Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Aikamoinen kasa bittejä. Sellainen on meppi Miapetra Kumpula-Natrin käynti Pasilassa.
Karttanavigointi puolen tunnin automatkalla: 5 miljoonaa tavua.
Kulunvalvontajärjestelmien lukemat tiedot Ylellä: 43 tavua.
Vissypullon osto pankkikortilla henkilökuntakahvilassa: 200 tavua.
Tunnin videohaastattelu kahdella kameralla: 93 miljardia tavua. Päälle 30 still-kuvaa: 750 miljoonaa tavua.
Viisi minuuttia kännykän selailua taukohetkinä: 3 miljoonaa tavua.
Ja siinä oli vain yhden ihmisen parituntisen tuotos.
Se, mikä oli hajautetusti ihmisten päissä, paperikasoissa, kansioissa ja reikäkorteilla, muodostaa nyt käsittämättömän kokoisen tietouniversumin.
Iso osa tästä kaikesta liikkuu yhdysvaltalaisten digijättien kuten Googlen ja Amazonin ehdoilla, ja tähän tilanteeseen EU ja Miapetra Kumpula-Natri hakevat nyt vimmaisesti muutosta.
Digilakeja rullaa nyt hihnalta – mutta tekoälyn suitsiminen on hankala paikka
EU:ssa on käynnissä ennätysmäärä lakihankkeita, joilla se yrittää suitsia yhdysvaltalaisyhtiöiden valtaa.
Digitaalisuus on yksi nyky-EU:n kuudesta kärkiteemasta. Siihen liittyy kymmenkunta lakihanketta, joilla on kaksi keskeistä ajatusta: luoda datalle vapaa liikkuvuus, jotta bisnes rullaa, ja pelisäännöt, jotka suojaavat väärinkäytöksiltä.
Tavoitteena on toimintaympäristö, jossa jokainen voisi luottaa siihen, ettei eurooppalainen data joudu vääriin käsiin ja ettei sillä aiheuteta yleisen edun vastaista vahinkoa.
Monen päätä särkee vieläkin, kun muistelee vaikkapa brittiyhtiö Cambridge Analytican osallisuutta vaalimanipulaatioon muutama vuosi sitten.
Tuoreimpana komissio antoi viime viikolla esityksensä EU:n tekoälylainsäädännöksi – se olisi ensimmäinen tekoälyn käyttötarkoituksia kattavasti rajaava laki maailmassa.
Ulkomainen kollega sanoi, että nyt on onnistuttu tekemään lakiesitys, joka ei tyydytä ketään.
Professori Petri Myllymäki
Lähes kaikki tekoälyn käyttö sallittaisiin. Mutta hyvin pientä osaa esitetään rajoitettavaksi tai kiellettäväksi.
Tekoäly kiellettäisiin tilanteissa, jossa sitä voitaisiin käyttää ihmisiä vastaan. Tällaisia olisivat automatisoitu massavalvonta tai se, tai että tekoälyohjelma päättäisi kuka saa lainaa pankista, työpaikan tai turvapaikan.
Tekoälytutkijat ovat kuitenkin kritisoineet esitystä.
– Ulkomainen kollega sanoi, että nyt on onnistuttu tekemään lakiesitys, joka ei tyydytä ketään. Esityksessä on monien mielestä vikaa, mutta ei varmaan mitään, mikä ei olisi korjattavissa, professori Petri Myllymäki Helsingin yliopistosta sanoo.
Hän on tunnettu tekoälyasiantuntija, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:in johtaja ja Suomen tekoälykeskus FCAI:n varajohtaja.
EU:n tarkoitus on Myllymäen mukaan hyvä: määrittää eettisiä rajoja ja suojata ihmisiä. Mutta miksi lakiesitys rajoitetaan vain tekoälyyn, joka muuttuu hänen mukaansa niin nopeasti, että sitä on vaikeaa edes määritellä?
– Jos joku osaisi tehdä massavalvontaa ilman konenäköä eli tekoälyä, olisiko se sitten ok? Varmaankaan ei. Jos arveluttavia käyttötarkoituksia halutaan rajata, se olisi fiksumpaa tehdä niin, ettei sitä sidota vain yhteen tekniikkaan.
