Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ranskan, Saksan ja Belgian rajalla sijaitsee söpö Luxemburgin valtio, joka on pinta-alaltaan pienempi kuin Nurmeksen tai Taivalkosken kunnat.
Pikkuruisessa Luxemburgissa tapahtuu kummia. Se oli koko maailman toiseksi suosituin ulkomaalaisen pääoman kohde Yhdysvaltojen jälkeen vuonna 2019.
Maa on kerännyt ulkomaalaista rahaa 6,7 miljoonaa euroa jokaista kansalaistaan kohden. Miten se on mahdollista?
Pankkisalaisuuden ansiosta. Rahabisneksissä Luxemburg on jo vuosikymmeniä kuulunut jättiläisiin.
Tuorein tieto viikon takaa kertoo, että peräti 80 prosenttia Luxemburgin sijoitusrahastoista ei paljasta, kuka hyötyy niissä olevista varoista. Esimerkiksi ranskalaisten rahaa siellä arvioidaan olevan noin neljä prosenttia suhteessa Ranskan bruttokansantuotteeseen.
Le Monde -lehti kaivoi Open Lux -projektissa kymmenen muun eurooppalaisen tiedotusvälineen avulla ilmoille salattuja tietoja Luxemburgin tileistä. Hämäräperäisen rahan alkuperä pysyy Luxemburgissa hämäränä. Se tekee maasta rahanpesijöiden unelmakohteen.
Minikokoinen valtio on tätä nykyä yksi suurimpia ulkomaisia investoijia Venäjällä. Mutta se ei tarkoita, että Luxemburg itse rahoittaisi hankkeita, vaan että raha kiertää Venäjälle Luxemburgin kautta.
Venäläistä rahaa on kiertänyt viime aikoina muuallekin, esimerkiksi Latviaan:
Luxemburgissa, Latviassa, ja Kyrpoksella, Maltalla sekä Tanskassa viime vuosina paljastuneet rahanpesuvyyhdit ovat hyviä esimerkkejä siitä, että EU-direktiivit tai jäsenmaiden kansalliset toimet eivät riitä läheskään rahapesun torjuntaan.
Jotain pientä on saatu aikaan, mutta suuria pelureita ei ole häiritty.
Pohjoismaiset pankit ovat saaneet sakkoja ja niittäneet huonoa mainetta rahanpesun vastaisten toimien laiminlyönneistä. Danske Bankin Viron-yksikön toiminnasta on menossa rikostutkinta.
Muutoin rahanpesua on melko turhaan yritetty taltuttaa Euroopassa jo yli 30 vuotta.
Mitä rahanpesu on?
- Rahanpesu tarkoittaa rikoksella hankittujen varojen alkuperän hämärtämistä ja hävittämistä.
- Usein rahaa pestään perustamalla pankkitili ja siirtämällä tai sijoittamalla rahaa eteenpäin.
- Tavallisia ihmisiä voidaan houkutella työtarjouksilla ”muuleiksi” auttamaan rikollisen rahan peittelyssä. Näille muuleille maksetaan siitä, että he vastaanottavat ja välittävät varoja tai tavaroita.
- Rahanpesijät, esimerkiksi huumekartellit, ovat siirtyneet yhä enemmän kryptovaluuttojen kuten bitcoinin käyttäjiksi hämärtääkseen rahan alkuperää.
Lakiesityksiä on tulossa Brysselistä
Tarvittaisiin jäsenmaita sitovia sääntöjä. Niitä ei toistaiseksi ole. Tänä vuonna EU-komissio aikoo esitellä ison lainsäädäntöpaketin hämärärahan kuriinpanosta.
Lainsäädännön valmistelussa kuuluu nyt myös suomalainen ääni. EU-parlamentissa erityisvastuussa rahanpesun torjunnasta on demarimeppi Eero Heinäluoma.
– Kun se raha saadaan näkyville, niin siitä tulee myös verotuloja. Kyllä se on suomalaisenkin veronmaksajan miljoonaluokan etu, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Heinäluoma kollegoineen muokkaa komission esityksestä parlamentin kannan. Parlamentti olisi valmis uudistukseen jo tämän vuoden loppuun mennessä.
– Nyt riippuu jäsenmaiden hallituksista, kuinka nopeasti ne ovat valmiita viemään tätä eteenpäin, Heinäluoma painottaa.
EU:ssa säädökset ovat yleensä kolmen kauppa: komission, parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston.
Mikä mättää, miksi rahanpesua ei saada jo kuriin?
Euroopassa pestään rahaa joka päivä 400 miljoonalla eurolla. Vuodessa se tekee satoja miljardeja hämärärahaa.
– Tähän saakka on tehty jo viisi puitedirektiiviä. Ongelma on, että jäsenmaat ovat saaneet soveltaa niitä haluamallaan tavalla, Heinäluoma sanoo.
