Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

"Talous pitää saada kasvuun tulevaisuudessa, jos Suomi haluaa säilyttää velkakestävyytensä", luottoluokittaja Fitch Ratingsin johtaja sanoo Ylelle

Suomen vahvuus on historiallinen näyttö talouskurista. Jos esimerkiksi työllisyyttä ei saada kohennetuksi tai sote-uudistusta läpi, valtion lainoittajat voivat hermostua tulevina vuosina. Lähiaikoina vaaraa ei ole.

Michele Napolitano
Joulukuun 2020 loppuun mennessä Fitch Ratings on laskenut Euroopassa kolmen maan luottoluokituksia ja muuttanut kahdeksan maan näkymiä heikommiksi kuin ennen koronapandemiaa. "Niiden talousnäkymät olivat heikot ja luokituksissa oli paineita jo ennen koronaa", Länsi-Euroopan maiden talouksien seurantaa Fitchissä johtava Michele Napolitano korostaa. Kuva: Fitch Ratings
  • Anna Karismo

Valtiolla on varaa velkaantua koronapandemiassa kolmesta syystä, arvioi Suomen toisen merkittävän luottoluokittajan Fitch Ratingsin johtaja Ylen videohaastattelussa. Michele Napolitano vastaa Fitchin Länsi-Euroopan luottoluokituksista.

– Suomella on historiassa ollut maine budjettikurin noudattajana, valtion kyky suoriutua velanmaksusta on hyvä ja Euroopan keskuspankki pitää rahoitusolosuhteet suotuisina, Napolitano luettelee.

Valtiokonttori ostaa luottoluokituksia kahdelta yhdysvaltalaisyhtiöltä eli Standard & Poor'silta ja Fitchiltä. Luottoluokittajien näkemyksillä on merkitystä Suomen taloudelle, koska valtionlainoja ostavat sijoittajat perustavat päätöksiään niiden arvioihin.

Käytännössä Fitchinkin arvio siis vaikuttaa siihen, mille tasolle valtionlainojen korot asettuvat – kuinka paljon Suomi maksaa lainoistaan.

Fitch Ratingsin pääkonttori
Suomi ostaa luottoluokituksia enää kahdelta maailman suuresta kolmesta luokitusyhtiöstä eli Fitch Ratingsiltä ja Standard & Poor'silta. Moody'sin Valtiokonttori pudotti pois viime vuoden lopussa. Kaikkien kolmen luokitusjätin pääkonttorit ovat Manhattanilla. Kuva: All Over Press

Tulevaisuudessa eli "keskipitkällä aikavälillä" kaikkein olennaisin luottoluokitukseen vaikuttava tekijä on Fitchin arvion mukaan talouskasvu.

Valtion menojen kasvu koronapandemian vaikutuksista irti pyristellessä ei ole ongelma vielä lähiaikoina. Kriisissä kaikki maat joutuvat lisäämään menojaan.

Sen sijaan suunnitelmat talouden vakauttamisesta tulevaisuutta silmälläpitäen ovat olennaisia.

– Kun Suomen ikärakenne heikenee ajan kanssa, niin ilman uudistuksia kasvu voi heikentyä. Sillä olisi kielteinen vaikutus velkasuhteeseen ja velanhoitokykyyn. Keskipitkän aikavälin näkymät ovat epävarmemmat kuin lähitulevaisuuden, Napolitano toteaa.

Hänen mukaansa myös muiden länsimaiden julkiset menot pysyvät melko korkeina tulevina vuosina.

– On tarvetta lisätä investointeja terveydenhuoltoon ja digitalisaatioon, ja erityisesti Euroopassa kiinnitetään nyt paljon huomiota ilmastonmuutokseen. Siksi ei ole suuri yllätys, että menot lisääntyvät, hän kommentoi hallituksen puolivälinriihtä.

Napolitanon mielestä tärkeimmät rakenteelliset uudistukset Suomessa pitäisi tehdä työllisyyden parantamisessa ja sosiaali- ja terveysaloilla.

– Jos hallitus toteuttaa nämä, ne ovat tärkeitä panoksia arvioidessamme Suomen talouden kasvua, ja niillä voi olla vaikutusta myös luottoluokitukseen ajan myötä.

"EU-elpymisrahasto auttaa Suomen kasvua"

EU:n perusteilla olevan elpymisrahaston suorat hyödyt Suomen taloudelle eivät olisi "kovin isot", Napolitano arvioi.

– Ne olisivat pienemmät kuin esimerkiksi Kreikalle, Espanjalle tai Italialle.

– Mutta olennaista on tapa, jolla raha käytetään, koska se voi auttaa Suomenkin talouden toipumista investointien kautta.

Toinen tapa, jolla elpymisrahasto tukee Suomea, on epäsuora. Napolitano ottaa esimerkiksi eurokriisin vuodet 2011–2012. Tuolloin euromaat toipuivat taantumasta hyvin eritahtisesti.

– Jos tällä kertaa elpymisrahasto tukee synkronoitua, samatahtista elpymistä, niin se auttaa myös Suomen taloutta, hän sanoo. Suomi on erittäin avoin talous. Siitä syystä vienti hyötyisi ja kasvu vauhdittuisi, kun eri maat pääsisivät jaloilleen samaan aikaan.

Hänen mielestään Suomea auttaa myös se, että EU:sta kokonaisuutena tulee yhteisen jälleenrakennuksen ansiosta iskunkestävämpi.

– Kun markkinat luottavat euroalueen selviytymiskykyyn, Suomi sen jäsenenä hyötyy, Napolitano sanoo.

Lue Fitchin arvioita viime kesältä: Riippuu taloudenpidon historiasta, miten velkaantuminen vaikuttaa valtion luottokelpoisuuteen

Lisää aiheesta:

Tämän tiedämme hallituksen sovusta nyt: menoleikkauksia vuonna 2023 noin 370 miljoonaa euroa, turpeelle tukea 70 miljoonaa

EK riihestä: Työllisyyspaketti on pehmeä ja julkisen talouden linja löysä, SAK: suuremmille leikkauksille ei tarvetta

Korjattu kuvatekstiä 30.4. klo 10:48: Alun perin pääkuvassa oli vanha kuvateksti viime vuodelta, jossa sanottiin että Fitch on laskenut vain kahden maan luokituksia.