Valko-Venäjän presidentinvaaleista on yli puoli vuotta, ja laajat protestit maata johtavaa Aljaksandr Lukašenkaa vastaan ovat talven myötä supistuneet. Vaaleissa vastaehdokkaana ollut Svjatlana Tsihanouskaja jaksaa kuitenkin uskoa vallan vaihtumiseen.
Saksalaislehti Bild am Sonntagin sunnuntaina julkaisemassa haastattelussa Tsihanouskaja arveli, että Lukašenkan hallinto kaatuu vielä tänä vuonna.
– Uskomme, että maan sisäisellä paineella on merkitystä, jos kaikki hallintoa vastustavat toimivat. Lisäksi toivomme tukea Yhdysvaltain uudelta hallinnolta ja EU:lta. Paine kasvaa päivä päivältä, jossain vaiheessa se on Lukašenkalle liikaa, Tsihanouskaja sanoi lehdelle.
Tsihanouskaja on syksyn ja aikana tavannut ahkerasti Euroopan johtajia niin fyysisesti kuin virtuaalisesti, ja hänen taustajoukkojensa mukaan suunnitteilla on tapaaminen myös Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa.
Maaliskuun Tsihanouskaja aloittaa tapaamalla Suomen ulkopoliittista johtoa.
Mutta miten tähän tultiin? Voit katsoa alta videon tai lukea eteenpäin.
Kotiäidistä presidenttiehdokkaaksi
Vielä vuosi sitten Tsihanouskaja oli kotimaassaankin useimmille tuntematon kotiäiti ja englanninopettaja. Tsihanouskajan mies Sjarhei Tsihanouski sen sijaan oli tunnettu videobloggaaja, jonka piti olla ehdolla presidentinvaaleissa viime syksynä.
Toisin kävi. Lukašenkan mahdollisia vastaehdokkaita alettiin siirtää pois näyttämöltä keväällä 2020, ja myös Sjarhei Tsihanouski pidätettiin.
Kesäkuussa Tsihanouskaja alkoi kerätä nimiä tuekseen, ja nousi kesän aikana ainoaksi varteenotettavaksi vastaehdokkaaksi.
Lukašenka sanoi julkisesti, ettei pidä presidentin tehtävää naiselle sopivana, ja sukupuolesta tulikin näkyvä teema vaaleissa. Puheissaan Tsihanouskaja kuvasi itseään ennen kaikkea tavalliseksi naiseksi, äidiksi ja vaimoksi.
Maanpakoon Liettuaan
Elokuun vaalien myötä tämä "tavallinen nainen" nousi uutisotsikoihin ympäri maailmaa. Yleisesti vilpillisinä pidettyjen vaalien voittajaksi julistettiin Lukašenka. Tsihanouskajan ääniosuudeksi kerrottiin runsaat 10 prosenttia.
Vaalituloksen julkistaminen laukaisi Valko-Venäjällä laajat katuprotestit, joita turvallisuusjoukot tukahduttivat kovalla kädellä. Vain pari päivää myöhemmin Tsihanouskaja ilmoitti lähteneensä Valko-Venäjältä naapurimaa Liettuaan, jossa hänen lapsensa oleskelivat jo ennestään.
Tsihanouskaja ei ole itse kertonut tarkemmin lähdöstään, mutta BBC:n mukaan hänen kampanjapäällikkönsä antoi tuolloin ymmärtää, että maasta poistuminen oli ainoa keino pysyä vapaana.
Valko-Venäjällä vangittuna on lukuisia oppositiopoliitikkoja. Tsihanouskajan miehen lisäksi vankilassa on muun muassa presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt Viktor Babaryka, jota uhkaa oikeudessa parhaillaan 15 vuoden vankeustuomio korruptiosyytteistä.
Oikeudenkäyntiään odottaa vielä Babarykan ja Tsihanouskajan tukena kampanjoinut Maryja Kalesnikava. Hänet pidätettiin dramaattisen rajakahakan jälkeen syyskuussa.
Kansainvälistä verkostoitumista
Vilnaan asetuttuaan Tsihanouskaja sai antaa tiheään tahtiin haastatteluja kansainväliselle medialle. Syyskuun alussa myös Yle tapasi hänet. Silloin hän muun muassa painotti, ettei Valko-Venäjän kansannousussa ole kyse Venäjä-vastaisuudesta ja kiitti EU:ta ja länsimaita valkovenäläisten saamasta tuesta.
– Demokraattiset maat ymmärtävät, mitä haluamme. Me haluamme vapaan maan, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan, Tsihanouskaja sanoo.
Lue tarkemmin täältä: Yle tapasi Valko-Venäjältä paenneen oppositiojohtaja Tsihanouskajan Liettuassa: "Taistelu kotimaassa jatkuu ilman minuakin" 6.9.2020
Syksyn aikana Valko-Venäjän opposition keulakuva tapasi myös useiden Euroopan maiden johtajia, muun muassa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, joita Tsihanouskaja pyysi toimimaan välittäjinä Valko-Venäjän kriisissä.
EU palkitsi Valko-Venäjän opposition lokakuussa ihmisoikeuspalkinnollaan, mutta aivan konkreettisia seurauksia Tsihanouskajan diplomaattisista ponnisteluista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole nähty.
Mitä seuraavaksi?
Lukašenka valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 1994, eikä yksiäkään maassa sen jälkeen järjestettyjä vaaleja ole pidetty vapaina tai reiluina.
Tsihanouskajan mukaan enemmistö valkovenäläisistä haluaa demokratiaa ja vapaita vaaleja. Lukašenka on lupaillut ensi vuodelle perustuslakiuudistusta ja uusia vaaleja sen jälkeen.
Tsihanouskaja ei siis usko Lukašenkan pysyvän vallassa siihen asti, mutta massaprotestit eivät hänen mielestään yksin tilannetta muuta. Tsihanouskaja sanoi helmikuun lopulla sveitsiläisen Le Temps -lehden haastattelussa, että oppositio on "hävinnyt kadulla", koska se ei voi vastata hallinnon väkivaltaan. Hänen mukaansa oppositio pyrkii nyt järjestäytymään paremmin.
Syksyllä 38 vuotta täyttänyt Tsihanouskaja sanoi myös haaveilevansa ajoittain paluusta Valko-Venäjälle.
– Joskus tuntuu, että olisi parempi palata ja antaa heidän panna minut vankilaan. En jaksaisi yrittää ratkaista näitä ongelmia, joihin ei tunnu olevan ratkaisua. Mutta sitten tajuaa, ettei voi symbolisena johtajana hylätä kaikkea, ja menee vain hetkeksi piiloon itkemään, Tsihanouskaja sanoo Le Temps -lehdessä.
Lue myös:
Valko-Venäjällä tuomittiin vankilaan kaksi mielenosoituksia kuvannutta toimittajaa
Lukašenka valkovenäläiselle uutistoimistolle: Luovun vallasta, kun uusi perustuslaki on hyväksytty