FinnHemsin Tampere-Pirkkalan tukikohdan Virve-puhelimista kuuluu hälytysääni ja ison lentokonehallin liukuovet alkavat avautua. Samalla miehistö siirtyy paikoilleen lavetin päällä olevaan helikopteriin. Muutaman minuutin kuluttua kopteri on jo ilmassa.
Vuoden aikana lääkärihelikopteri on saanut viitisenkymmentä hälytystä tehtävään, jossa potilaana on ison aivovaltimotukoksen saanut henkilö.
– Hoitoonpääsy nopeutuu helikopterikuljetuksella noin parikymmentä minuuttia. Jokainen säästetty minuutti tuo potilaalle jopa viikon itsenäistä toimintakykyä, jos suoni saadaan ajoissa auki, sanoo ensihoitolääkäri Pauli Vuorinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Pirkkalasta operoiva FinnHemsin lääkärihelikopteri on kuljettanut vuoden ajan aivoinfarktipotilaita pääasiassa Etelä-Pohjanmaan alueelta Tampereen yliopistosairaalaan. Kuljetusketjua nopeuttaa sekin, että kopterin ollessa vielä matkalla kaukana sijaitsevan potilaan luo, ambulanssi tuo usein potilasta osan matkaa kopteria vastaan.
Potilas siirretään kopterin kyytiin esimerkiksi levähdysalueella, johon kopteri voi laskeutua.
– Jos ambulanssilla matka-aika yliopistosairaalaan olisi kopterin kohdatessa yli tunti, potilas kannattaa kuljettaa loppumatkan helikopterilla sairaalaan, laskee Vuorinen.
Toiminnan tulokset ovat erinomaisia. Jälkeenpäin haastatelluista 33 potilaasta 19 on palannut itsenäiseen elämään kotona. Ilman nopeaa hoitoonpääsyä useat olisivat menehtyneet tai joutuneet pysyvään laitoshoitoon.
Tänä keväänä toiminta on laajentunut keskiseen Suomeen, kun Kuopion lääkärihelikopteri on alkanut kuljettaa ison aivovaltimotukoksen saaneita potilaita Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Muuallakin tutkitaan kuljetusten aloittamista, mutta kaikissa sairaaloissa ei ole vielä esimerkiksi helikopterin laskeutumispaikkaa.
Puoli päätä ilman happea
Helikopterikuljetusta käytetään vaikeissa aivoinfarkteissa, joissa on kyse valtasuonen tukoksesta aivoissa. Tällöin iso osa uloimmasta aivokuoresta, eli käytännössä puolet päästä jää ilman happea. Yliopistosairaalassa tukos avataan mekaanisesti.
– Yliopistosairaalassa toimenpideradiologi vie nivusvaltimon kautta vaijerin tukkeessa olevaan aivovaltimoon ja mekaanisesti poistaa tukoksen.
Keskussairaalassa tällaista hoitoa ei voida antaa, vaan siellä potilaalle aloitetaan liuotushoito, joka ei kuitenkaan ole yhtä tehokas hoitomuoto isoissa tukoksissa. Liotushoidon aloittamisen jälkeen potilas siirretäänkin yliopistosairaalaan.
Pari sataa potilasta hyötyisi vuosittain helikopterikuljetuksen aikasäästöstä
Tampereen lääkärihelikopterin miehistö kohtaa ison aivovaltimotukoksen saaneen potilaan pari kertaa kuukaudessa.
– Me selvitämme parhaillaan saammeko me tiedon kaikista potilaista ja tutkimme, mistä kannattaa potilaita kuljettaa helikopterilla, sanoo ensihoitolääkäri Pauli Vuorinen.
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu noin 25 000 henkilöä Suomessa vuosittain, ja useimmiten kyse on tukoksesta eli aivoinfarktista. Lääkäri- ja lääkintähelikopterien käytön laajentaminen koko maassa nopeita toimenpiteitä vaativien aivovaltimotukospotilaiden kuljettamiseen merkitsisi noin 150-200 potilaskuljetusta lentäen vuosittain.
Käytännössä helikoptereilla kuljetettavien potilaiden määrä kaksinkertaistuisi, sillä tähän asti lentäen on kuljetettu vuosittain 300-400 potilasta.
– Tämä on varsin pieni potilasjoukko meille, ja lääkärihelikopteritoiminnalle miellyttävä lisätehtävä. Päätehtävämme on edelleen tehohoidon vieminen sairaalan ulkopuolelle, muistuttaa ensihoitolääkäri Pauli Vuorinen.
Pohjanmaan alueella vaikeiden infarktipotilaiden hoitoonpääsy nopeutuu, kun Seinäjoen lääkärihelikopteri aloittaa toimintansa vuoden 2022 lopulla.
Kaakkois-Suomessa toiminnan käynnistyminen sen sijaan kestää hieman kauemmin. Tällä hetkellä Vantaalla toimiva lääkärihelikopteri käy noutamassa Etelä-Karjalasta kiireellistä hoitoa vaativan potilaan, mutta ajan säästämiseksi potilasta kuljetetaan ambulanssilla osan matkaa kopteria vastaan. Vantaan lääkärihelikopterille Lappeenranta sijaitsee toiminta-alueen äärirajoilla, ja pidempi käynti vaatii usein välitankkauksen.
Vaikeat aivovaltimotukospotilaat tunnistaa katseesta ja puhevaikeudesta
Ensihoitolääkäri Pauli Vuorisen mukaan on tärkeää, että vaikeat tapaukset tunnistetaan heti, kun ensihoitajat saapuvat paikalle, tai mieluiten jo hätäpuhelun yhteydessä. Aivohalvauspotilaan tunnistaa toispuolisesta raajaparin voimattomuudesta, puheongelmasta ja kasvojen epäsymmetriasta. Mikä tahansa näistä oireista on syy soittaa heti hätäpuhelu.
– Vaikeissa aivoinfarkteissa potilas ei välttämättä saa sanaakaan suustaan, tai puhe on pelkkää ääntelyä. Katse siirtyy halvaantuneesta puolesta poispäin pakonomaisesti.
Tyypillinen potilas on noin 70-vuotias henkilö, jolla ei aiemmin ole juurikaan todettuja sairauksia ja hän on ollut omatoiminen.
– Harmillisen monet jäävät seurailemaan tilannetta, vaikka peruuttamattomasti tuhoutuva aivoalue kasvaa koko ajan, muistuttaa Vuorinen.
Lue lisää:
Soite kehittää aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitoa – oikeanlainen apu nopeasti saataville