Helsinkiläisen kuntosalin oleskeluhuoneessa istuu rauhallisen oloinen nuorukainen. Tervehtiessään hän katsoo tiiviisti silmiin. Kädenpuristus on jämäkkä. 19-vuotias Simo Laaksonen on juuri palannut rata-autoilun GP3-luokan testeistä Espanjasta.
Laaksonen kuuluu Suomen lupaavimpiin autourheilijoihin. Hän siirtyi täksi kaudeksi GP3-luokkaan, joka on tärkeä näyteikkuna Formula ykkösiä ajatellen. Valtteri Bottas ajoi sarjan mestariksi vuonna 2011 ja vauhditti tietään Williamsin kilpakuljettaksi. Formula 1 – rata-autoilun suurin ja kaunein on Laaksosenkin unelma.
– Se on ollut haaveeni pikkupojasta asti. Vähitellen ollaan menty eteenpäin, mutta matka on vielä pitkä. Totta kai sinne yritetään loppuun asti, Laaksonen sanoo päättäväisesti.
Laaksonen syntyi ja varttui parin tuhannen asukkaan kokoisessa Marttilassa. Omaa maatilaa ja useita betoniasemia pyöritettiin koko perheen voimin.
Laaksosen isä Heikki sai kipinän autourheiluun työporukan karting-illoista, jotka olivat rentoutumiskeino työntäyteisen arjen keskellä. Moottoriurheiluharrastukselle siunaantui enemmän aikaa, kun perhe myi yrityksensä. Samalla alle kouluikäinen Simo pääsi tustumaan karting-autoihin. Ensimmäisen kerran nuori kuljettajalupaus hyppäsi kilpa-auton rattiin kuusivuotiaana.
– Se vei mennessään. Halusin heti uudestaan ajamaan, Laaksonen muistelee ja hänen silmiinsä syttyy lapsenomainen innostus.
Jo seuraavana vuonna Laaksonen alkoi kiertää karting-kisoja isänsä kanssa. Poika ajoi kilpaa, ja isä toimi mekaanikkona.
– Ajamisessa vauhti tempaa mukaansa. Kaikista isoin juttu on kuitenkin kilpaileminen. Kun on tiukkoja kisoja, se on kaikkein hienointa.
Laaksonen eteni karting-luokissa ylöspäin ja napsi voittoja. Läpimurto tuli 13-vuotiaana, kun hän voitti 13-16-vuotiaiden KF3-luokan Suomen mestaruuden.
– Karting on hieno harrastus. Saa ajaa mukavien kavereiden kanssa kilpaa, Laaksonen totesi tuolloin Länsi-Uudenmaan haastattelussa.
Ilman rahaa huipulle ei ole asiaa
Menestyksekkäiden karting-vuosien jälkeen edessä oli siirtyminen pikkuformuloihin ja Ranskan Formula Renault -sarjaan. 15-vuotias Laaksonen ajoi Ranskassa kaksi kautta, joista jälkimmäisellä hän saavutti yhden osakilpailuvoiton ja kokonaispisteiden kuudennen sijan.
Autojen kasvaessa myös kustannukset lähtivät jyrkkään nousuun. Jo kartingissa kuskien budjetit voivat kasvaa satoihin tuhansiin euroihin. Yhteistyökumppaneita oli haalittu koko ajan, mutta nyt sponsoripuolella tarvittiin järeämpää apua.
Laaksoset pääsivät tapaamaan tuttavansa kautta teollisuuspatruuna Antti Aarnio-Wihuria, joka on tarjonnut taloudellista tukea monille kuljettajalupauksille. Monialayritys Wihurin pääomistaja on ollut esimerkiksi Valtteri Bottaksen uran tärkein taloudellinen tukija.
Laaksosen rauhallinen, mutta määrätietoinen ulosanti teki vaikutuksen Aarnio-Wihuriin. 78-vuotias moottoriurheilumesenaatti saa runsaasti yhteydenottoja ja harkitsee tarkkaan, mihin projekteihin lähtee.
– Autourheilussa on tärkeää, että on luonne, joka sopii siihen. On oltava tarpeeksi kilpailuinnostusta, muttei saa olla mikään hösä, joka vetelee pitkin puita, Aarnio-Wihuri selittää Yle Urheilulle.
– Menestymiseen on oltava kova usko ja halu. Samaan aikaan on kuitenkin oltava harkitseva ja rauhallinen. Palkinnot jaetaan vasta maalissa.
Ilman Aarnio-Wihurin tukea ajohommat olisivat jo ohi.
Simo Laaksonen
Mercedeksen tallipäällikkö Toto Wolff on sanonut, että Valtteri Bottas on koko uransa velkaa Aarnio-Wihurille. Vaikka Formula ykkösissä ajavat rata-autoilun nopeimmat ja lahjakkaimmat kuskit, sinne on lähes mahdotonta päästä ilman merkittäviä taloudellisia satsauksia.
– Kyllä raha on ihan ratkaiseva asia. Nämä pienemmätkin luokat ovat sen verran kalliita, että harva sinne pystyy omalla rahalla menemään. Sponsorien hankkiminen on erittäin tärkeä kysymys, Aarnio-Wihuri vahvistaa.
Ensimmäistä kauttaan GP3-sarjassa aloitteleva Laaksonen tiedostaa, että Aarnio-Wihurin tuen saaminen paikallisten yhteistyökumppanien rinnalle oli lottovoitto.
– Voisin jopa sanoa, että ilman sitä ajohommat olisivat jo ohi. Se on ollut todella tärkeä juttu, että Antti on ollut mukana. Suuri kiitos siitä hänelle, Laaksonen toteaa nöyränä.
