Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Perussuomalaisten puheenjohtajakisan ennakkosuosikin asemat vahvistuivat – Ville Tavio toivoo Riikka Purran asettuvan ehdolle

Elokuussa Seinäjoella pidettävään puoluekokoukseen ei ole ilmoittautunut vielä yhtään puheenjohtajaehdokasta, mutta varapuheenjohtaja Riikka Purra saa jo julkista tukea eduskuntaryhmän johdolta.

Riikka Purra ja Jussi Halla-aho poseeraavat, Matti Matikainen kuvaa.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho perussuomalaisten kuntavaalivalvojaisissa Apollossa. Kuva: Silja Viitala / Yle
  • Matti Koivisto
  • Pirjo Auvinen

Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon eilinen luopumisilmoitus sähköistää tunnelmia perussuomalaisissa.

Puoluesihteeri Simo Grönroosin mukaan elokuun puoluekokoukseen odotetaan runsasta kolmea tuhatta osallistujaa nyt, kun tiedossa on puheenjohtajavaihdos.

– Tarkempi määrä tulee tarkentumaan lähiviikkoina. Meillä on suora jäsenyys puolueeseen ja kaikki puolueen 15 000 jäsentä voivat halutessaan tulla puoluekokoukseen. Pyrimme kartoittamaan osanottajamäärän etukäteen ihan käytännön syistä, Grönroos sanoo.

Puolueen säännöt tekevät puheenjohtajavalinnasta muita puolueita vaikeammin ennakoitavan. Tällä hetkellä vahvoilla näyttää olevan varapuheenjohtaja Riikka Purra, joka ei ole vielä kertonut aikooko asettua ehdolle.

Purralle tukea eduskuntaryhmän johdosta

Purran asemia vahvisti entisestään perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion tälle julkisesti antama tuki. Tavio toivoo, että Purra asettuisi ehdolle puheenjohtajaksi.

Taviota itseään oli pidetty yhtenä mahdollisena puheenjohtajakandidaattina ennen ilmoitusta. Eilen ehdokkuudesta ehti kieltäytyä toinen mahdollisena puheenjohtajaehdokkaana pidetty perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.

– Riikka Purra on aivan meidän kärkipoliitikkojamme. Mahtava kansallismielinen nainen. Hänen kanssaan on ollut todella mukavaa työskennellä eduskunnassa. Hän on pätevä puolueen puheenjohtajaksi, Tavio sanoo Ylen haastattelussa.

Tavion mukaan Purran etuna on se, että hän on ensimmäisenä varapuheenjohtajana nähnyt puheenjohtajan työtä hyvin läheltä.

Tavio pitää kasvojen vaihtumista perussuomalaisten johdossa hyvänä asiana.

– Kyllähän kansallismielinen liike on aina yhtä miestä suurempi. Siitä tulee uutta virtaa ihan varmasti, kun uusi puheenjohtaja tehtävään tarttuu. Pyrimme siihen, että valittava puheenjohtaja on uusi pääministeri, Tavio sanoo.

Halla-aho oli kertonut ratkaisustaan etukäteen perussuomalaisten johdolle, joten aikaa puheenjohtajaehdokkuuden pohtimiseen on ollut. Tavio oli tiennyt Halla-ahon jättävän tehtävänsä tammikuusta asti.

Grönroos: Puheenjohtajan paikkaa ei ole pedattu valmiiksi

Puoluesihteeri Grönroosin mukaan Halla-ahon ilmoituksen ajankohtaan vaikutti ennen kaikkea kuntavaalien ajankohta, eikä seuraavan puheenjohtajan paikkaa ole pedattu kenellekään valmiiksi.

– On loogista, että ensin käydään vaalit ja vasta sen jälkeen lähdetään pohtimaan puoluekokousvalintoja. Tässä on ihmisillä pari kuukautta aikaa ilmoittautua kisaan mukaan eri luottamustehtäviin, Grönroos sanoo.

Grönroosilla on myös oma suosikkinsa puolueen puheenjohtajaksi, mutta tätä hän ei paljasta ennen valintaa. Grönroos itse ei ole kiinnostunut puheenjohtajan tehtävästä, vaan hän aikoo tavoitella puoluekokouksessa jatkokautta puoluesihteerinä.

Professori: Halla-ahon johdolla puolueen kannattajakunta on muuttunut

Uusi puheenjohtaja saa Halla-ahon jäljiltä johdettavakseen puolueen, joka eroaa monella tavalla Timo Soinin johtamista perussuomalaisista.

Åbo Akademin professorin Kimmo Grönlundin mukaan puolue on Halla-ahon johdolla profiloitunut entistä enemmän maahanmuuttovastaisena puolueena ja samalla myös puolueen kannattajakunta on muuttunut.

Kansallisten vaalitutkimusten mukaan eläkeläiskannatus on vähentynyt Soinin johtamiin perussuomalaisiin verrattuna ja samalla perussuomalaisista on tullut entistä selkeämmin miesten puolue. Lisäksi perussuomalaisten kannattajat ovat siirtyneet Halla-ahon kaudella jonkin verran oikealle.

Grönlundin mukaan perussuomalaisten äänestäjäkunta erosi selvästi muiden puolueiden äänestäjistä vuoden 2011 jytkyvaalien jälkeen, mutta ennen vuoden 2015 vaaleja äänestäjäkunta lähentyi arvoiltaan muiden puolueiden äänestäjiä. Väittämissä, jotka koskivat esimerkiksi maahanmuuttoa, oli Grönlundin mukaan tapahtunut tässä välissä kallistumista liberaalimpaan suuntaan.

– Voi ajatella näin, että neljä vuotta eduskunnassa isolla eduskuntaryhmällä aiheutti jo tietynlaista normalisoitumista ja se näkyi myös vuoden 2015 vaaleissa niin, että äänestäjäkunta ei ollut enää niin radikaalia, Grönlund sanoo.

Halla-ahon johdolla käydyissä eduskuntavaaleissa äänestäjäkunta oli kuitenkin palannut takaisin jyrkemmälle linjalle ja Grönlundin mukaan erot muiden puolueiden äänestäjiin olivat taas kasvaneet.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 23.6.2021 klo 23

Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast:

Perussuomalaiset: Mitä tapahtuu, kun Halla-aho lopettaa puheenjohtajana?
Kuva: Yle Areena

Jussi Halla-aho ilmoitti jättävänsä Perussuomalaisten puheenjohtajuuden elokuussa. Halla-aho on nähty puolueen keulahahmona ja nyt kysymys kuuluukin, kenestä seuraaja? Perussuomalaiset kokivat suunnan muutoksen viimeksi kun puheenjohtaja vaihtui, voiko sama olla edessä uuden puheenjohtajan kohdalla? Marjukka Mattilan kanssa asiaa selittää auki Politiikkaradion juontaja Linda Pelkonen.

Lisää aiheesta:

Tutkija: Halla-ahon seuraaja on se, jonka kannattajat aktivoituvat – "Neljä vuotta sitten Homma-foorumilla mobilisoitiin kyytejä Jyväskylään"

Analyysi: Halla-aho suitsii perussuomalaisten perinnettä – valta vaihtuu, ennen kuin puheenjohtajasta tulee puoluettaan suurempi

Jussi Halla-aho jättää PS:n puheenjohtajan tehtävät – Työmies Putkonen: "En avaa tätä enempää, koska alan pillittää", Huhtasaari ei aio ehdolle