Uusi lasiterassi ja joulukuulumisia

Koko syksy meni blogitauon merkeissä. Näin joululomalla ehdin vihdoin päivityksen pariin. Esittelen suurimman uutiseni puutarharintamalla eli uuden lasiterassin! Lisäksi kuvissa joulukuun tunnelmia. Mekin saatiin lunta ja sitä ennen käytiin Turussa hakemassa joulufiilistä.

Talon päädyn pikkuterassi on laajentunut lasilaatikoksi. Laatikko on talon länsipäädyssä. Ovesta pääsee eteisen kautta saunaan, joten ajatuksena on istuskella tässä saunomisen välissä sekä muutenkin ilta-auringon puolella. Joulusaunasta tämä toki jo testattiin, mutta varsinainen kalustus tehdään keväällä. Meillä on ennestään rottinkituoleja, jotka siirtynevät tänne. 

Lasiterassin kulmalla kasvoi osumaa ottanut mänty, joka hiljaksiin lahosi pystyyn. Se kaadettiin ennen terassiasennusta. Kun metsuri kerran piti paikalle pyytää, kaadettiin samalla lähekkäin kasvaneista suurista koivuista etummainen polttopuuksi ja hieman lisää valoa pihaan toi yhden kuusen kaato. Toki valon takia kannattaisi kaataa useampikin suuri puu, mutta toisaalta niitä tarvitaan melu- ja näkösuojaksi. Juuri kun terassi valmistui,  bongasin naapurin alakouluikäisen lapsen pärisevän puutarhan reunaa eestaas mopolla. Olen aika meluherkkä, mutta pistän keväällä jazzin soimaan ja lasilaatikon ovet kiinni, niin saan rauhassa nauttia kevätauringosta. 

Kuvan etualalla terassin pohja vasta rakenteilla marraskuussa, kun metsuri kaataa puita "vuoren" rinteellä. 

Terassi valmiina. Kuva muutama päivä sittten ennen suurta lumisadetta. 

Lasiterassia varten piti ensin rakentaa puuterassin laajennus. Se tehtiin itse. Lasiterassin asennuksen hoitivat ammattilaiset. Keväällä on vielä iso projekti, kun tehdään istutukset terassin ympärille. Vanhojen istutusten kohdalle tulee portaat, joten ne pitää siirtää.  Muualla on ollut kiviä ja nurmikkoa. Melko iso homma siis. Mutta kiva kun on hyvä syy tehdä paljon uusia istutuksia! Pitää nyt talven aikana tehdä suunnitelma, mitä tuohon tulee. Jotain niin korkeaa, että terassin alusta peittyy. Eli taustalle pensaita ja eteen perennoja. Portaiden kohdalla kasvaa tällä hetkellä mm. isotöyhtöangervoa. Se sopii kooltaan hyvin tähän projektiin, joten siirrän sen uuteen kohtaan.   

Palaan siis terassiprojektiin keväällä. Laitan silloin postaukseen myös terassin mitat. 

Olkipukki ja possut muuttivat uudelle terassille. Valot heijastuvat kauniisti laseista. 

Juuri jouluksi tuli tänne lounaisrannikollekin kiva pieni lumikerros. Joulupäivänä sitten taivas aukeni ja lunta tuli lisää yli 20 senttiä. Tulipa joulupäivän liikunta kätevästi hoidettua lumikolan kanssa!

Humalaköynnös jouluaattona puutarhassa

Lumienkeli - teinin lumityöt

Pihatie joulupäivän lumisateessa.

Tapaninpäivän aamuaurinko autotallilla

Pergola joulupäivän lumisateessa 

Töiden merkeissä olen istunut tietokoneen äärellä paljon enemmän kuin olisi hyväksi. Blogipäivityksien teko vie minulta myös aina paljon aikaa, joten oli varmasti hyvä ratkaisu jättää niiden tekeminen kokonaan syksyltä. Kevään työkuviot ovat vielä epäselvät, joten nähtäväksi jää, millä tahdilla päivityksiä jatkossa syntyy. 

Loppuun vielä kollaasikuva Turusta, jossa Valon polku valotaidetapahtuma ilahdutti joulukuun alussa. Silloin ei ollut lunta, mutta pakkanen oli pureva!

Suunnitelmissa on, että teen tässä joululomalla vielä ainakin yhden päivityksen, johon kokoan syksyn kuvia.  Mukavia vuoden viimeisiä päiviä!

Puutarhan eläinvieraita ja kompostin sulattelua

Täällä lounaisnurkassakin on talvea riittänyt - ihan hämmästyttävää! Lumella näkee myös mukavasti puutarhan vierailijoiden jälkiä. Monia tassuttelijoita on näkynyt myös ihan ilmielävinä, niitäkin kuvissa. Maisematkin on olleet kauniita, värit vain tuntuvat puuttuvan. Kunnon talven varjopuolena komposti jäätyi, joten sitäkin pääsin sulattelemaan. 

