Aikainen lintu madon nappaa – vai nappaako sittenkään? Kaksi kolmasosaa Yle Akuutin ja Työterveyslaitoksen unikyselyyn vastanneista elää itselleen luonnottomassa rytmissä. Väärässä rytmissä rämpiminen voi sairastuttaa pysyvästi. Tutkijat neuvovat vaalimaan omaa rytmiä mahdollisuuksien mukaan, mutta herättelevät myös työelämää ja yhteiskuntaa muutokseen.
Koulujen aikaiset alkamisajat kismittävät, kellojen siirtely kuohuttaa ja vuorotyön vaikutuksetkin mietityttävät. Unen merkitys, univaikeudet ja se, miten yhteiskuntamme huomioi erilaiset vuorokausirytmit, puhuttaa mediassa säännöllisin väliajoin.
Yle Akuutti halusi selvittää, kuinka moni noudattaa itselleen luonnollista vuorokausirytmiä eli kronotyyppiä, ja kuinka moni joutuu jatkuvasti rämpimään itselleen luonnottomassa rytmissä.
Akuutti toteutti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa unikyselyn, ja valtava vastausten vyöry yllätti tutkijat positiivisesti. Kyselyyn kävi vastaamassa yli 20 tuhatta ihmistä.
Vaikka kyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä esimerkiksi miesten ja nuorten aliedustuksen vuoksi, ne voivat tutkijoiden mukaan antaa hyvää osviittaa siitä, millaisella tolalla vuorokausirytmimme ovat.
Vain kolmasosa elää luonnollisessa rytmissä – puolet kaipaa myöhäisempää rytmiä
Elämme aamuihmisten maailmassa ja jopa sananlaskumme korostavat aikaisten aamujen autuutta. Kaikille aikaiset aamut eivät kuitenkaan ole tehokkainta työaikaa, sillä 12–14 prosenttia suomalaisista lukeutuu arvioiden mukaan iltavirkkuihin.
Ihanteellista olisi, että jokainen saisi rytmittää unensa luontonsa mukaan. Herätä silloin kun siltä tuntuu ja mennä nukkumaan vasta, kun oikeasti väsyttää. Mutta kuinka monen tilanne on todellisuudessa tällainen?
Kyselyyn vastanneista vain kolmasosalla arjen unirytmi oli erittäin hyvin sopusoinnussa luonnolliseksi koetun unirytmin kanssa. Kaksi kolmasosaa vastanneista eli siis itselleen luonnottomassa rytmissä. Noin joka toisella oli tarvetta myöhästyttää arkirytmiä.
– Aamuvirkut kokivat arjen unirytmin itselleen sopivaksi kaksi kertaa todennäköisemmin kuin iltavirkut, ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta kertoo.
44-vuotias nainen valottaa ajatuksiaan näin:
Jos voisin aloittaa työpäiväni tuntia tai paria myöhemmin, se vastaisi paremmin luontaista rytmiäni. Tämän huomaa muun muassa siitä, miten rytmi toimii lomalla, kun voin mennä nukkumaan silloin kun nukuttaa ja herätä, kun olen nukkunut tarpeeksi.
35-vuotias nainen kertoo, että joutuu joustamaan rytmissään teini-ikäisten lasten vuoksi:
Teinit riekkuvat turhan myöhäiseen, jonka vuoksi en itse pääse aikaisemmin nukkumaan. Ja toisaalta aamulla olen se henkilö, joka heidät herättää kouluun.
Koulujen aikaiset alkamisajat harmittivat myös esimerkiksi 42-vuotiasta naista, jonka mielestä mallia kannattaisi ottaa esimerkiksi Englannista:
Neljäsluokkalaisella lapsella on neljä kasin aamua. Silkkaa kidutusta! Asuin kolme vuotta Englannissa, siellä mikään ei ala yliopistolla ennen kello kymmentä.
Iltavirkkuus vaikuttaa kyselyn perusteella kielteisesti myös unen määrään.
– Mitä enemmän kyselyyn vastanneella ihmisellä oli tarvetta myöhäistää rytmiään, sitä suuremmasta univajeesta hän kärsi, vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta kertoo.
