Suomessa erotaan kansainvälisesti vertailtuna paljon, avioliittojen määrä on vähentynyt ja pituus lyhentynyt. Ensimmäinen liitto päättyy eroon 39 prosentin todennäköisyydellä ja kestää yleensä noin kymmenen vuotta. Miksi suomalaiset eivät pysy yhdessä?
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan erojen taustalla on usein vaikeuksia puhua parisuhteen ongelmista ja selvittää niitä.
– Syy pitäisi ottaa tosissaan ja miettiä, kuinka parisuhteita voidaan tukea. Täytyy nähdä vaivaa sen eteen, että perheet saavat ongelmansa ratkottua, kun ne ovat ratkaistavissa.
Kurttilan mielestä yhteiskunta ei auta pariskuntia tarpeeksi pulmien hoitamisessa. Hänestä liiton kynnyksellä pitäisi varmistaa, että tyypillisistä parisuhteen ongelmista on keskusteltu ennen suhteen virallistamista.
Käytännössä tämä tarkoittaisi avioliittokurssia kaikille, jotka aikovat mennä naimisiin.
Lisäksi Kurttila tahtoisi, että avioerohakemuksen jättäneisiin pareihin otettaisiin yhteyttä kuuden kuukauden harkinta-ajan kuluessa.
– Uskallan ajatella, että osa vireillä olevista avioeroista olisi vielä estettävissä.
Valmennuksen järjestäminen ja eroihin puuttuminen eivät tietenkään olisi ilmaista lystiä. Kurttila kääntää asian niin, että myös eroperheiden lasten kärsimyksellä on hintansa.
– Noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron vuosittain. Siitä seuraavat ongelmat tulevat myös kalliiksi, ehkä sillekin kannattaisi antaa tietty arvo.
Sopisiko Suomeenkin väliaikainen avioliitto?
Kurttilasta olisi lasten edun mukaista, että vanhemmat sitoutuisivat yhteiseen elämään ainakin silloin, kun lapset ovat pieniä. Silti suurin osa avioeroista tapahtuu lasten ollessa enintään alakouluikäisiä.
Eri puolilla maailmaa kokeillaan mallia väliaikaisesta avioliitosta, jossa parisuhteen kesto sovitaan määräajaksi. Kurttilasta ajatus muun muassa Etelä-Amerikassa yleistyvistä väliaikaisista liitoista tuntuu vieraalta, mutta osoittaa samalla sen, ettei elämänikäinen sitoutuminen toiseen ole enää itsestäänselvää.
– Väliaikainen sopimus parisuhteesta tai avioliitosta ei ehkä kuitenkaan sovi suomalaiseen ajatteluun. Haluamme rehellisyyttä, rakkautta, pysyvyyttä ja sitoutumista.
Suomalaiset keikkuvat muiden Pohjoismaiden kanssa kansainvälisten avioerotilastojen kärkisijoilla. Tanskassa eroja on hieman enemmän kuin Suomessa, Ruotsissa vähemmän.
Silti suomalaisten sitoutumisen odotukset ovat suurempia kuin muualla Euroopassa. Vain 5–15 prosenttia suomalaisista ajattelee, että avioliittoon voisi toisinaan kuulua myös ulkopuolisia suhteita.
Kurttilasta on hyvä, että liitoilta odotetaan rehellisyyttä ja kestävää rakkautta. Uskollisuuden halu ei kuitenkaan ole onnen tae: noin puolet parisuhteista kariutuu, koska jompikumpi osapuoli on pettänyt tai kiinnostunut jostakusta toisesta.
Yleensä erolle on monta syytä yhtä aikaa ja kolmas henkilö on vain yksi vaikuttava tekijä muiden joukossa. Kurttilan mukaan myös onnellisissa parisuhteissa noin puolella naisista ja kolmanneksella miehistä on toisinaan ajatuksia siitä, että ehkä ero olisi kuitenkin paras ratkaisu.
Lue myös:
Heli Vaarasen kolumni: Avioero tarvitsee käytössäännöt
Korjaus 13.7. kello 19.36: Aiemmin jutussa luki, että käytännössä Kurttilan ehdotus tarkoittaisi avioliittokurssia kaikille, jotka aikovat mennä naimisiin tai rekisteröidä parisuhteensa. Parisuhteen rekisteröinnistä kuitenkin luovuttiin uuden avioliittolain myötä.