Kuten kuvasta näkyy, puutarhassa menee paljon jälkiä. Isompia vakiovieraita ovat ainakin rusakot, ketut ja oravat sekä naapurien elikot (nää sais pysyä pois). Lisäksi on pieniä asukkaita. Seuraavat kaksi kuvaa on saman otuksen reitiltä, mutkia ja ylämäkeen tiheneviä askeleita:

Jäljet johtavat terassin alle. Tämän takia toivoisin, että kissamme vaivautuisi välillä ulos ja pitäisi pikkuotukset hiukan varpaillaan. Nöpö kuitenkin käy yleensä vain laittamassa nenän oven rakoon, toteaa ettei kevät ole tullut ja kääntyy takaisin sisälle. Joten hiirellä oli leppoisa tuokio yhtenä päivänä myös lintujen ruokintapaikalla:

Yleensä me ei laiteta tuonne kauraa, kun tintit ei sitä syö vaan levittävät ympäriinsä. Hiiri oli kaurasta onnellinen. Mutta jatkossa en laita kauraa, yritän ruokkia vain lintuja!

Oravia täällä on monta, yksi päivä näin neljä yhtaikaa. Seuraavan kuvan orava on parhaansa mukaan maastoutunut rungolle ja pysyi paikallaan tosi pitkään. 

Syynä oli varpushaukka, joka lensi yli ja tavoitteli pikkulintuja. En tiedä, saiko se saalista. No ei ainakaan napannut tätä oravaa. Oravan jälkiä meni tänään vasta sataneessa lumessa pitkin loikin ylös portaita ja puuhun:

Potkukelkka on tosi kiva, kun pihassamme on kunnon alamäki postilaatikolle

Kompostin sulattelua

Komposti veti jäähän. Oma moka, sinne pitäisi viedä usein tavaraa talvella. Itsellä tuppaa välit venymään. Kansi jäätyi kovilla pakkasilla kiinni, joten säännöllinen täyttö ei todellakaan onnistunut. Itse olen valinnut sen laiskan-talvikompostoijan-taktiikan, että laitan tosi vähän kuiviketta, jotta kompostiin mahtuisi koko talven kamat, vaikka se jäätyisi. Sulaahan se keväällä joka tapauksessa. Noh, joko en ole tyhjentänyt kompostia riittävästi syksyllä tai jätettä on tullut paljon, kun komposti tuli täyteen.

Tänään ulkolämpötila nousi nollaan, joten menin hakkaamaan melko jäistä valmista tavaraa pois kompostin alaosasta. Pistin sinne tilalle kanisterin täynnä kuumaa vettä:

Vesipullo meni siis kuvan oton jälkeen kompostiin sisälle, ei se tuossa kannella taida lämmittää ;)

Sitten luukku paikalleen ja paljon lunta ympärille eristeeksi. Hautaisin kuuman vesipullon myös kompostin yläosaan. Pitää seuraavaksi mennä katsomaan, saanko kasan laskeutumaan alaspäin, että yläosaan mahtuisi taas uutta jätettä. Yläosa ei ole jäässä, mutta keskiosassa voi olla ongelma...  

Mitäs keinoja on kompostin virkistämiseen? 

• Jätteiden säännöllisen lisäys olisi siis ykkösasia
• Talvella voisi käyttää valmiina myytävää teho-/ talvikompostikuiviketta. Olen huomannut, että se oikeasti on parempaa (ja hintavaa). Tänä vuonna olen käyttänyt vain itse tehtyä kuiviketta. 
• Kuiviketta kannattaisi säilyttää lämpimässä. Vien nyt pienen ämpärillisen eteiseen, niin se ei sitten kylmennä kompostia. Myös biohiilen säännöllinen käyttö voisi kuulemma olla hyvä. 
• Jos autotallissa olisi paremmin tilaa, niin yksi hyvä ratkaisu olisi pitää komposti autotallissa talvella. Jotkut virittävät sulatusjohtoja kompostiin, itse en siihen ryhtyisi.
• Kalanperkeet, kompostiin pissaaminen, mitäs näitä olisi hyviä herätteleviä aineita..?

Lumienkeleitä

Terassin lumiportaat

Puutarhan pergola toisesta suunnasta kuin postauksen ekassa kuvassa. Etualalla kasvimaan portti

Jopa kallion päällä on jonkun kulkureitti

Talvisen kaunista on ollut. Usein vaan tuntuu, että talvesta puuttuu värit kokonaan. Välillä sentään näkyy sinistä taivasta, mutta ei tänään. Aurinkoiset kuvat siis vanhempia, harmaammat otettu tänään 20.2.2021.