Rahat vai arvot? Euroopan vastaus: rahat ja arvot
– Jos olen puhujana tai vedän kokousta, pyrin menemään paikalle.
Kumpula-Natri (sd. / S&D) on juuri palannut Brysselistä Helsinkiin. Takaisin hän lähtee seuraavana päivänä. Välissä koronatestit ja perillä paini datahallintalain – yksi EU:n uusista datalaeista – muutosesitysten kanssa.
Tekoälylle on aika laittaa eettiset rajat, Kumpula-Natri sanoo.
– Jo tänä päivänä maailmalla on käytössä aika hurjia sovellutuksia, esimerkiksi sellaisia, joissa analysoidaan koneellisesti puhelinmyyjien ilmeiden onnistumista ja puheen äänensävyä. Se ei ehkä ole se maailma, jossa eurooppalainen ihminen tuntee itsensä parhaaksi ihmiseksi, hän sanoo.
– Lakia ei ole helppo tehdä, mutta jostain on pakko lähteä liikkeelle.
Studiossa Kumpula-Natri tiivistää sääntelyn tarkoituksen kahdeksassa sekunnissa näin:
Hän tuntee aihepiirin. Kumpula-Natri, 48, on toisen kauden meppi, parlamentin tuoreen datastrategiamietinnön tekijä ja tekoälyvaliokunnan varapuheenjohtaja. Suomen ykköspyssy, mitä tulee teollisuuteen ja dataan.
Kritiikin perusteella on selvää, ettei esitys mene sellaisenaan läpi. Myös tekoälyvaliokunnalta, joka on toiminut niin vähän aikaa, että se vasta tutustuu aiheeseen, odotetaan aiheesta ensi talvena kannanottoa.
Mutta samalla tekniikka kehittyy niin kovaa tahtia, että Kumpula-Natrin mielestä on jo kiire.
Nykyisellään isot alustat tulevat Yhdysvalloista ja mikrosirut sekä tekoälyn vallaton kehitys Aasiasta. Vanha kunnon Eurooppa tempoilee jossain niiden välissä.
Kumpula-Natri ei halua valita Euroopassa rahan ja arvojen väliltä. Hän haluaa molemmat.
– Eurooppa tarvitsee kilpailtuja markkinoita, joissa valta on demokratialla. Ei ajateltu, että vaikkapa tiedon hakeminen netistä voisi päätyä yksiin käsiin. Siinä olisi ehkä pitänyt olla hereillä aikaisemmin.
Suomi on kärkimaita tekoälyn käytössä
Suomalaisyritykset ovat ahkeria tekoälyn käyttäjiä. Se on fakta, jota me tavalliset ihmiset emme yleensä näe tai ajattele.
Tuoreessa vertailussa tekoälyä kertoi käyttävänsä 12 prosenttia suomalaisyrityksistä, mikä on selvästi EU-keskiarvoa enemmän. Tilastosta on poistettu finanssisektorin yritykset, joissa tekoälyn käyttö on jo enemmän sääntö kuin poikkeus.
Useimmin tekoälyä käytetään arkisesti: seulotaan isoja tietomääriä ja tuotetaan niiden pohjalta jotain uutta.
Monessa yrityksessä chat-robotti vastaa (tai ei vastaa) asiakkaiden yleisimpiin kysymyksiin. Energiayhtiö Helen käyttää tekoälyä kaukolämmön tuotannon tehostamiseen. Täällä Ylellä Voitto-robotti on tuottanut tilastojen perusteella lyhyitä jääkiekkoraportteja ja pari vuotta sitten pieniä vaalitulosjuttuja, esimerkiksi Porista.
Hienoa? Alkeellista, jos katsotaan vaikkapa vuoden 2030 silmin.
Uhkiakin on, mutta professori Myllymäen mukaan dystopia siitä, että tekoäly karkaa käsistä ja alkaa hallita ihmistä, on liioiteltu.
– On ymmärretty, että tekoäly tulee olemaan suuri osa meidän ihan kaikkien elämää, hän sanoo.