– Jos tarvetta viivästyttää unirytmiä oli yli kaksi tuntia, univajetta kertyi lähes kaksi tuntia yössä, hän jatkaa.
Kyselyssä ilmeni, että oman biologisen rytmin ja arjen rytmin yhteensopimattomuudella oli selkeä yhteys psyykkiseen oireiluun. Puttonen ja Sallinen kertovat, että myös aikaisemmat tutkimukset ovat saman suuntaisia.
Mitä enemmän rytmi on pielessä suuntaan tai toiseen, sitä enemmän se vaikuttaa kielteisesti niin vireystasoon, unen laatuun, mielialaan kuin elämäntyytyväisyyteen ylipäätään. Myös säännöllisen unirytmin puute voi aiheuttaa ongelmia samoilla alueilla.
– Psyykkistä oireilua selittänee osittain univaje, mutta tämä pätee vain heihin, joilla on liian aikainen arjen unirytmi, Sallinen pohtii.
– Oireilua saattaa selittää myös arjen ja luonnollisen unirytmin yhteensopimattomuus itsessään, koska tämä voi johtaa elimistön ja psyykkisten toimintojen laajempaankin epärytmisyyteen, hän jatkaa.
Liian aikainen rytmi rassaa etenkin työssäkävijöitä
Liian aikaiseksi koettu rytmi on kyselyn perusteella erityisesti iltavirkkujen ongelma. Siitä kärsivät myös etenkin työssäkäyvät sekä opiskelijat. Unirytmin ongelmat vaivaavat enemmän myös, jos työajoissa ei juurikaan ole joustovaraa.
– Joustava työaika kaksinkertaistaa sopivan unirytmin osuuden verrattuna heihin, joiden työaika ei juurikaan jousta, Puttonen valottaa kyselyn tuloksia.
Joustavampaa työaikaa penätään myös avoimissa vastauksissa. Näin tuntojaan avaa 38-vuotias nainen kysymykseen siitä, minkä pitäisi muuttua, jotta hän voisi noudattaa luonnollista vuorokausirytmiään:
Työ, jota voisin tehdä omassa rytmissä, ilman viikottaisia työmatkoja. Työaikalainsäädäntö laahaa perässä, eikä vastaa nykyaikaa. Esimerkiksi etätyö parantaa työhyvinvointia, mutta lainsäädäntö ei sitä tunnista. Myös työajanseurannan vaatimus ei ole tätä päivää asiantuntijatyössä - vastaan työpuheluihin ja -meileihin silloin kun työ sitä vaatii, en 8-16 välillä toimistolla.
Näin ajatuksistaan kertoo 26-vuotias nainen:
Olisi parempi, jos työelämässä olisi joustoa vuodenaikojen mukaan. Talvella olisi mukavampi tulla vähän myöhemmin töihin, ja kesällä voisi tulla aiemmin. Menen vapaaehtoisesti aikaisin töihin, sillä haluan pitää ahkeran mainetta.
Moni haaveilee vireistä eläkepäivistä ja siitä, että viimeistään silloin on aikaa elää niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. Haaveilu eläkepäivistä ei ehkä olekaan turhaa, sillä kyselyn perusteella arjen rytmi on parhaiten sopusoinnussa luonnollisen rytmin kanssa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.
62-vuotias nainen kertoo eläkkeen mullistavasta vaikutuksesta näin:
Eläkkeelle jääminen on muuttanut unirytmi luontaisesti minulle sopivaksi. Koko työikäni kärsin unen puutteesta, ja siitä seurasi esimerkiksi masennusta. Nyt saan nukkua aamulla ja valvoa illalla.
Terveysriskit kasaantuvat iltavirkuille – jopa kuoleman riski korkeampi
Psyykkinen oireilu ei valitettavasti ole ainoa vuorokausirytmisyyteen liitetty terveysriski. Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveysriskit kasaantuvat lähes poikkeuksetta iltavirkkujen ja väärässä rytmissä eläjien harteille.
– Riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, aineenvaihdunta-, selkä- ja astmasairauksiin kasvaa, kertoo vuorokausirytmin terveysvaikutuksia tutkinut tutkijatohtori Ilona Merikanto.
