Presidentti Donald Trumpin tukijat tunkeutuivat keskiviikkoiltana Suomen aikaa Yhdysvaltain kongressitaloon ja keskeyttivät sen istunnon. Kongressin oli määrä vahvistaa presidentinvaalitulos eli demokraattien Joe Bidenin vaalivoitto.
Lue tästä jutusta vastauksia siihen, mistä tässä kaikessa on kyse ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
1) Tapahtuiko Washingtonissa eilisillan ja viime yön aikana vallankaappausyritys?
Riippuu keneltä kysyy. Toisten mielestä kyseessä oli selkeä vallankaappausyritys, toisten mukaan pikemminkin sekava ja suunnittelematon hyökkäys.
Monissa yhdysvaltalaismedioissa keskiviikkoillan tapahtumia on kutsuttu vallankaappausyritykseksi. Tätä perustellaan sillä, että istuva presidentti kiihotti kannattajiaan keskeyttämään vallanvaihdon. NäinDonald Trumpin katsotaan johtaneen vallankaappausyritystä.
Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kutsui tapahtumia vallankaappausyritykseksi Iltalehden haastattelussa.
Sen sijaan Ylelle puhuneen Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan kyseessä ei vaikuttanut olleen vallankaappausyritys.
– Ei se ehkä ihan siltä näyttänyt. Pikemminkin hetkessä syntyneeltä, presidentti Trumpin puheen hengen synnyttämältä toiminnalta. Joukossa toiminta ja tyhmyyskin tiivistyy, Niinistö sanoi.
2) Voidaanko Trump erottaa saman tien, koska hän lietsoi väkivaltaisuuksia?
Teoriassa Trump olisi mahdollista erottaa perustuslain 25. lisäyksen perusteella jo ennen Joe Bidenin virkaanastujaisia.
Mediassa kerrottujen tietojen mukaan osa presidentti Donald Trumpin hallinnon jäsenistä pohtii mahdollisuutta syrjäyttää presidentti. Asiasta kertovat muun muassa uutismedia Axios ja uutiskanava CNN republikaanilähteisiin nojaten.
Syrjäyttäminen voisi tapahtua perustuslain 25. lisäyksen nojalla. Sen mukaan Yhdysvaltain presidentti voidaan erottaa virasta, jos varapresidentti ja hallituksen enemmistö arvioivat, että presidentti on kykenemätön hoitamaan virkaansa.
Trumpin katsotaan lietsoneen keskiviikon tapahtumia, sillä hän kehotti kannattajiaan marssimaan kongressitaloon. Hän on myös jatkuvasti kutsunut vaalitulosta vilpilliseksi, vaikka väitteelle ei ole esitetty mitään perusteita.
On kuitenkin hyvin epävarmaa, löytyisikö 25. lisäyksen soveltamiselle tarpeeksi tukea Trumpin hallinnosta, saati sitten kongressista.
Trumpin on määrä toimia presidenttinä tammikuun 20. päivään asti.
3) Voidaanko presidentti asettaa syytteeseen?
Istuvaa presidenttiä ei voi syyttää perinteisesti rikosoikeudessa, mutta hänet on mahdollista asettaa virkarikossyytteeseen, jolloin rangaistus olisi viraltapano.
Presidentti voitaisiin erottaa myös virkarikossyytteen avulla. Syytteen hyväksyntään ja viraltapanoon tarvitaan senaatissa kahden kolmasosan enemmistö.
Tämä olisi kuitenkin hitaampi tapa Trumpin erottamiseen kuin 25. artiklan käyttö.
Trumpia vastaan on aiemmin nostettu jo kaksi virkarikossyytettä, joista senaatti vapautti hänet viime vuoden helmikuussa. Tuolloin Trumpia syytettiin vallan väärinkäyttämisestä ja kongressin tutkinnan vaikeuttamisesta.
Nyt Trumpia voitaisiin syyttää esimerkiksi Yhdysvaltain perustuslain vastaan toimimisesta tai presidentin virkavalan rikkomisesta, arvioi uutistoimisto Reutersin haastattelema Missourin yliopiston oikeustieteen professori Frank Bowman.
