Nuorten väkivallan raaistuminen ja ymmärtämättömyys tekojen seurauksista huolestuttaa poliisia varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Ylen poliisipäälliköille tekemän kyselyn perusteella poliisin arvio nuorten väkivaltarikollisuuden vakavuudesta vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa ei ole havaintoja rikoksia tekevistä nuorisoporukoista.
Sen sijaan Helsingin ja Uudenmaan poliisilaitoksissa on pantu merkille muun muassa sovittuja joukkotappeluita, aseistuksen kovenemista ja merkkejä nuorisojengien synnystä. Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, pieni vähemmistö voi poliisinkin näkökulmasta entistä huonommin.
– Nyt on korkea aika kaikkien toimijoiden herätä nuorten tekemiin rikoksiin ja asenteisiin. Osa nuorista ei halua ottaa minkäänlaista omaa vastuuta tekemisistään ja tulevaisuudestaan, Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki sanoo.
Totta kai nuorten tekemistä rikoksista tulee olla huolissaan ilman että asiaa dramatisoidaan.
Mika Heinilä, Oulun poliisi
Ylen kyselyssä nousi esille myös valonpilkahduksia. Poliisi on saanut hyviä kokemuksia nuorisorikollisuuden torjunnassa ennalta estävän toiminnan kautta.
"Sitten päätettiin, että jotain pitää tehdä"
Länsi-Uudellamaalla alaikäisten tekemät ryöstöt kaksinkertaistuivat vuonna 2018. Seuraavana vuonna ryöstöt kaksinkertaistuvat jälleen.
– Sitten päätettiin, että jotain pitää tehdä, sanoo Länsi-Uudenmaan poliisipäällikkö Timo Saarinen.
Syntyi projekti, jolle annettiin työnimeksi "Junnu20". Sen ajatuksena oli yksinkertaisesti haravoida poliisin ennalta estävän toiminnan käyttöön aiempaa parempaa tietoa rikoksia tekevistä nuorista.
Nostettiin vain huoli, että näiden nuorten kanssa täytyy tehdä jotain äkkiä ennen kuin tapahtuu kauheita.
Hannu Väänänen
Ennalta estävän toiminnan komisario Hannu Väänänen kertoo esimerkin ongelmasta, jota ratkaisemaan projekti luotiin:
– Jos nuori on tehnyt kolme ryöstöä, tekoja on saatettu tutkia kolmessa eri tutkintaryhmässä. Välttämättä missään ei ole noussut esille, että meillä on kolme ryöstöä tehnyt nuori, Väänänen sanoo.
Vuoden 2020 alussa Väänänen ja hänen kollegansa ennalta ehkäisevässä toiminnassa alkoivat järjestelmällisesti ohjeistaa muita poliiseja nuorten ongelmakäyttäytymisen tunnistamisessa.
– Otetaan esimerkiksi nuori, joka tulee kuulusteltavaksi ensimmäisestä vakavammasta väkivaltateosta. Jos kuulustelijalle syntyy vaikutelma, että nuori ei ole itse havahtunut siihen, että hänen tekonsa oli väärin, se on yksi signaali.
Myös voimavaroja siirrettiin ennalta estävään toimintaan. Ennalta estävään toimintaan saatiin lähes kymmenen sellaista kokopäiväistä työntekijää, jotka olivat aiemmin hoitaneet samoja tehtäviä osa-aikaisesti.
Ryöstöaallon takaa löytyi tietty porukka
Tiedonkeruu alkoi kantaa hedelmää kahdella tavalla. Ensinnäkin Länsi-Uudenmaan poliisi sai paremman kuvan siitä, ketkä alueen alaikäisistä rikoksia tekivät.
– Jos otetaan tekijöistä top 10 -listaus, heille tulee aika iso osa niistä teoista, mitä tilastoissa näkyy, poliisipäällikkö Saarinen sanoo.
Nuorilla ei tunnu olevan käsitystä siitä, mitä seurauksia väkivallan käytöllä tai esimerkiksi veitsellä toista pahoinpitelemisellä voi pahimmillaan olla.
Timo Saarinen, Länsi-Uudenmaan poliisi
Väänäsen mukaan juuri Länsi-Uudellamaalla havaitun alaikäisten ryöstöaallon takaa löytyi tietty porukka. Poliisi pyrki yhdessä lastensuojelun ja syyttäjän kanssa puuttumaan toimintaan mahdollisimman nopeasti.
– Ei me tehty mitään ihmeellistä. Nostettiin vain huoli, että näiden nuorten kanssa täytyy tehdä jotain äkkiä ennen kuin tapahtuu kauheita, hän sanoo.
"Onko mitään mahdollisuutta saada tällaiselle kaverille koulupaikka?"
Tällä hetkellä Espoon ryöstelevät nuoret odottavat käräjäoikeudesta tuomiota rikoksistaan. Poliisi näkee, että aktiivisimpien tekijöiden saaminen vastuuseen on toiminut pelotteena myös muille samoissa porukoissa liikkuneille.
Aiempaa aktiivisemman tiedonkeruun ansiosta poliisin ennalta estävä toiminta on päässyt kosketuksiin myös sellaisten nuorten kanssa, joilla vakava rikoskierre on ehkä vasta edessä.
