Eduskunnassa on luvassa tiukkaa keskustelua taloudesta, sillä ensi vuoden budjetin käsittely alkaa keskiviikkona.
Odotettavissa on, että oppositio tivaa hallitukselta vielä vastauksia talous- ja työllisyystoimiin.
Ensi vuoden talousarvion kokonaissumma on noin 64 miljardia euroa. Lisävelkaa otetaan lähes 11 miljardia.
Budjetti on elvyttävä. Rahaa ohjataan muun muassa kuntatalouden tukemiseen ja koronan aiheuttamiin kustannuksiin.
Työllisyyttä hallitus yrittää parantaa muun muassa työttömien uusilla velvollisuuksilla ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisella. Ilmastotoimia tehdään muun muassa kiristämällä turpeen verotusta sekä poistamalla päästökauppakompensaatio.
- Lue, miten budjetti vaikuttaa arkeesi:
Eduskunta käsittelee budjettia koko syksyn. Äänestykset ovat ennen joulua.
Yle näyttää budjettikeskustelun suorana keskiviikkona kello 10 alkaen Yle TV1:ssä ja Areenassa. Tästä linkistä pääset seuraamaan keskustelua. Kokoamme keskustelun annin erilliseen juttuun.
Kokosimme kolme tärppiä, joita ainakin kannattaa keskustelussa seurata:
1) Jatkaako oppositio hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikan ryöpyttämistä?
Oppositio on syyttänyt hallitusta riittämättömistä työllisyys- ja taloustoimista.
Tästä oppositio teki myös välikysymyksen, josta käytiin keskustelu viime viikolla. Opposition mielestä hallitus on hylännyt talous- ja työllisyystavoitteensa. Hallituksen talouspolitiikkaa se pitää vastuuttomana.
Hallitus on puolustautunut sanomalla, että koronatilanteessa alkuperäisestä työllisyystavoittesta ei ole mahdollista pitää kiinni.
Hallitus vakuutti välikysymyskeskustelussa, että se tekee päätökset, jotka kasvattavat työllisyyttä 80 000 työllisellä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Runsasta velanottoa hallitus perustelee koronatilanteella ja kriisin hoidolla.
Yhteisymmärrys näyttää olevan hallituksen ja opposition kesken siitä, että velkaa on kriisitilanteessa otettava, mutta erimielisyyttä on velan määrästä, sen taittamisesta tulevaisuudessa ja muista toimista sen rinnalla.
Esimerkiksi perussuomalaisten mielestä velkaantumisessa olisi oltava jokin raja.
Oletettavaa on, että väittely taloustoimista jatkuu budjettikeskustelussa.
2) Millaisen roolin pääministeri ottaa ja kinastelevatko Marin ja kokoomus taas?
Kiinnostavaa on myös se, millaisen roolin pääministeri Sanna Marin (sd.) ottaa budjettikeskustelussa. Marin ja kokoomus olivat napit vastakkain viime viikolla korona-ajan ensimmäisessä välikysymyksessä.
Kokoomuksessa ihmeteltiin, miksi välikysymykseen vastasi pääministerin sijaan valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Marin huomautti, että oppositio teki samankaltaisen välikysymyksen myös vuosi sitten budjettiriihen jälkeen. Silloinkin vastausvuorossa oli keskustalainen valtiovarainministeri, Mika Lintilä.
Marinin mukaan kokoomus pyrkii kritiikillään luomaan mielikuvaa ylimielisestä pääministeristä.
Marinin ja kokoomuksen välien kireys on näkynyt aiemminkin. Al-holia koskevassa välikysymyskeskustelussa viime vuonna Marin tiukkasi kokoomukselta, eikö puolueen edustajia hävetä.
Keskiviikon budjettikäsittely alkaa Vanhasen esittelypuheenvuorolla. Hän esittelee budjetin päälinjat.
3) Miten heikentyvä koronatilanne näkyy keskustelussa?
Sen jälkeen kun hallitus kertoi budjettiriihen linjauksista syyskuun puolivälissä, on Suomen koronatilanne ehtinyt heikentyä. Tiistaina kerrottiin 227 uudesta koronavirustartunnasta.
Marin ilmoitti tiistaina, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee hallitukselle laajaa toimenpidekokonaisuutta, jolla koronavirusepidemian leviämistä voidaan estää.
Myös Suomen tiukat matkustusrajoitukset ja Lapin matkailun ahdinko ovat olleet syksyn puheenaihe.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) twiittasi maanantai-iltana, että matkustusrajoituksiin on tulossa muutoksia, mutta ei kertonut tarkemmin, millaisia muutoksia kaavaillaan.
Hallitus suuntasi budjettiriihessä runsaasti rahaa koronatoimiin. Mutta riittääkö tämä ja vaatiiko oppositio uusia kohdennuksia?
Voit keskustella aiheesta torstaihin 8.10.2020 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: