Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Bloggaajasta politiikan huipulle – näin puoluejohtajan tehtävät jättävän Jussi Halla-ahon ura on edennyt

Jussi Halla-aho kertoi maanantaina jättävänsä puoluejohtajan tehtävät. Hän nousi puheenjohtajaksi dramaattisessa Jyväskylän puoluekokouksessa vuonna 2017. Halla-aho on omiensa keskuudessa erittäin suosittu.

Eduskuntavaalit 2019. Perussuomalaisten vaalivalvojaiset. Jussi Halla-aho suutelee vaimoaan Hilla Halla-ahoa.
Perussuomalaiset tuli toiseksi kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Jussi Halla-aho suutelee vaimoaan Hilla Halla-ahoa perussuomalaisten vaalivalvojaisissa. Kuva: Tuomo Björksten
  • Anne Orjala

Perussuomalaisten puheenjohtajan tehtävät jättävän Jussi Halla-ahon uran varrelle on mahtunut monenlaisia vaiheita.

Halla-aho kertoi maanantaina, että hän ei asetu enää ehdolle jatkokaudelle elokuun puoluekokouksessa Seinäjoella. Omiensa keskuudessa hyvin suosittu Halla-aho on johtanut puoluetta vuodesta 2017.

Kokosimme tähän juttuun Halla-ahon uran ja elämän vaiheita.

Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon tiedotustilaisuus hallituskriisistä
Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon tiedotustilaisuus kesäkuussa 2017. Kuvassa puolueesta myös Matti Putkonen ja Riikka Slunga-Poutsalo. Kuva: Esko Jämsä / AOP

"Säälivitosista" filosofian tohtoriksi

Jussi Halla-aho on viiden lapsen isä ja asuu Helsingin Eirassa. Hän on naimisissa Hilla Halla-ahon kanssa.

Halla-aho syntyi Tampereella vuonna 1971. Hänensä äitinsä työskenteli sairaanhoitajana, isä bussikuskina.

Halla-aho on kertonut joutuneensa koulukiusatuksi.

Hän kertoo Ylen haastattelussa, että hän meni yläasteella monissa oppiaineissa eteenpäin "säälivitosilla". Lopulta opiskelu maistui kuitenkin niin, että kielitieteilijä luki itsensä filosofian tohtoriksi.

Alta voit katsoa videon, jossa Ylen Marja Sannikka haastattelee Jussi Halla-ahoa vuonna 2019. Siinä puhutaan myös hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan.

Marja Sannikka haastattelee perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa vuonna 2019 Kuva: Yle

Blogikirjoitukset siivittivät Halla-ahon kannatusta

Jussi Halla-ahon kannatuksen nousussa ja niin sanotun nuivan maahanmuuttoaatteen leviämisessä keskeinen rooli oli Scripta-blogilla, jota hän ryhtyi kirjoittamaan vuonna 2003.

Jussi Halla-aho oikeudenkäynnin alussa Helsingin käräjäoikeudessa 25. elokuuta 2009
Jussi Halla-ahon oikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa 25. elokuuta 2009. Halla-aho oli syytteessä uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Halla-aho on saanut blogikirjoittelusta korkeimman oikeuden sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Ovet Arkadianmäelle eduskuntaan avautuivat Jussi Halla-aholle ensimmäisen kerran vuonna 2011. Jo sitä ennen hän oli mukana Helsingin kunnallispolitiikassa.

Jussi Halla-aho halaa kannattajaansa eduskuntavaaleissa 2011.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Timo Soinin perussuomalaisista tuli kolmanneksi suurin puolue. Kuvassa Jussi Halla-aho kannattajan kanssa. Kuva: Kai Gustafsson / AOP

Europarlamenttiin Halla-aho valittiin vuonna 2014. Hän sai Suomessa toiseksi eniten ääniä, yli 80 000. Edelle meni vain kokoomuksen Alexander Stubb.

Halla-aho olisi mielinyt perussuomalaisten eurovaaliehdokkaaksi jo aiemmin, vuonna 2009. Puolueen silloinen puheenjohtaja Timo Soini kutsui Halla-ahon kannattajia "propellipäiksi" eikä ollut innostunut hänen ehdokkuudestaan.

Perussuomalaisten Sampo Terho ja Jussi Halla-aho europarlamenttivaaleissa 25. toukokuuta 2014
Europarlamenttivaalit 2014. Perussuomalaisten Sampo Terho ja Jussi Halla-aho. Kolme vuotta myöhemmin je kamppailivat puolueen puheenjohtajan paikasta. Kuva: Timo Korhonen / AOP

Dramaattisessa Jyväskylän puoluekokouksessa halla-aholaiset valtasivat ykköspaikat

Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017 mannerlaatat liikkuivat perussuomalaisissa.

Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Halla-aho valittiin ensimmäisellä kierroksella, selvällä kaulalla Sampo Terhoon.

