Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Silmälääkärit lähtivät, eikä kukaan hakenut tilalle – sote-kuntayhtymä lähti sooloilemaan hankinnoissa, ja se saattaa tulla kalliiksi

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää kymmenien tuhansien eurojen laskua Kymenlaakson sote-kuntayhtymälle.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston aula.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan julkiset hankinnat hoidetaan pääosin hyvin, mutta myös puutteita tulee ilmi. Kuva: Nella Nuora / Yle
  • Ilona Pesu

Yksi silmälääkäri irtisanoutui ja toinen jäi virkavapaalle. Kymenlaaksolaisten silmät oli kuitenkin hoidettava.

Tästä alkoi tapahtumaketju, jonka lainmukaisuutta selvitetään parhaillaan markkinaoikeudessa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on esittänyt markkinaoikeudelle, että Kymenlaakson sote-kuntayhtymä Kymsotelle määrättäisiin 40 000 euron seuraamusmaksu laittomasta silmälääkäripalvelujen suorahankinnasta. Kymsote taas katsoo, että se on tehnyt parhaansa turvatakseen silmälääkäripalvelut.

Suorahankinnalla tarkoitetaan hankintaa, joka on tehty ilman tarjouskilpailua.

Lue myös: Kilpailu- ja kuluttajavirasto ehdottaa: Kymsotelle 40 000 euron seuraamukset laittomasta silmälääkäripalvelujen hankinnasta

Toinen suorahankinta oli liikaa

Tapahtumaketju alkoi vuonna 2019, kun Kymsote ulkoisti osan silmälääkäripalveluistaan suorahankinnalla turvatakseen silmälääkäripalvelut lääkärien lähdön jälkeen. Näin saa hankintalain mukaan tehdä äärimmäisessä kiireessä.

Sopimus tehtiin Coronaria-silmäklinikan kanssa vuodeksi, ja se tuli voimaan huhtikuussa 2019. Vuoden aikana Kymsoten oli määrä järjestää lääkäriasiansa niin, että silmälääkäripalvelut voitaisiin jälleen tuottaa itse. Toissijaisena vaihtoehtona oli kilpailuttaa palvelut.

Asiaa ei kuitenkaan saatu vuodessa kuntoon. Sen sijaan Kymsote päätti helmikuun 2020 lopussa, että aiemmin tehtyä suorahankintaa jatketaan puolella vuodella.

Tähän toiseen eli helmikuussa 2020 tapahtuneeseen suorahankintaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto on nyt puuttunut, sillä suorahankinta on sen näkemyksen mukaan laiton. Suorahankinnan saisi tehdä kiireellisyyden perusteella vain siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä.

Kymsote: ”Tahtotila turvata silmälääkäripalvelut”

Kymsote katsoo toimineensa mahdollisimman nopeasti. Hallintojohtaja Ari Nevalainen korostaa Kymsoten tahtoa turvata silmälääkäripalvelut ja painottaa, että kuntayhtymällä on myös lain mukaan velvollisuus turvata palvelut.

– Koko ajan Kymsotella on ollut tahtotila turvata kymenlaaksolaisten silmälääkäripalvelut tavalla tai toisella. Se tässä on ollut tarkoituksena. Me katsomme, että olemme yrittäneet parhaan mahdollisen kykymme mukaan turvata silmälääkäripalvelut tässä valtakunnallisesti vaikeassa silmälääkäritilanteessa, Nevalainen sanoo.

Hänen mukaansa vuosi on käytännössä lyhyt aika laittaa palvelut kuntoon, sillä esimerkiksi asioiden valmistelu vie julkisella puolella aikaa.

Ei hakemuksia

Kymsotella oli halu järjestää silmälääkäripalvelut oman väen voimin.

Uuden silmälääkärin rekrytointi käynnistyi Kymsoten hallintojohtaja Ari Nevalaisen mukaan kesän 2019 kesälomien jälkeen. Paikka julkisen puolen silmälääkärinä ei kuitenkaan kiinnostanut hakijoita.

– Haettiin osastolääkäriä, mutta yhtään hakemusta ei tullut, Nevalainen kertoo.

Erikoistuvia lääkäreitä olisi hänen mukaansa mukaansa ollut tarjolla, mutta erikoistuva lääkäri tarvitsee ohjaajakseen valmiin, erikoistuneen lääkärin.

Ennen pitkää Kymsoten oli pakko myöntää, että kilpailuttaminen on ainut mahdollinen vaihtoehto. Tässä vaiheessa elettiin Nevalaisen mukaan loppuvuotta 2019.