Vanhankin teollisuuden on nyt pakko tajuta tsettabittien maailma
Kun digitekniikka on luikerrellut kaikkialle, siellä kaikkialla kertyy valtavia määriä dataa.
Nyt puhutaan jo zettabyteistä eli tsettatavuista – yksi sellainen on tuhat miljardia gigatavua. Tänä vuonna maailmassa tuotetaan, kulutetaan ja varastoidaan dataa arviolta 74 tsettatavun verran.
Sen hyödyntäminen ei liity pelkästään tekoälyyn. Datamäärien muuttaminen bisnekseksi on teollisuuden menestyksen edellytys.
Kumpula-Natri on seurannut kotikaupungissaan Vaasassa sijaitsevaa Wärtsilän tehdasta. Se valmistaa raskaita moottoreita ja voimalaitoksia, mutta myös myy yhä enemmän palveluita ja esimerkiksi huoltaa laitteistoja etäyhteyksillä.
Murros vanhasta uuteen on täysillä käynnissä. Parhaillaan Wärtsilä rakentaa mittavaa uudisrakennusta – se ei ole nuhjuinen tehdashalli, vaan teknologia- ja tuotekehityskeskus.
– Konepajat tekevät jo datan avulla isoja asioita. Mutta yhtä kiinnostavaa on, millaista dataa kertyy kuntosaliyrittäjälle tai autohuoltamolle ja miten ne pystyvät sitä hyödyntämään, Kumpula-Natri sanoo.
Onko tämä uuden ja vanhan murros tajuttu?
Sitä ainakin ollaan tajuamassa, Kumpula-Natri vastaa.
– Aika moni miettii jo tänä päivänä, voiko omalle yritykselle käydä kuten kävi takseille tai hotelleille. Arvokkaimpia ovatkin nyt yhtiöt, joilla ei ole yhtään hotellihuonetta tai ainoatakaan taksia.
2020-luku on datan vuosikymmen.
– Nyt käyttämämme datamäärä on ennusteiden mukaan vain viisi prosenttia siitä, mitä se on vuonna 2030.
Entäs ilmasto?
Kaiken kääntöpuolena on kulutus.
Alati lisääntyvä datankäyttö on todellista piilokulutusta: savu ei tuprua silmien edessä, eikä kännyköihin tankata dieseliä vaan näennäisen rajattomasti töpselistä tulevaa sähköä. Kelpaa bingettää kännykkävideoita.
Kumpula-Natrin mietinnössä EU:n datastrategiaksi lukee, että tieto- ja viestintäteknologian osuus maailman sähkönkulutuksesta on 5–9 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä yli 2 prosenttia. Arviot ovat peräisin komissiolta.
Kumpula-Natri sanoo olevansa teknologiauskovainen. Pelastaako teknologia meidät ilmastonmuutokselta?
– Ilmasto tulee läpipyyhkivästi ihan jokaisessa asiassa läpi. Euroopan parlamentin enemmistön ymmärrys on, ettei tämä pallo selviä, ellemme ota muutosta tosissamme, hän sanoo ja jatkaa:
– Itse näen, että teknologia on myös ratkaisijan roolissa. On vaikea odottaa ihmiskunnalta niin paljon askelia taaksepäin.
Bryssel odottaa jälleen. Kumpula-Natri on saanut negatiivisen testituloksen, ja lento on seuraavana päivänä.
Meppikautta on jäljellä kolme täyttä vuotta ja risat. Mistä Kumpula-Natri on eniten innoissaan?
– Siitä, että voin olla luomassa Eurooppaan pohjaa innovaatioille. Ei vain niin, että hyödynnämme muiden tekemiä innovaatioita, vaan teemme omia jotta täällä on tulevaisuudessakin työpaikkoja.
Jutun alussa mainitut datamäärät ovat esimerkinomaisia arvioita, joiden lähteitä ovat: Elisa, DNA, Yle, Verifone ja Kassapolar.
Korjaus 28.4.2021 klo 8.50: Yksi tsettatavu on tuhat miljardia gigatavua.
Juttu on osa sarjaa, jossa avataan suomalaisten meppien vaikuttamista EU-parlamentissa – aiemmat jutut täällä:
Muita juttuja aiheesta: