Helsinkiläisen kouluterveydenhoitajan Hanna Korhosen päivät ovat tällä hetkellä kiireisiä. Kevään etäkouluaikana terveystarkastuksia, kontrollikäyntejä ja muita tehtäviä jäi väliin.
– Nyt terveystarkastuksissa on saattanut olla sellaisia tilanteita, ettei ole pariin vuoteen otettu vaikka mittoja ja siellä tulee esiin jotain uutta. Asioita on sitten selviteltävä lisää, Hanna Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan myös tukikäyntejä on ollut syksyllä ja talvella aiempaa enemmän.
– Terveystarkastuksessa on huomattu, että jostain asiasta täytyisi jutella enemmän. On sovittu uutta aikaa tai olen ohjannut kuraattorille, psykologille, ottanut kotiin yhteyttä.
Hanna Korhonen kertoo antaneensa myös influenssarokotuksia aiempia vuosia enemmän. Koronakuorman lisäksi kouluterveydenhuollossa ovat viime syksystä lähtien työllistäneet uutena tehtävänä myös poikien HPV-rokotukset.
Tehtäviä on tällä hetkellä priorisoitava tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan.
– Koulut ovat hyvin erilaisia, mutta varmastikaan kaikkia terveystarkastuksia ei tänä vuonna yksinkertaisesti pystytä toteuttamaan. Resursseja ja aikaa ei ole riittävästi.
Kouluterveydenhuollon käyntien määrä romahti viime vuonna
Peruskoululaisten kouluterveydenhuollosta lohkesi viime vuonna koronatilanteen vuoksi valtava määrä käyntejä edelliseen vuoteen verrattuna.
THL:n arvion mukaan kouluterveydenhuollon käyntejä oli vuonna 2020 satoja tuhansia vähemmän kuin vuonna 2019.
Täsmällisiä tietoja kouluterveydenhuollon käyntien määrästä ei tässä vaiheessa ole, sillä osa käyntien kirjauksista ei tiedonsiirto-ongelmien vuoksi vielä näy terveydenhuollon Avohilmo-järjestelmässä.
Peruskoululaisten kouluterveydenhuollon käyntien määrä tipahti jyrkimmin kevään 2020 aikana. Myös vuoden 2020 syyslukukauden aikana käyntejä oli edellistä vuotta vähemmän.
Merkittävä syy on se, että osa kouluterveydenhuollon henkilöstöstä on ollut korona-aikana muissa tehtävissä, kuten koronajäljittäjinä ja testaajina. Ja vaikka osa henkilöstöstä on voinut pysyä omassa työssään, etäkoulun aikana kouluterveydenhuollon käyntejä ei pystytty normaaliin tapaan järjestämään.
Lisäksi aikoja on turvallisuusjärjestelyjen vuoksi täytynyt korona-aikana antaa väljemmin.
Osa lapsista ja nuorista tarvitsisi aiempaa enemmän tukea
THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltolan mukaan ongelmallista on tällä hetkellä erityisesti se, että samaan aikaan kun kouluterveydenhuollon palveluja on koronatilanteen vuoksi supistettu, osa lapsista ja nuorista tarvitsisi aiempaa enemmän tukea.
– Tämä yhdistelmä on se, mikä ehkä nyt eniten herättää huolta. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat lapsille lähipalveluita, ainoita palveluita, joihin he voivat ihan itse hakeutua ekaluokasta lähtien, Marke Hietanen-Peltola sanoo.
Kouluterveydenhuolto tekee tiivistä yhteistyötä muiden opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa. Hietanen-Peltolan mukaan myönteistä on, että koulujen psykologit ja kuraattorit ovat voineet melko hyvin pysyä pandemia-aikana omassa työssään.
Myös lasten ja nuorten tasa-arvoisuus eri paikkakunnilla on koetuksella, sanoo Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää. Korona-aikana on tehty hyvin erilaisia paikkakuntakohtaisia ratkaisuja.
– Resurssit ovat erilaisia eri kunnissa, mutta kyllä tämä tilanne on ihan selkeästi kärjistynyt ja muuttunut koronan aikana, Tiina Mäenpää sanoo.
Terveystarkastuksia voi jäädä väliin
Kouluterveydenhuollossa joudutaan tällä hetkellä miettimään tehtävien tärkeysjärjestystä ja painottamaan välttämättömien ja kiireellisten asioiden hoitoa.
– Varmistetaan ajan saaminen niille oppilaille, joista on huoli joko vanhemmilla, opettajilla tai oppilashuollon muulla henkilöstöllä, sanoo Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollon päällikkö Tuula Salmivaara-Pesonen.
Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella hoidetaan tällä hetkellä kiireellisten asioiden lisäksi ensisijaisesti rokotukset sekä laajat terveystarkastukset, joita on ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Muiden vuosiluokkien terveystarkastuksia saattaa jäädä väliin.
– Kaikki tarkastukset ovat tärkeitä, se on selvä. Mutta jos näyttää siltä, ettei kaikkea ehditä tehdä, on ajateltu että aloitetaan näistä, Tuula Salmivaara-Pesonen sanoo.