– On aika todeta, että tämä tie ei voi jatkua, koska kaikki maat eivät noudata direktiiviä ja tekevät hyvin löysää lainsäädäntöä, Heinäluoma sanoo.
Direktiiveissä määritellään vain tavoitteet, kun taas asetukset olisivat jäsenmaita sitovia säädöksiä.
Jäsenmaille on tullut koronapandemiassa aiempaa suuremmat kannustimet puuttua laittomaan rahaan Heinäluoman arvion mukaan. Esimerkiksi verotuksen julkisuuteen ei vielä puolitoista vuotta sitten löytynyt riittävästi halukkuutta:
– Valtiot ovat nyt suurissa taloustarpeissa, ja tuosta rahasummasta mielellään ottaisi ison summan verotuloina käytettäväksi, jolloin sitten tavallisen veronmaksajan rasite olisi vähäisempi, Heinäluoma kertoo.
Heinäluoma veti vastikään asiantuntijaryhmää, joka pohti keinoja rahanpesun ehkäisemiseksi. Myös pankit ja muut rahoitusyhtiöt ymmärtävät hänen mukaansa nykyisin, että on parempi saada kaikille samat säännöt.
– Olen ilahtunut siitä, että pankit ovat ryhtyneet ajamaan yhteistä lainsäädäntöä. Pankeilla ei ole nyt sellaista lobbyä, että älkää tehkö mitään, vaan päinvastoin ilmapiiri on muuttunut ja pankit haluavat tämän riesan pois omilta kontoiltaan.
Maakohtaisia eroja löytyy.
– Minuun eivät ole kyproslaiset pankit olleet yhteydessä, Heinäluoma naurahtaa.
Lainsäätäjän haaste onkin nyt toimenpiteiden tehon varmistaminen. Miten taataan, että valvonta oikeasti kannattaa ja rikolliset saadaan todella kiinni? Vain niin koko rahamaailma voidaan saada kunnioittamaan järjestelmää.
Rahanpesun kitkeminen olisi avain monenlaisten kansainvälisten rikosten vähentämiseen – terrorismin, veronkierron, huumekaupan, ihmis- ja elinkaupan, lahjonnan.
Vain noin prosentti kansainvälisestä rahanpesusta jää viranomaisten haaviin. Valtaosa ilmoitetuista hämärätapauksista jää tutkimatta. Rahanpesussa lasketaan liikkuvan rahaa jopa 2–5 prosentin verran suhteessa maailman bruttokansantuotteeseen.
Koronapandemia keskittää valtaa EU-parlamentissa, Heinäluoma sanoo:
Heinäluoman mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa miljoonasta rahanpesuun viittaavasta epäilyttävästä maksutapahtumasta 90 prosenttia jää selvittämättä, vaikka niistä on tehty ilmoitus.
– Se vaivaa myös pankkeja. Ne kokevat, että ne tekevät paljon työtä ja ilmoituksia, mutta ne eivät tiedä, johtaako se mihinkään. On ollut hämmästyttävää huomata, miten isot palomuurit meillä on viranomaisten ja pankkien välillä. Tieto ei siirry, ja se on turhauttanut pankkeja.
"Pitää perustaa yhteinen valvoja"
Sitovan lainsäädännön lisäksi tarvitaan tehokasta, yhteistä valvontaviranomaista. Sitä suuret EU-maat ehdottivat jo pari vuotta sitten. Nykyinen, jäsenmaihin sirpaloitunut järjestelmä ei riitä yhä monimutkaisimpien kyberrikosten selvittämiseen.
EU-maiden havahtumisen tasosta kertoo sekin, että Pohjoismaat ja Baltian maat pyysivät alkuvuonna Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää analysoimaan rahanpesuun ja terrorismin rahoituksen uhkia alueellaan. Selvityksen on määrä valmistua kesällä 2022.
Muuallakin maailmassa rahanpesijöiden elämä saattaa vaikeutua jo lähitulevaisuudessa: Yhdysvaltojen uuden presidentti Joe Bidenin uskotaan käynnistävän Barack Obaman kaudella tehtyjä suunnitelmia, jotka olivat hyllyllä Donald Trumpin aikana.
Kongressi hyväksyi rahanpesua vaikeuttavan lain juuri tammikuussa ex-presidentti Trumpin vastutuksesta huolimatta. Yhdysvalloissa on edistytty rahanpesun kitkennässä myös määräämällä aiempaa selvästi suurempia sakkoja kiinnijääneille.
Nykyisen eurooppalaisen lainsäädännön yksi iso kummallisuus on se, että hyvässä uskossa luodut säännöt alkavat haitata tavallisia ihmisiä.
– Jos viet pankkiin säästöpossun täynnä kolikoita, niin joudut tekemään selvityksen, että millä perusteella tulee käteistä rahaa pankkiin. Samaan aikaan meillä yhä siirtyy miljoonia ja satoja miljoonia euroja ilman, että siihen puututaan.