Mukavaa viikonloppua ja talvilomaa niille, joilla se alkaa!

Alkuvuosi lintulaudalla ja Pihabongaus

 On taas Pihabongauksen aika! Viikonlopun tapahtuma sopii ihan kaikille ja tarkemman osallistumisajan voi valita itse. Tapahtumaa odotellessa tällä kertaa kuvissa lintulautani tämän alkuvuoden vierailijat, joita on kertynyt 10 lajia sekä yhdestoista, joka haeskeli isompia herkkupaloja sekä 12., joka ei ole lintu.  

Pidän kirjaa näkemistäni linnuista. Tai siis tunnistamistani linnuista - siinä on iso ero! En ole ollenkaan hyvä lintutunnistaja. Lintulaudan lajit ovat mukavia: Ne näkee riittävän läheltä ja riittävän kauan ja usein niistä saa vielä kuvan, josta voi tarkistaa lajia myöhemmin. Vuoden alussa aloitin lintujen kirjaamisen jälleen alusta. Tänä vuonna olen nähnyt lintulaudallani 10 lajia. Heti tammikuun 1. päivänä näyttäytyivät viisi ensimmäistä:

Ekana talitiainen

2. Pikkuvarpuset tykkäävät erityisesti talipalloista tai -pötköistä

3. Kuusitiainen

4. Iloinen yllätys oli keltasirkkujen porukka, sillä ne eivät yleensä käy pihallamme.

5. Sinitiainen 

Sinitiainen nautiskelee ruokakasan äärellä. Ruokinta-automaatti ja talipötköteline ovat koko ajan käytössä, mutta tähän lautaselle vien toisinaan aamulla jotain extraa. Nämä pienet talipallot ovat suosittuja ja katoavat yleensä nopeasti. Omenakin tuli kursailun jälkeen nokituksi, en ole varma keiden toimesta.  

Mustarastas nappasi pallon. Ne viedään usein pensaan alle ja syödään siellä rauhassa. 

Usein vauhti on tosi kova! Sinitiaisen tunnistettava päälaki näkyy kuitenkin hyvin

Vihervarpunen käväisi niin lyhyesti, ettei tullut edes kuvaa. Pihan vakioasukkaita vuoden ympäri ovat mustarastaat. Vuoden alussa ne näyttäytyivät vasta 3. päivä, odottelin jo. 

Tämän vuoden iloisin asia lintulaudalla on töyhtötiaisen ilmestyminen 10.1. En ole varma, onko sellainen käynyt aiemmin lainkaan meidän lintulaudalla. Nyt kaksi töyhtötiaista on käynyt usein meillä syömässä. Ne ovat niin hauskoja töyhtöineen! Meni kyllä aikansa ennen kuin ne alkoivat käydä syömässä yhtäaikaa. Mietin aluksi, onko niitä vain yksi. 

Töyhtötiainen

Tämä laatuotos todistaa, että töyhtiksiä on kaksi! Juuri ja juuri mahtuivat kuvaan...

Käpytikka on pihamme vakioasukas, mutta vuoden ekan yksilön näin Ruissalossa Turussa. Kierrettiin siellä kunnon lenkki kahdella ruokintapaikalla, mutta näin vain näitä ihan samoja pikkulintuja kuin kotipihassa. Tyypillistä. Kyllähän siellä VOISI nähdä vaikka mitä muutakin. 

 

Kotipihan käpytikka on tosi arka:

Ensin se kurkkii varovasti...

Ja lentää pois heti jos liikahdankaan ikkunassa.

Kymmenes vierailija oli yksinäinen peippo, joka pakkasilla näkyi parina päivänä pihassa. Se oli vähän sen näköinen, että oli väärässä paikassa hangessa. Oli vielä surkean harmaata, joten kuva on huono.

Yhdestoista vierailija ei ollut kiinnostunut lintulaudan siemenistä vaan niiden syöjistä. Varpushaukka lennähti paikalle ja kaikki linnut katosivat kuin taikaiskusta. Haukka istuskeli männyn toisella puolella ja näkyi tämän verran:

Facebookissa onneksi voi kysyä viisaammilta neuvoa ja kuulemma tämän muoto ja asento varpushaukalta näyttää, joten olkoon minun puolestani se. Hauska oli kerrankin nähdä syy pikkulintujen käytökseen. Usein ne tekevät täydellisen katoamistempun, mutta minulta ikkunan takaa jää yleensä syy siihen näkemättä. Pikkulinnut taisivat olla selkä tuon saman männyn runkoa vasten hipihiljaa kunnes haukka lähti. Välittömästi sen noustua siivilleen alkoi taas touhu ja lentely.    