Bowmanin mukaan Trump epäilemättä kannusti kannattajiaan levottomuuksiin ja Yhdysvaltain hallinnon kaatamiseen.
4) Miten mielenosoittajat pääsivät sisään kongressirakennukseen?
Mielenosoittajien hyökätessä poliisin vastarinta kongressitalolla oli vähäistä. Trumpin hallinto hidasti kansalliskaartin saapumista.
Poliisien vähäistä määrää ja hitautta puuttua hyökkäykseksi kärjistyneeseen mielenosoitukseen on ihmetelty laajasti. Kongressitalon edessä kuvattujen videoiden perusteella mielenosoittajat pääsivät helposti poliisien ohi sisälle rakennukseen.
Ylen kirjeenvaihtaja Iida Tikka seurasi tapahtumia kongressitalolla. Tikan mukaan oli selvää, että Washingtonin poliisilla ei ollut tarpeeksi voimaa ihmisjoukon hallintaan.
Tikka arvioi analyysissään, että poliisijoukkojen puutteesta voi syyttää presidentti Trumpia, tai ainakin tämän hallintoa. Washingtonin kaupungin johto pyysi puolustusministeriöltä lupaa laajentaa kansalliskaartin toimivaltuuksia kongressirakennuksen suojelemiseen, mutta ei saanut heti lupaa.
Sanomalehti New York Timesin tietojen mukaan presidentti Trump kieltäytyi alunperin lähettämästä kaartia paikalle. Aiemmin presidentti oli kehottanut kannattajiaan marssimaan kongressitalolle.
Lehden mukaan lopulta varapresidentti Mike Pence – ei presidentti Donald Trump – valtuutti kansalliskaartin toimimaan.
5) Saiko kongressi vahvistettua Joe Bidenin vaalivoiton?
Kongressi jatkoi istuntoaan aamuyöhön ja lopulta Joe Biden julistettiin virallisesti presidentinvaalien voittajaksi.
Kun väkijoukko tunkeutui rakennukseen iltapäivällä paikallista aikaa, kongressi oli vasta aloittanut vaalituloksen vahvistamisen. Tulos käydään läpi osavaltio kerrallaan aakkosjärjestyksessä. Kun hyökkäys alkoi, käsittely oli edennyt vasta Alaskan kohdalle.
Kongressiedustajat ja senaattorit joutuivat poistumaan rakennuksesta ja istunto keskeytettiin. Sitä jatkettiin myöhään yöllä Yhdysvaltain aikaa ja aamuyöllä varapresidentti Mike Pence julisti Joe Bidenin vaalien voittajaksi.
Kongressi äänesti vaalituloksen hyväksymisestä Arizonan ja Pennsylvanian kohdalla. Näin on toimittava, jos vähintään yksi senaattori ja yksi edustajainhuoneen jäsen vastustaa osavaltion vaalitulosta. Molemmat vaalitulokset hyväksyttiin vastalauseista huolimatta.
6) Voisivatko Trumpin tukijat estää virkaanastujaiset tai hyökätä Joe Bidenin asuttamaan Valkoiseen taloon?
Se olisi huomattavasti vaikeampaa kuin keskiviikkoinen rynnäkkö. Virkaanastujaisten ja Valkoisen talon turvajärjestelyt ovat tiukat.
Seuraava ja viimeinen askel vallanvaihdossa otetaan Joe Bidenin virkaanastujaisissa 20. tammikuuta. Virkavala vannotaan perinteisesti kongressitalon portailla ja tilaisuuteen kerääntyy suuri joukko kansalaisia.
Virkaanastujaisten aikaan kongressin ja Capitol-kukkulan turvatoimet ovat kuitenkin huomattavasti tiukemmat kuin eilisen istunnon aikana. Virkaanastujaisissa ovat läsnä väistyvä ja valtaan nouseva presidentti, joiden turvallisuudesta huolehditaan tarkoin.