Matkallaan GP3:een Laaksonen on kolunnut läpi useita pienempiä formulaluokkia Euroopassa. Viime kaudella hän ajoi F3-sarjaa espanjalaisen Campos Racingin riveissä. Tuloksena oli Euroopan Open-sarjan kuudes ja Espanjan F3-sarjan kolmas sija.
Muutamia osakilpailuvoittoja lukuun ottamatta Laaksonen on menestynyt pikkuformuloissa maltillisesti. GP3:ssa tulospaineet kasvavat entisestään. Toistaiseksi Laaksonen on ajanut autolla muutamia testejä ja varsinainen kausi alkaa toukokuun puolivälissä.
– Tämä on iso askel eteenpäin. Ympyrät muuttuvat ympärillä ja luokka itsessäänkin on aika erilainen. En koe sitä kuitenkaan liian suureksi haasteeksi. Tulokaskuljettajana tärkeintä on, että pääsee nopeasti tutuksi auton ja luokan kanssa, Laaksonen arvioi.
Aarnio-Wihuri painottaa, että seuraavat pari vuotta ovat tärkeitä Laaksosen F1-haaveiden kannalta. Vain harvat saavat kunnon mahdollisuuden päästä rata-autoilun kuninkuusluokkaan.
– Ensinnäkin pitää olla todellakin ne taidot ja kyvyt, että pystyy menestymään. Toinen on se, että löytää jostain sellaisia suhteita, jotka vievät eteenpäin. Jos puhutaan Formula ykkösistä, niin siellä on 50-60 kaveria maksimissaan ja se on aika pieni otos maailman autokuskeista.
Vuosi sitten Laaksosen ura oli tietynlaisessa käännekohdassa. Tallipaikat täyttyivät yllättäen eikä sopivaa tarjousta tuntunut löytyvän. Sitten kuvioihin tuli espanjalainen Campos Racing.
– Simo oli ihmeissään ja mietti, että oliko tämä tässä. Sitten päästiin kuitenkin testaamaan ja se sujui hyvin, Heikki Laaksonen muistelee.
"Olen valmis tekemään niin paljon töitä kuin unelma vaatii"
GP3:ssa Laaksosella on kirittäjänä Niko Kari, joka aloittaa luokassa toisen kokonaisen kautensa. Viime kauden jälkeen 18-vuotias Kari sai potkut Arden International –tallista ja Red Bullin nuorten kuljettajien ohjelmasta. Red Bullin tallipäällikkönäkin toimiva Christian Horner antoi suomalaiselle lähtöpassit, vaikka tämä otti kauden viimeistä edellisessä osakilpailussa voiton. Ailahdelleet suoritukset pakottivat Karin etsimään uuden tallipaikan, joka löytyi hollantilaisesta MP Motorsportista.
Kari on Laaksoselle tuttu kilpakumppani jo karting-radoilta. Kuvion mielenkiintoa lisää, että myös Kari kuuluu Aarnio-Wihurin tukemiin kuljettajiin.
– Molemmat voivat päästä urillaan eteenpäin ihan hyvin. Ei siinä sellaista ole, että toinen pudottaisi toista. Nämä ovat kuitenkin sellaisia luokkia, joissa katsotaan sitä, millä tavalla kyvyt riittävät isompiin autoihin. Ei tarvitse välttämättä voittaa sitä luokkaa, että pääsee eteenpäin, Aarnio-Wihuri taustoittaa.
GP3:n ja Formula ykkösten välissä on vielä GP2-luokka, jossa monet viime vuosien huippukuskeista ovat ajaneet. Sieltä Formula ykkösiin ovat ponnistaneet muun muassa Lewis Hamilton, Nico Rosberg ja Heikki Kovalainen.
– Täytyy toivoa, että meiltä Suomesta löytyisi jatkossakin niitä kavereita, joilla olisi mahdollisuudet päästä Formula ykkösiin. Se on niin pieni prosentti maailman autoilijoista, että suunnilleen noin yksi kymmenestä pääsee kokeilemaan sinne. Varmasti käytännössä yksi sadasta pääsee ajamaan siellä kunnon autoa, jolla voi pärjätä. Kilpailu on kovaa ja vaatii uskoa, itsestään huolen pitämistä ja todella kovaa henkistä kanttia, Aarnio-Wihuri luettelee.
Laaksonen on valmistunut lukiosta ja kevään aikana asepalveluskin on päättyy. Nyt on aika panostaa kaikki rata-autoiluun ja katsoa, mihin asti rahkeet riittävät. Hän kertoo ihailevansa kaikkia kuljettajia, jotka ovat päässeet Formula ykkösiin.
– He ovat tehneet oman työnsä hyvin ja lopulta saavuttaneet maalin. Olen itsekin valmis tekemään niin paljon töitä kuin unelma vaatii. Voitonnälkä ja palo tähän hommaan ajavat minua eteenpäin, Laaksonen linjaa päättäväisenä.
Laaksosen mekaanikkona uran alkumetreillä toiminut isä on hiljalleen vetäytynyt taustajoukkoihin seuraamaan poikansa taivalta. Hän on edelleen vahvasti mukana yhteistyökumppanien etsimisessä ja suhteiden ylläpitämisessä.
– Kaikki on nyt kiinni Simosta ja siitä, miten hän saa kokonaisuuden toimimaan. Yhteistyön on pelattava tallin ja insinöörien kanssa, Heikki Laaksonen painottaa.
GP3-sarjan kilpailuja ajetaan yhdeksän F1–osakilpailuiden yhteydessä niin, että viikonlopun aikana ajetaan kaksi lähtöä. Kausi alkaa toukokuun puolivälissä Barcelonasta ja päättyy marraskuun lopussa Abu Dhabiin.