Ja vielä se 12. laji, orava tietysti. Parhaimmillaan tai pahimmillaan olen nähnyt neljä yhtaikaa pyörimässä ruokintapaikalla! Ne ajavat toisiaan takaa pitkin männyn runkoja ja pyörittelevät häntiään kaaressa oksilla nököttäessään. Aika hauskoja, mutta hirveitä suursyömäreitä.

Tuo pähkinöitä, tämä orava näyttää nätisti toivovan

Talitiaiset keskustelee

Viikonloppuna pihabongataan jo 16. kerran. Pihabongaus (linkki) on Suomen suurin lintutapahtuma. Siihen voi osallistua lauantaina tai sunnuntaina omalla pihalla tai muussa paikassa tarkkailemalla lintuja tunnin ajan. Kun ilmoittaa tuloksensa, osallistuu hyvien palkintojen arvontaan ja auttaa lintujen tutkimusta. Tärkeää on, että ilmoittaa, montako lintua näkee enimmillään yhtä aikaa. Näin ei laske samoja lintuja moneen kertaan. Itse aion taas osallistua, en muista monettako kertaa...  

Kolme tiaista, suora linja. Keskimmäinen on töyhtötiainen

Onkos sinun pihallasi samat lajit kuin minulla, vai ihan muuta? Taloyhtiöiden pihoilla ei kyllä usein saa ollenkaan ruokkia lintuja, jolloin niiden näkeminen voi olla vaikeampaa. Osallistutko Pihabongaukseen? Täydennän kommentteihin sitten, mitä näyttäytyy meillä Pihabongauksessa. 

Kelloköynnöksen siivekkäät

Aiemmin tällä viikolla kirjoitin ruokintapaikkamme linnuista. Nyt postauksessa lentonäytös kelloköynnöksen ympärillä! Linnut löytävät ruokaa hyvin myös omatoimisesti - ilokseni myös aivan keittiön ikkunan kohdalta. Siinä kelloköynnökset ovat kasvaneet rehevinä ihan näihin päiviin asti. Talitintit ovat aina kukkoilem... eikun tintteilemässä. Postauksessa mukana myös uusi lumi ja... lentävät kävyt.

- Nam, hyvät ötökkäapajat

- Heeeeiiii, tää on mun herkkupaikka!

- Meetkös siitä! - Mee ite!

- No tintteile sä siellä, mä syön ny!      - ...

Aiemmin nähtyjen talipallojen ja -pötköjen lisäksi ruokintapaikalla on pöytä, jossa ei ole koko ajan tarjoilua. Laitan joskus sinne extraherkkuja. Silloin tulee tintteihin vipinää. Rohkeimmin paikalla ovat talitintit. Nopea kannattaakin olla, sillä jos orava tulee paikalle, mitään ei jää jäljelle. Herkut ovat jo viime talvelta tutuissa astioissa, jotka hankin kirppikseltä ihan tätä varten.  

Herkkutalipallot tuovat tintteihin vipinää

Välillä tintit sentään sen verran pysähtyvät, että kuva ehtii tarkentua

Pikkuvarpusilla on hyvä suojaväri, kuvassa on ainakin viisi varpusta. 

Perjantai-aamuna maailma olikin sitten ihan eri värinen, joten loppuun muutama lumikuva ja pieni tarina. Viimeisessä kuvassa näkyy vasemmassa alanurkassa sininen rengas. Keksitkö mitä varten se on?

Tintti ja luminen piilo angervopensaassa

Talitiainen ja kuusitiainen mietintäoksalla

Niin tuo sininen rengas vasemmassa alanurkassa. Se liittyy vahvasti kuvan tuuheaan häntään. Maassa voisi näkyä myös muutama käpy... Tänään pari kurrea tuntui olevan ihan jatkuvasti ruokintapaikalla enkä haluaisi niiden ahmivan koko talipötköä. Oven avaaminen sai ne perääntymään noin puoli metriä, joten olen koittanut heitellä niitä kävyillä. Olen kerännyt oven pieleen pienen kasan käpyjä, mutta ne lentävät kamalan huonosti. Kiviinkään en viitsi siirtyä, sillä joskus harvoin osuu sihti kohdilleen: Kerran heitin oravaa suoraan naamaan kävyllä. Ihan niin hyvin en haluaisi osua! Vaikka olihan se tehokasta, orava yllättyi ja kerrankin häipyi oikeasti kunnolla kauemmas! Sininen rengas löytyi terassilta, mutta ei lentänyt kovin paljon käpyä paremmin.

No on ne oravatkin ihan hauskoja. Kiva että on jotain aktiviteetteja - sekä minulla että oravilla. Jollet vielä katsonut ohjeita talipötkötelineen tekoon ja kuvia lintulaudan vieraista, niin katsopa edellinen postaus.