– Oli esimerkiksi nuori, jonka ainoa harrastus oli rikokset. Häntä masensi suunnattomasti se, että hän ei päässyt opiskelemaan. Ei vain kyvyt riittäneet, Väänänen sanoo.
– Hänen tapauksessaan poliisi kävi tapaamassa sivistystoimen työntekijöitä. Puhuimme siitä, että onko mitään mahdollisuutta saada tällaiselle kaverille koulupaikka.
Nuorten asiat hautautuvat viranomaiskoneistossa hyvin helposti massaan.
Hannu Väänänen
Väänäselle ei ole kantautunut tietoa siitä, miten opintohaaveiden kanssa kävi. Joka tapauksessa nuorta ei ole enää tapaamisen jälkeen poliisin asiakkaana näkynyt.
– Nuorten asiat hautautuvat viranomaiskoneistossa hyvin helposti massaan. Meidän olisi tärkeää saada nuorten ongelmat ja käyttäytyminen esille sellaisessa vaiheessa, että siihen pystytään yhteistyössä vaikuttamaan ennen kuin on liian myöhäistä.
Alustavat tulokset Länsi-Uudenmaan poliisin uudesta toimintalinjasta ovat olleet rohkaisevia. Vuonna 2020 alaikäisten tekemien ryöstöjen määrä puolittui ja suunta on jatkunut oikeana senkin jälkeen. Pahoinpitelyissä yhtä selviä tuloksia ei ole tullut.
Näin poliisipäälliköt kertoivat nuorison väkivaltaisuudesta eri puolilla Suomea
Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat olleet tämän ja viime vuoden aikana esillä varsinkin Helsingissä (HS). Poliisipäällikkö Lasse Aapion mukaan Helsingissä on 30–60 sellaista nuorta, joilla on riski syyllistyä vakaviin rikoksiin.
– Niin sanottuja katujengejä tai varsinaisia rikollisia nuorisoryhmiä ei Helsingissä kuitenkaan ole, Aapio kertoo Ylelle.
Poliisipäälliköiden mukaan rikoksia tekevissä nuorissa on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajataustaisia. Alaikäisten ryöstörikoksissa Helsingissä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina.
Itä-Uudellamaalla poliisi on viime viikkojen aikana tunnistanut rikoksia tekeviä nuorisoryhmiä, joiden toiminnassa on järjestäytyneiden ryhmien piirteitä. Viime viikolla useita nuoria oli vangittuna törkeistä väkivaltarikoksista.
– Ryhmiin liittyy tehtävänjakoa. Väkivalta ja uhkaukset ovat isossa roolissa ja taloudellisen hyödyn tavoittelu yhtenä kriteerinä, poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki sanoo.
Myös Itä-Uudellamaalla poliisi on lisännyt työvoimaa ennalta estävässä työssä. Lisäksi poliisi painottaa nyt väkivallan vastaista näkökulmaa kouluille annettavassa valistuksessa.
Länsi-Uudellamaalla poliisi on puolestaan havainnut, että osalla nuorista on haluja tunnuksellisten etnisten nuorisoporukoiden perustamiseen. Tämä näkyy muun muassa ennalta sovittuina tappeluina. Tällä hetkellä mitään etnistä nuorisojengiä ei kuitenkaan ole.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella nuorten väkivaltaisuus ei Ylen kyselyn perusteella selvästikään ole yhtä polttava puheenaihe. Esimerkiksi Turussa alaikäisten tekemät henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat viime vuosina vähentyneet selvästi.
Sisä-Suomen poliisin alueella on viitisenkymmentä 15–18-vuotiaista nuorta, jotka kokoontuvat ryhmissä ja tekevät joskus rikoksia. Lahdessa ja Heinolassa on puolestaan havaittu muutamia nuorten välisiä sovittuja tappeluita. Katujengi-ilmiötä ei ole kuitenkaan havaittu.
Pohjanmaalla lapsiporukoiden aiheuttamat häiriöt ovat rajoittuneet tavanomaiseen metelöintiin, yhtä pahoinpitelyä lukuun ottamatta. Lähinnä huolenaiheena on ahdistuksen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen korona-aikana.
Ongelmien voidaan olettaa edelleen lisääntyvän myös vuoden 2021 aikana, mikäli koronatilanne vielä entisestään pahenee ja pitkittyy.
Kari Puolitaival, Pohjanmaan poliisi
Kaakkois-Suomessa alle 18-vuotiaiden tekemissä rikoksissa ei ole poliisin mukaan sanottavaa muutosta. Poliisi on kuitenkin huolestunut nuorten huumeidenkäytön lisääntymisestä ja sen vaikutuksista.
Itä-Suomessa ja Lapissa ei ole havaittu rikoksia tekeviä nuorisoryhmiä laisinkaan. Lapin poliisipäällikkö Esa Heikkinen kertoo Ylelle, ettei ole tilanteesta ollenkaan huolestunut alueellaan.
– Tavanomaista nuorisorikollisuutta, Heikkinen kuittaa.