– Viime vuonna julkaistu brittitutkimus osoitti myös, että iltavirkut myös kuolevat hieman todennäköisemmin nuorempina, Merikanto jatkaa.
Syy iltavirkuille ja väärässä rytmissä eläjille kerääntyviin terveysriskeihin on vielä ainakin osin hämärän peitossa, ja Merikannon mukaan tähän onkin syytä paneutua tutkimuksessa pikimmiten.
– Lisäksi tietysti lähdetään selvittämään, mitkä olisivat tehokkaimpia keinoja riskien torjumiseksi, Merikanto toteaa.
Tutkijat kaipaavat työelämältä joustoa ja työaikojen kriittistä tarkastelua
Vaikka tulokset ovat osin karua luettavaa, ja tieto terveysriskeistä voi jo itsessään saada verenpaineen nousemaan, on tutkijoiden mukaan tärkeää, että asiasta keskustellaan.
– Tulokset antavat myös perusteita miettiä, miten useampi ihminen voisi noudattaa paremmin omaa luonnolliseksi kokemaansa unirytmiä, Puttonen pohtii.
Puttonen, Sallinen ja Merikanto muistuttavat, ettei vastuu ole vain yksilön. Muutoksia on tehtävä myös työelämän ja yhteiskunnan tasolla.
– Yksi keskeinen keino tulosten perusteella on työaikojen joustavuuden vahvistaminen, Sallinen toteaa.
Myös Merikanto liputtaa joustavuuden puolesta.
– On todettu, että sillä on lisäksi merkitystä paremman työtehonkin kannalta.
– Toki myös koulumaailmaa kannattaisi miettiä. Että onko se kasin aamu paras esimerkiksi teini-ikäiselle, Merikanto jatkaa.
Sallinen ja Puttonen näkevät, että myös epäsäännölliset työajat tulisi ottaa kriittiseen tarkasteluun.
– Esimerkiksi eduskunnassa juuri läpi mennyt uusi työaikalaki lisää epäsäännöllisiä työaikoja ja yötyötä jossain määrin, he pohtivat.
Myös Merikanto penää yhteiskunnan vastuuta ja pohtii väärässä rytmissä elämisen vaikutuksia laajemmassa mittakaavassa.
– On tärkeää, että keskustelua avataan myös siitä, miten vaikutukset konkreettisesti näyttäytyvät yhteiskuntaa raskauttavina kuluina ja rasittavat terveysjärjestelmää esimerkiksi työpoissaolojen kautta, Merikanto pohtii.
Vaali luonnollista rytmiäsi mahdollisuuksien mukaan
Yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan tumput suorina, vaan myös omat valinnat vaikuttavat.
– Yksi keino parantaa unen laatua ja sen palauttavaa vaikutusta on murehtimiseen vaikuttaminen, sen siirtäminen varhaisempaan ajankohtaan ja aktiivisten stressinhallintakeinojen käyttö.
Lähde siis lenkille, lue kirjaa tai kuuntele vaikka rauhallista musiikkia. Huolet voi kirjata työpäivän päätteeksi muistiin, ja palata niihin vasta seuraavana päivänä.
On hyvä mahdollisuuksien mukaan noudattaa luontaista unirytmiään, mutta aina se ei ole mahdollista esimerkiksi työn tai perheen vuoksi.
– Ensimmäinen askel on tiedostaa ja hyväksyä asia, ja luoda itselleen mahdollisuuksien mukaan sellaiset elinolosuhteet, ettei luonnollinen rytmi eroaisi liian jyrkästi arkirytmistä, Merikanto vinkkaa.
– Vaali omaa rytmiä mahdollisuuksien mukaan ja elä mahdollisimman terveellisesti. Ota myös sellainen asenne, että vuorokausirytmi on biologinen ominaisuutesi, eikä tarkoita esimerkiksi sitä, että olet laiska, jos aikaisin aamulla herääminen väsyttää, Merikanto summaa.
Lue myös:
Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!
Katso "Kadonneen unen metsästäjät" Yle Areenassa:
Suomi on aamuvirkkujen maa, jossa iltavirkut joutuvat taistelemaan laiskuusleiman ja varhaisten aamuherätysten kanssa. Miten väärässä unirytmissä eläminen onnistuu?