Turussa keväällä väliin jääneitä tarkastuksia on pystytty tekemään syksystä alkaen kohtuullisesti, sanoo Turun kaupungin ehkäisevän terveydenhuollon vs. johtaja Minna Kulma. Koronatilanteen pitkittyminen on kuitenkin lisännyt haasteita.
– Terveystarkastusaikoja on jouduttu lyhentämään ja niin sanottua vapaata asioimisaikaa supistamaan. Koronatilanteen vuoksi tämä ja ensi lukuvuosi joudutaan toimimaan poikkeuksellisella aikataululla, Minna Kulma sanoo.
Kouluterveydenhoitajia saatetaan siirtää koronarokotuksiin
Kun koronarokotukset etenevät massarokotuksiin, rokottajia tarvitaan paljon.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, milloin joukkorokotukset voidaan kunnolla aloittaa, sillä rokotteiden saatavuudessa on paljon epävarmuutta.
Terveydenhoitajaliiton puheenjohtajan Tiina Mäenpään mukaan myös kouluterveydenhoitajien osaamista tullaan todennäköisesti monilla paikkakunnilla tarvitsemaan koronarokotuksissa. Koko terveydenhoitajien ammattiryhmällä on rokottamiseen vankka ammattitaito.
– Kyllä se hyvin todennäköistä on, että kouluterveydenhoitajia siirretään koronarokotusten toteuttamiseen. Ei ole tietoa, kuinka laajassa mittakaavassa, mutta oletettavasti runsaasti, Tiina Mäenpää sanoo.
Rokotusten antamisesta vastaavat kunnat. Esimerkiksi Tampereella kouluterveydenhoitajia tulee osallistumaan kevään aikana koronarokotusten toteuttamiseen samalla tavalla kuin terveydenhoitajia muistakin palveluista.
– Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa tarkalleen, millä osuudella mistäkin palvelusta apua tarvitaan. Rokottamisen suunnitelmat etenevät, kun suurempia eriä rokotteita saadaan kuntaan ja rokottamisessa edetään ikäryhmittäisiin rokottamisiin, Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden hoitotyön päällikkö Leena Vekara sanoo.
Sen sijaan esimerkiksi Turussa kouluterveydenhoitajia ei olla siirtämässä koronarokotustoimintaan. Monilla paikkakunnilla rokotussuunnitelmat ovat vielä kesken.
Terveydenhoitajaliiton Tiina Mäenpää pitää tärkeänä, ettei kouluterveydenhuollon palveluita rokotusten aikana silti suljettaisi kokonaan, vaan että niitä pidettäisiin yllä ainakin jollakin tavalla.
Niin ajattelee myös THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Vaikka kouluterveydenhuollon palveluihin tehtäisiin supistuksia, hänen mielestään kenenkään oppilaan tapaamiset eivät voi yhtäkkiä loppua kesken. Olisi tärkeää pitää palvelut ainakin sillä tasolla, että lapset, nuoret ja huoltajat tietävät, mihin he voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä.
– Että on aina nimi ja numero tiedossa. Ajattelen, että supistamisenkin voi hoitaa hyvin tai huonosti, Marke Hietanen-Peltola pohtii.
Hän korostaa, että koronarokotusten mahdollisimman nopea toteuttaminen on toki myös lasten ja nuorten etu, kun yhteiskunnan toiminta niiden myötä saadaan lähemmäs normaalia.
Myös lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä painotti tiistaina, että lasten ja nuorten peruspalveluja, joihin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto kuuluvat, ei tule koronarokotusten vuoksi heikentää. Se voisi vaarantaa tuen tarpeen tunnistamisen ja viivästyttää avun tarjoamista.
Kun päästään auttamaan pienissä asioissa, ehkäistään isoja ongelmia
Kouluterveydenhoitaja Hanna Korhonen kertoo olevansa iloinen siitä, että hän on saanut olla koko korona-ajan omassa työssään. Siitäkin huolimatta työtä on pandemia-aikana kertynyt eikä sitä ole koko ajan pystynyt normaalisti tekemään. Hän pitää tärkeänä, että kouluterveydenhoitaja on koululla läsnä.
Kun päästään auttamaan lapsia ja nuoria pienissä asioissa, pystytään ennaltaehkäisemään isompia pulmia.
– Meidän työmmehän on ennaltaehkäisevää työtä. Vasta paljon myöhemmin näkyy, jos sitä ei ole tehty. Toki osa näkyy heti, Hanna Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan esimerkiksi poissaoloja on kertynyt joillekin oppilaille hyvin paljon. Osaa lapsista ja nuorista on korona-aikana painanut yksinäisyys. Jos perheen vuorovaikutuksessa on ollut pulmia, ne ovat usein korona-aikana korostuneet.
Hän näkee tämän hetken tilanteessa kuitenkin myös monia myönteisiä puolia.
Suuri osa perheistä voi hänen tuntumansa mukaan korona-ajan keskellä hyvin, ja koko perheen yhteinen aika ja yhdessä tekeminen on monilla lisääntynyt. Oppilaat eivät enää tule kipeinä kouluun.
– Lapset ja nuoret pitävät myös ihanasti huolta toisistaan, Hanna Korhonen sanoo.
Voit keskustella jutun aiheesta 28. tammikuuta kello 23 asti.
Oppilaat joutuvat jonottamaan koulupsykologille pahimmillaan yli vuoden: "Ihan absurdia"