Vaikka korona-aika jyllää yhä, ovat ykkösrivin puolustus- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ehtineet perata pandemian paljastamia uusia turvallisuusuhkia.
Kansallinen turvallisuus murroksessa -kirja tuo näkyville muun muassa Suomeen kohdistuvaa kyber- ja hybridivaikuttamista sekä huoltovarmuuden murtumakohtia.
Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Kari Laitinen ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen kuvailevat koronapandemian olevan kuin kakun kuorrutus. Se peittää alleen aiemmat globaalit ongelmat ja tuo esiin huoltovarmuutemme kipukohtia.
– Kova kiire, tottumattomuus ja riittämättömät valtuudet nopeaan taustojen tarkastukseen ja sinisilmäinen oletus siitä, ettei Suomessa olisi kriisitilanteissa yhteisöllisyyttä murentavia toimijoita, johtivat Huoltovarmuuskeskuksen kasvomaskihankintojen epäonnistumiseen, kirjoittavat tekijät.
Lapioita ja näkkileipää pitää olla muuallakin kuin netissä
Turvallisuus- ja puolustusasiantuntijat suomivat sitä, että huoltovarmuus ei olekaan niin vahva kuin on luultu. Syynä ovat ainakin osin ulkoistukset.
Professori Aki-Mauri Huhtinen sanoo Ylen haastattelussa, että parinkymmenen viime vuoden aikana on osin luovuttu monista varmuusvarastoista sekä suomalaislähtöisestä tuotannosta.
– Osin on uskottu, että tarvittaessa tavaraa saa tilaamalla. Meillä ei tarvitse enää olla varastossa niin paljon näkkileipää ja soralapioita. Maski-gate paljasti, ettei riitä, että neukkarissa vain katsoo powerpointtia ja luvut sekä sopimukset näyttävät hyviltä. Pitää olla oikea tieto siitä, mitä varastoissa oikeasti on.
Huhtinen ja Laitinen tietävät, mistä tässäkin asiassa puhuvat, sillä he ovat olleet mukana tekemässä vielä julkaisematonta selvitystä Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta.
Huoltovarmuuteen kuuluu myös varmuus energian saannista. Sitä on heikentänyt esimerkiksi sähköverkkojen myynti.
Erikoistutkija Kari Laitinen arvostelee energiaulkoistuksia ja sanoo säästöjä uhkaksi.
– Kun ulkoistetaan toimintoja niin, että osaaminen tai softa on kansainvälisen toimijan hallussa, se lisää epävarmuutta. Huoltovarmuuden kannalta olemme ongelmissa, jos sähköt katkeavat ja kaikki meidän diesel- ja bensapumppumme ovat sähkön varassa. Saammeko polttoainetta?
Kiinnostavana yksityiskohtana kirjassa ovat myös sähköautoihin siirtymisen pulmat, joita olisi ajateltava myös huoltovarmuuden kannalta. Kotitalouksien sähköpisteet vähenevät maaseudun ja syrjäkylien autioituessa.
– Paine autokannan sähköistämiselle luo uuden ja erittäin haasteellisen tilanteen maanpuolustuksen huoltovarmuudelle. Sotatilanteessa ajoneuvoja tarvitaan jopa kymmeniä tuhansia siviilihenkilöiltä. Ajoneuvot seisovat latauksen ajan, ja latauspisteitä on järjestettävä operatiivisesti tarkoituksenmukaisiin paikkoihin.
Tutkijat moittivat myös sitä, että poliisiin ja esimerkiksi rajavartiolaitokseen kohdistuvat säästökuurit vaarantavat turvallisuutta.
– Turvallisuuspalveluiden tuottajat kärsivät jatkuvasti resurssipulasta. Taustalla on 2010-luvun alussa vallinnut usko julkisen talouden tehottomuudesta ja valtioiden roolin heikkenemisestä kansainvälisten verkostojen ja suhteiden kustannuksella. Säästöt ja irtisanomiset pakottavat muun muassa THL:n ja Säteilyturvakeskuksen heikentämään kriiseihin varautumista.
Hyödylliset idiootit rokotteiden vastaisessa taistossa
Tutkijat ennakoivat kirjassaan viime aikoina vilkastunutta niin sanottujen rokotekriittisten ihmisten toimintaa.
