vuonna 2023 Ylen kaikki kulut olivat 525,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 kaikki kulut olivat 517,1 miljoonaa euroa.
• Vuonna 2023 tilikauden tulos oli 4,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 tilikauden tulos oli -3 miljoonaa euroa.
• Vuonna 2023 Yle käytti sisältöihin ja palveluihin suomalaisille 429,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 sisältöihin ja palveluihin käytettiin 419,3 miljoonaa euroa.

Yle maksaa arvonlisäveroa valtiolle 10 %:n verokannan mukaisesti saamastaan määrärahasta.

Ylen tilikauden tulos vaihtelee vuosittain. Tämä johtuu esimerkiksi merkittävistä urheilun arvokilpailuista, joiden oikeuksia Yle hankkii kaikkien suomalaisten katsottavaksi. Yle hoitaa talouttaan siten, että vuosittaiset tulosvaihtelut kattavat toisensa ja pitkällä aikajänteellä yhtiön talous säilyy vakaana.

• Vuonna 2023 Ylen kaikki kulut olivat 525,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 kaikki Ylen tuotot olivat 529,6 miljoonaa euroa. Yle-veroon pohjautuvan määrärahan osuus tuotoista oli 98,8 prosenttia.
• Yle käytti henkilöstökuluihin 248,4 miljoonaa euroa eli 47,3 prosenttia kuluista. Henkilöstökulut sisältävät palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilöstösivukulut, kuten sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut. 2967 vakituisesta yleläisestä 86 prosenttia työskentelee suoraan sisältöihin liittyvissä tehtävissä.
• Yle käytti esitysoikeuksiin 60 miljoonaa euroa eli 11,4 prosenttia kuluista. Esitysoikeudet sisältävät kotimaisen ja ulkomaisen ohjelmahankinnan sekä urheiluoikeudet.
• Yle käytti käyttöomaisuuspoistoihin 19,2 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia kuluista. Käyttöomaisuuspoistot sisältävät ICT- ja tuotantotekniikka, rakennukset ja muut käyttöomaisuuspoistot.
• Yle käytti ohjelmatoiminnan kuluihin 63,3 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia kuluista. Ohjelmatoiminnan kulut sisältävät musiikin ja muut esityskorvaukset, ohjelmatoiminnan tuotantopalvelut ja muut palvelut ja tarvikkeet.
• Yle käytti jakelukuluihin 30,9 miljoonaa euroa eli 5,9 prosenttia kuluista. Jakelukulut sisältävät tv-, radio- ja laajakaistajakelun, satelliitti- ja muu jakelun.
• Yle käytti teknologiakuluihin 49 miljoonaa euroa eli 9,3 prosenttia kuluista. Teknologiakulut sisältävät teknologiakonsultoinnin, ohjelmistot ja ylläpidon, teknologiapalveluostot ja tietoliikennekulut.
• Yle käytti vuokriin ja kiinteistökuluihin 22,3 miljoonaa euroa eli 4,2 prosenttia kuluista. Vuokrat ja kiinteistökulut sisältävät maa- ja tilavuokrat, lämmitys, sähkö, jäähdytys, vesi, muut vuokra- ja kiinteistökulut.
• Yle käytti muihin kuluihin 31,7 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia kuluista. Muut kulut sisältävät matkakulut, asiantuntijat, konsultointi, tutkimukset, vapaaehtoiset henkilöstökulut, toimistokulut, pienlaitehankinnat, edustus- ja kokouskulut ja muut kulut.
• Yle käytti rahoitustuottoihin ja -kuluihin 0,6 miljoonaa euroa eli 0,1 % kuluista.
• Lähde: Ylen tilinpäätös 2023

• Yle käytti 429,0 miljoonaa euroa sisältöjen ja palvelujen tekemiseen suomalaisille verkkoon, televisioon, radioon ja tapahtumiin.
• Yle käytti valtakunnallisiin ja alueellisiin uutisiin ja ajankohtaissisältöihin 143,6 miljoonaa euroa eli 33 prosenttia sisältöjen ja palvelujen kuluista. Sisältöjä ovat esimerkiksi uutiset eri kielillä ympäri Suomea, sää, A-studio, Ykkösaamu, MOT ja Uutispodcast.
• Yle käytti urheilusisältöihin 45,9 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia sisältöjen ja palvelujen kuluista. Sisältöjä ovat esimerkiksi jalkapallon MM-kisat, SM-viikko, lumilajien MM-kisaputki, yleisurheilun MM-kisat sekä taitoluistelun arvokisat.
• Yle käytti asiasisältöihin 62,2 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia sisältöjen ja palvelujen kuluista. Sisältöjä ovat esimerkiksi Elossa24h, Akuutti, Tiedetrippi, Luontoilta, Efter Nio ja Hyvin sanottu -hanke.
• Yle käytti kulttuuri- ja viihdesisältöihin 88,7 miljoonaa euroa eli 21 prosenttia sisältöjen ja palvelujen kuluista. Sisältöjä ovat esimerkiksi Linnan juhlat, Elämäni Biisi, Uuden Musiikin Kilpailu, Sohvaperunat ja Ted & Kaj.
• Yle käytti draamasisältöihin 51,9 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia sisältöjen ja palvelujen kuluista. Sisältöjä ovat esimerkiksi Kirjolla, Kakarat, Hormonit!, Pohjoisen tähti ja Rakastitko, Vesku?.
• Yle käytti lasten ja nuortensisältöihin 36,7 miljoonaa euroa eli 9 prosenttia sisältöjen ja palvelujen kuluista. Sisältöjä ovat esimerkiksi Pikku Kakkonen, BUU-klubben, Galaxi, Savela ja Gogin kantabaari.

Yle on merkittävä suomalaisen luovan alan rahoittaja

Yle tuottaa arvoa ihmisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle toimimalla merkittävänä kotimaisen kulttuurialan rahoittajana. Yhteistyön kautta tuotamme arvoa paitsi koko mediatoimialalle, myös laajalle kumppaniverkostollemme.

Ylen verojalanjälki kohdistuu kokonaisuudessaan Suomeen. Vuonna 2023 verojalanjälkemme oli yhteensä 97,6 miljoonaa euroa ja se muodostui mm. ennakkopidätyksistä, henkilöstöön liittyvistä lakisääteisistä maksuista, kuten sairaus-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuista, arvonlisäverosta sekä kiinteistö- ja muista veroista.

• Lue UKK: Ylen rahoitus ja rahankäyttö

• Tutustu Ylen toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen 2023