Sen sijaan vaalituloksen vahvistamisistuntoa on pidetty muodollisuutena eikä Capitol-kukkulan turvallisuutta ollut vahvistettu siitä huolimatta, että mielenosoituksia osattiin odottaa.
Myös hyökkäys Valkoiseen taloon olisi huomattavasti hankalampi. Presidentin virka-asuntona toimivaa Valkoista taloa suojaa turvallisuusjoukkojen lisäksi aita. Trumpin asuttaman talon ympäristö on ollut kuukausia rajattuna ylimääräisellä aidalla, joka estää pääsyn myös talon edessä sijaitsevaan aiemmin yleisölle avoimeen puistoon.
Taloon pääsy on siis huomattavasti hankalampaa kuin kongressirakennukseen.
7) Miten presidentti Donald Trump on reagoinut tilanteeseen?
Trump ei ole tuominnut kongressin valtausta mutta lupasi, että vallanvaihto tulee tapahtumaan hyvässä järjestyksessä.
Presidentti Donald Trump ei ole puhunut tänään kansalle suoraan mutta hän kommentoi Joe Bidenin vaalivoiton vahvistamista tiedottajansa välityksellä.
– Vaikka en todellakaan hyväksy vaalien tulosta, ja faktat ovat puolellani, vallanvaihto tapahtuu hyvässä järjestyksessä tammikuun 20. päivänä, Trump sanoi.
Sekä Twitter että Facebook ovat sulkeneet Trumpin omat tilit toistaiseksi.
Trump ei ole tuominnut kongressin vallanneiden kannattajiensa toimintaa. Hän itse oli alunperin kehottanut väkijoukkoa marssimaan Capitol-kukkulalle.
Kun tilanne keskiviikkona kärjistyi, Trump kehotti Twitterissä ihmisiä palaamaan koteihinsa. Sitä ennen Trump kuitenkin toisti vanhan perusteettoman väitteensä, jonka mukaan vaalit varastettiin häneltä.
Monet ulkomaiset johtajat ovat tuominneet tapahtumat hyökkäyksenä demokratiaa vastaan.
8) Mitä konkreettisia seurauksia mellakalla on toistaiseksi ollut?
Neljä ihmistä on kuollut ja useita kymmeniä on otettu kiinni. Republikaanipuolueen tuki Trumpille hupenee.
Keskiviikon tapahtumien jälkeen presidentti Trump on menettänyt useita nimekkäitä tukijoitaan.
Vastoin Trumpin kannattajien toiveita varapresidentti Mike Pence vahvisti tänään demokraattien Joe Bidenin vaalivoiton. Myös Trumpin rinnalla pitkään pysynyt senaatin enemmistöjohtaja republikaanien Mitch McConnell nousi keskiviikkona Trumpia vastaan.
Kongressiin tehdyn hyökkäyksen jälkeen myös useat muut republikaanisenaattorit totesivat, että väkivaltaisuuksien vuoksi he aikoivat sittenkin tukea vaalitulosta eli Bidenin voittoa.
Uutiskanava CNN:n mukaan Trumpia läheltä seuranneet neuvonantajat olivat keskiviikkona kauhuissaan presidentin käytöksestä. Osa otti tai harkitsi ottavansa lopputilin.
Vaikka puolueen tuki väistyvälle presidentille näyttää nyt hiipuvan, ei ole mitään merkkejä siitä, että Trumpin uskollisimmat kannattajajoukot reagoisivat samoin. Myöskään Trump itse ei näytä luovuttavan.
Trumpin presidenttiyttä on jäljellä vielä 13 päivää. Pääkaupungissa jännitetään, onko pahin nyt takana vai vasta edessä. Keskiviikon mellakassa kuoli neljä ihmistä ja useita kymmeniä on otettu kiinni.
Washingtoniin on julistettu hätätila, joka on voimassa virkaanastujaisiin saakka.
Keskustelu on avoinna 8.1. klo 23 asti.