KKV kysyi väliaikatietoja

Kymsoten hallitus päätti kilpailutuksen käynnistämisestä lopulta helmikuun 2020 viimeisenä päivänä. Samalla päätettiin jatkaa huhtikuussa 2019 alkanutta suorahankintaa Coronaria-silmäklinikalta puolella vuodella. Sinä aikana kilpailutus saataisiin hoidettua.

Kiinnostava yksityiskohta Kymsoten suorahankintapauksessa on se, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto tiedusteli silmälääkäripalvelujen tilanteesta jo ennen kuin kuntayhtymän hallitus teki päätöksen uudesta suorahankinnasta.

KKV lähetti 14. helmikuuta 2020 Kymsotelle kyselyn siitä, kuinka se aikoisi hoitaa silmälääkäripalvelunsa, kun sopimus Coronarian kanssa päättyisi. Kuntayhtymän vastauksen mukaan palveluja ei ollut otettu takaisin omaksi toiminnaksi. Myöskään niiden kilpailutusta ei ollut käynnistetty.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Max Jansson ei muista toista tapausta, jossa suorahankinta olisi tehty vasta sen jälkeen, kun asia on jo KKV:n tarkastelussa.

Sote-hankinnat korostuneet

KKV on valvonut hankintalain noudattamista ja etenkin laittomia suorahankintoja vuoden 2017 alusta lähtien.

Janssonin mukaan KKV:n käsittelyyn tulee vuosittain 100–200 vihjettä, joissa pyydetään selvittämään esimerkiksi laitonta suorahankintaa tai muuta hankinta-asiaa. Tarkempaan selvittelyyn päätyy noin 60 tapausta vuodessa. Näistä pieni osa johtaa toimenpiteisiin, kuten huomautukseen tai seuraamusmaksun esittämiseen.

Tähän mennessä KKV on ryhtynyt toimenpiteisiin alle 30:ssä hankintatapauksessa. Näistä valtaosa on tapahtunut kunnissa ja lähes suuri osa kuntayhtymissä.

Tutkimuspäällikkö Max Janssonin mukaan sote-kuntayhtymien hankinnat ovat viime aikoina hieman korostuneet KKV:n lähemmin tarkastelemien tapausten joukossa.

Miksi näin on, siitä KKV:llä ei ole tarkkaa tietoa. Erityisenä painopisteenä ne eivät ole Janssonin mukaan olleet. Yksi mahdollinen selitys on, että sote-hankinnat ovat tavallisesti hinnakkaita ja päätyvät siksi helpommin tarkasteluun. Esimerkiksi Kymsoten jälkimmäinen hammaslääkäripalvelujen osaulkoistus maksoi 720 000 euroa.

Ei unohdusta

Mikä laittomiin suorahankintoihin sitten johtaa – onko taustalla esimerkiksi kiirettä, tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä?

– Varmaan näitä kaikkia, mutta yllättävän usein on tullut esiin se, että kun on tehty laiton suorahankinta, ei ole epätavallista, ettei esimerkiksi kirjallisia sopimuksia ole, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Max Jansson kertoo.

Kirjallisten sopimusten puute kielii Janssonin mukaan siitä, ettei hankintoja tehdä kovinkaan järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Kun sopimushallinta on puutteellista, myös esimerkiksi sopimuskauden päättyminen voi jäädä huomaamatta.

– Huomataankin viime tipassa, että voi ei, meillä on kilpailuttamatta tämä, tämä ja tämä, mutta ne tarvitaan.

Sopimushallinnan puutteita on Janssonin mukaan ollut esimerkiksi pienissä kunnissa, joissa hankintatoimen resurssit ovat niukat. Jansson puhuu sopimushallinnasta yleisellä tasolla eikä ota kantaa siihen, onko Kymsoten tapauksen taustalla sopimuskauden päättymisen unohtaminen. Kymsoten hallintojohtaja Nevalainen kiistää unohduksen.

– Ei minkäänlaista unohdusta ole ollut meidän puolesta eikä huolimattomuutta. Tilanne on vain ollut kaiken kaikkiaan vaikea.

Kymsote laatii parhaillaan markkinaoikeudelle vastausta silmälääkäripalvelujen suorahankinnoista.

Kymenlaaksolaisten silmiä taas hoitaa tulevina vuosina Coronaria. Kymsote sai syyskuussa valmiiksi silmälääkäripalvelujen kilpailutuksen, ja yhtiö valikoitui palveluntuottajaksi kolmen vaihtoehdon joukosta.

Lue myös:

KKV esittää Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämistä – yrityskauppa johtaisi todennäköisesti hintojen nousuun

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankinta oli lainvastainen

Puolanka jatkoi sote-palveluiden ostamista yksityiseltä ilman kilpailutusta – Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii yli sadantuhannen euron sakkoa