Puolueen tuore puheenjohtaja Jussi Halla-aho Perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä 10. kesäkuuta 2017
Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi dramaattisessa puoluekokouksessa Jyväskylässä kesäkuussa 2017. Kuva: Mauri Ratilainen / AOP

Dramaattisessa puoluekokouksessa halla-aholaiset valtasivat kaikki puheenjohtajapaikat ja syrjäyttivät soinilaiset.

Halla-aho toivoi entisen puheenjohtajan Timo Soinin väistyvän taustalle.

Halla-ahon valinta hätkähdytti myös oppositiota.

Lopulta puolue jakautui kahtia, kun siniset irtautuivat omaksi puolueekseen.

Timo Soini ja Jussi Halla-aho Perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä 10. kesäkuuta 2017
Timo Soini, Jussi Halla-aho ja Sampo Terho perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä kesäkuussa 2017. Kuva: Mauri Ratilainen / Compic / AOP

Takaisin kansanedustajaksi vuonna 2019

Jo puheenjohtajakisan aikana Halla-aho ilmoitti, että hän jatkaa europarlamentaarikkona ja johtaa puoluetta hallituksen ulkopuolelta.

Halla-aho valittiiin toista kertaa kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2019. Hän otti kansanedustajan tehtävät vastaan kesällä.

Eduskuntavaalit 2019. Perussuomalaisten vaalivalvojaiset. Riikka Slunga-Poutsalo ja Jussi Halla-aho jännittävät ennakkoääniä.
Riikka Slunga-Poutsalo ja Jussi Halla-aho jännittävät eduskuntavaalien ennakkoääniä perusuomalaisten vaalivalvojaisissa vuonna 2019. Kuva: Tuomo Björksten

Eduskuntavaaleissa SDP voitti perussuomalaiset, mutta vain hiuksenhienolla erolla. Perussuomalaiset juhli vaalien kakkossijaa helsinkiläisessä yökerhossa järjestetyissä vaalivalvojaisissa.

– Meitä on äänestetty siksi, että olemme vaihtoehto, ja meitä äänestetään niin kauan kuin olemme vaihtoehto, Halla-aho puhui kannattajilleen.

Jussi Halla-aho pyöräilee lumisella kadulla
Halla-aho liikkuu usein pyörällä. Halla-aho kuvattuna vuonna 2019. Kuva: Marko Oikarinen

Halla-aho kertoi ennen eduskuntavaaleja kasvattaneensa "paksun nahan". Hän sanoi, että asioiden ei saa antaa mennä liikaa ihon alle tai tunteisiin.

– Erilaiset asiat eivät lamaannuta samalla tavalla kuin ne lamaannuttavat jotain herkempää persoonaa.

Kuntajytky jäi tulematta

Halla-ahon puheenjohtajakaudelle on mahtunut kuohuntaa, vaikka vaalimenestystä on tullut. Puolueen kansanedustajat ovat järkyttäneet puheillaan.

Juha Mäenpää rinnasti toissakesänä puheenvuorossaan eduskunnassa turvapaikanhakijat vieraslajeihin. Ano Turtiainen puolestaan erotettiin puolueen eduskuntaryhmästä, koska hän julkaisi pilkkaavan tviitin poliisiväkivallan uhrina Yhdysvalloissa kuolleesta George Floydista. Myöhemmin hänet erotettiin myös puolueesta.

Halla-ahon viimeisiksi vaaleiksi puheenjohtajana jäivät ainakin toistaiseksi tämän kevään kuntavaalit.

Perussuomalaiset nosti kannatustaan merkittävästi, mutta spekuloitu "kuntajytky" jäi tulematta.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho valokuvattiin Kruununhaassa Snellmanninkadulla helmikuun 2021 alussa.
Jussi Halla-aho oli mukana myös Helsingin pormestarikisassa tänä keväänä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Halla-aho aikoo jatkaa kansanedustajana ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna.

Hyvin mahdollista on myös se, että Halla-ahoa pyydetään puolueen ehdokkaaksi euro- ja presidentinvaaleihin.

* Voit keskustella aiheesta tiistaihin 22. kesäkuuta kello 23 saakka.

Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast:

Perussuomalaiset: Mitä tapahtuu, kun Halla-aho lopettaa puheenjohtajana?
Kuva: Yle Areena

Jussi Halla-aho ilmoitti jättävänsä Perussuomalaisten puheenjohtajuuden elokuussa. Halla-aho on nähty puolueen keulahahmona ja nyt kysymys kuuluukin, kenestä seuraaja? Perussuomalaiset kokivat suunnan muutoksen viimeksi kun puheenjohtaja vaihtui, voiko sama olla edessä uuden puheenjohtajan kohdalla? Marjukka Mattilan kanssa asiaa selittää auki Politiikkaradion juontaja Linda Pelkonen.

Lisää aiheesta:

Perjantai-dokkari: Brysselin nuiva erakko

Elävä arkisto: Eurooppaan vai ei, Jussi Halla-aho?