Salaliittoteoriat ovat ryöpsähtäneet kasvuun pandemian myötä. Rokotteet, suojamaskit ja koko pandemian olemassaolo on kyseenalaistettu esimerkiksi muutamissa kokoontumisrajoituksia rikkovissa mielenilmauksissa.
Osin tarkoituksena näyttää olevan provosoida poliisia.
Juuri nyt esimerkiksi suomenkielisessä twitterissä on levitetty valeita muun muassa siitä, että covidin avulla koetetaan romahduttaa maailman rahajärjestelmä ja saattaa väestö täydelliseen hallintaan.
Disinformaatio sekä informaatiovaikuttaminen ovat osin yli maitten rajojen liikkuvaa propagandaa.
Suomessa disinformaatiota levittävät näkyvimmin niin sanotut hyödylliset idiootit. Termi tulee Venäjältä. Näin on kutsuttu länsimaiden kansalaisia, jotka tekivät neuvostopropagandaa tietämättään.
– Meillä on tiedossa ainakin venäläisten pyrkimyksiä horjuttaa tietoja rokotteista. Myös Yhdysvaltain vaaleihin on kohdistettu tällaista vaikuttamista. Kiina on ollut aktiivinen disinformaation levittäjä ja joissain kansainvälisissä yhteyksissä on mainittu myös Iranin toimivan näin. Horjutetaan yhtenäisyyttä ja koetetaan asettaa poliitikot ja päätöksentekijät epävarmaan tai vääristeltyyn valoon, pohtii erikoistutkija Kari Laitinen.
Vihapuheen siirtyminen digitaalisilta alustoilta reaalimaailman toimintatavaksi on myös kasvava ilmiö.
– Disinformaation kasvava alue ovat salaliittoteoriat. Salaliittoteoriat voivat hyvin juuri siellä, missä tiedon ja sen lähteiden välilla on katkos. Kun päätöksiä tehdään, niiden taustalla olevat väitteet ja asiantuntijat pitää olla selkeästi tunnistettavissa ja vastuutettavissa, sanoo Huhtinen.
– Erityisesti Venäjä käyttää paljon paukkuja Sputnik-rokotteensa politisoimiseen ja lännen vastaavien tuotteiden disinformoimiseen. Kaikki mikä liittyy rokotteeseen, poimitaan, muokataan, manipuloidaan ja käytetään osana omaa pitkää tarinaa, Huhtinen kertoo.
Jääkiekossakin harjoitellaan kesällä
Uusien turvallisuusuhkien lisäksi kirjan tekijät penäävät keskustelua sekä yleisestä asevelvollisuudesta että Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Yleisen asevelvollisuuden pohdinta etenee tällä hetkellä kansanedustaja Ilkka Kanervan johtamassa parlamentaarisessa komiteassa. Tasa-arvoon ja työmarkkinoihin linkittyvistä tuloksista saamme kuulla todennäköisesti vuoden loppupuolella
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyksiä on myös aina ollut ja tulee aina olemaan kysymys Venäjästä.
Natosta on meillä oltu perinteisesti suut soukalla.
– Vaatii paljon tutkimusta, onko Naton täysjäsenyys enää vaihtoehto Suomelle. Myös Nato muuttuu ja optioomme kuuluva hyöty ja riski eivät pysy muuttumattomina. Lisäksi Yhdysvaltojen halu puolustaa Eurooppaa ei välttämättä ole päivänselvää.
Moneen tarttuva kirja antaa vielä sapiskaa sekä lakien laadinnalle että poliittiselle valmistelulle. Koronavirus on osoittanut sen, että normaaliolojen piinallisen yksityiskohtainen lainsäädäntö tavoittaa huonosti sen, mitä poikkeusoloissa laeilta vaadittaisiin.
– Samoin virus osoitti sen, ettei kesken kriisin käännetä valtiosäännön ohjaamaa valtiolaivaa, vaan se on tehtävä niin sanotun hyvän sään salliessa maltillisten pohdintojen kautta.
Ja sama vielä jääkiekkotermein:
– Liigajoukkueenkin on harjoiteltava erityisen hyvin kesällä, jotta voi seuraavana keväänä kukoistaa: Yhtäkään jääkiekon mestaruutta ei ole voitettu ensimmäisillä kierroksilla sarjan alussa.
Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 24.4.2021 klo 23
Lisää aiheesta:
Tästä voit katsoa MOTin ohjelman Suomen huoltovarmuuden heikoista lenkeistä