Kansallisten maskisuositusten myötä erilaisten kasvomaskien käyttö on arkipäiväistynyt, mutta tämä näkyy valitettavalla tavalla myös kaupunkien kaduilla.
Helsingin rakentamispalvelu Staran keskusta-alueen vastaava työnjohtaja Jari Kyngäs sanoo maskeja näkyvän kaduilla nyt enemmän kuin vielä kesällä, ja saman on pistänyt merkille moni muukin.
Roska päivässä -liikkeen perustaja Tuula-Maria Ahonen näkee maahan heitettyjä maskeja jatkuvasti kotikulmillaan Helsingin Laajasalossa.
– Se tuntuu uskomattomalta ja käsittämättömältä. Seuraava tulija voi olla pikkulapsi, joka ottaa sen leikkikalukseen. Tai joku eläin, joka tarttuu niihin naruihin. Toivoisin että ihmiset ajattelevat ennen kuin heittävät, Ahonen sanoo.
Hajoaminen kestää satoja vuosia
Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä sanoo poimineensa maassa lojuneen maskin mukaansa viimeksi maanantaina kaupasta tullessaan. Setälän mukaan tavallisimmat siniset maskit ovat pääosin muovia, tarkemmin sanottuna polypropyleenia, minkä hajoaminen on varsin hidasta.
– Se on noin 500 vuotta kestävä prosessi. Eli jos vaikkapa Mikael Agricola olisi heittänyt polypropyleenimaskin maahan samalla kun hän vei ABC-kirjaansa painoon, siitä olisi tänäkin päivänä vielä rippeet jäljellä.
Eikä tämäkään vielä riitä. 500 vuoden päästä maskit ovat hajonneet mikro- ja nanomuovihiukkasiksi, jotka jatkavat ympäristössä omaa elämäänsä vielä paljon pidempään. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat usein vesistöihin ja sitä kautta kaloihin ja myös ihmisiin.
Älä kerää paljain käsin
Käytetyn kasvomaskin kerääminen kadulta saattaa olla monelle kuumottava ajatus. Vaikka koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, se voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.
Staran keskusta-alueen vastaava työnjohtaja Jari Kyngäs sanoo, että työntekijöillä on käytössä roskapihdit, joilla kerätään kaikki muutkin roskat, joten tätä ongelmaa ei varsinaisesti ole.
Tuula-Maria Ahonen kertoo kantavansa aina mukana muovipussia, jolla voi suojata kätensä roskia kerätessä.
Kaduilla pyörivät maskit voivat helposti kulkeutua myös viemäriverkostoon, josta tiedetään aiheutuneen ongelmia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Kouvolassa, Joensuussa, Lappeenrannassa ja Helsingin seudulla on ilmennyt tukoksia tai ylivuotoja, joiden syynä saattaa olla viemäriputken tukkinut maski.
Voit keskustella roskaamisesta keskiviikkoon kello 23:een asti.
Lue aiheesta lisää:
VTT tutki: Kertakäyttömaskin voi pestä – pysyy tehokkaana putsauksen jälkeenkin