Koronavirusinfektion tiedetään olevan vaarallinen etenkin iäkkäille ja sairaalle väestölle. Korona voi silti iskeä rajusti myös täysin terveeseen nuoreen huippu-urheilijaan.
Koronan jälkitautia tutkitaan jatkuvasti, mutta täyttä selvyyttä ei vielä ole, miksi myös nuori ja hyväkuntoinen henkilö voi kärsiä pitkään taudin vakavista jälkioireista.
Yle Urheilu haastatteli kolmea huippu-urheilijaa, joista jokainen on kokenut vakavan ja pitkäkestoisen koronan jälkitaudin.
Kaikki haastatellut urheilijat saivat koronavirusinfektion ennen kuin koronarokotteet olivat heidän saatavillaan.
Topias Palmin, 27, ura oli loppua keväällä
Suomen koripallomaajoukkueesta tuttu Topias Palmi näyttää helpottuneelta. 195-senttinen Palmi on päässyt juuri pelaamaan ensimmäiset ottelunsa kahdeksan kuukauden tauon jälkeen.
– On ollut todella hauskaa. Kahdeksan kuukautta on pitkä aika. En malttanut millään odottaa, kun pelipäivä läheni, Tampereen Pyrinnössä pelaava Palmi, 27, kertoo.
Vuosi sitten Palmi pelasi Cremonassa kovatasoisessa Italian pääsarjassa. Korona iski joukkueeseen marraskuussa, ja myös Palmi sai tartunnan. Akuutit oireet olivat taudille tyypilliset: päänsärkyä ja flunssaa.
– Neljän päivän jälkeen olo jo helpotti, Palmi muistelee.
Lääkärintarkastuksen ja kolmen viikon karanteenin jälkeen Palmi pääsi takaisin parketille ja pelaamaan, mutta oireet palasivat erilaisina ja kovempina parin kuukauden päästä.
– Tuli väsymys- ja uupumusoireita sekä rintakipuja. Se oli myös keuhkoihin sijoittuva tauti. Oli kipua kropassa ja selkeästi tunne, ettei kaikki ole hyvin.
Italiassa lääkärit eivät panneet oireita koronan syyksi. Myöhemmin Suomessa Palmille kerrottiin, että kyseessä oli koronan aiheuttama jälkitauti.
Oireet olivat niin vakavat, että Palmi joutui keväällä tosissaan miettimään uransa lopettamista 26-vuotiaana.
– Sen verran vakavasta taudista oli kyse, että kukaan lääkäri ei pystynyt siltä istumalta sanomaan, kauanko tauti kestää.
Juttu jatkuu alla olevan videon jälkeen.
Palmi oli lopulta alkukesään asti täysin urheilematta.
– Nyt kunto on hyvä. Pelaamattomuus tuntuu, mutta nyt on fiilis, että ongelmat on selätetty. Tavoitteeni on päästä pelaamaan takaisin ulkomaille. Koen, että kuulun sinne, hyväntuulinen Palmi kertoo.
Leijona-unelmasta sydänlihastulehdus
Jääkiekkoilija Santeri Virtasen suuri unelma koitti helmikuussa 2021 Ruotsin EHT-turnauksessa. 21-vuotias Virtanen valittiin ensimmäistä kertaa Suomen A-maajoukkueeseen.
Nuorten maailmanmestaruuden vuonna 2019 voittanut Virtanen oli innoissaan, vaikka olotila ennen ottelua oli kummallinen ja rinnassa oli kipuja.
– Olisin sanonut asiasta, ellei olisi ollut niin kova hinku päästä pelaamaan ensimmäistä kertaa maajoukkueessa. Jos kyseessä olisi ollut normaali SM-liigaottelu, olisin sanonut olosta.
Virtanen sai turnauksen jälkeen Suomessa tiedon, että Leijonissa oli koronatartuntoja. Virtanen oli yksi heistä.
– Se alkoi ihan normaalin flunssan oireilla ja olin pari viikkoa kipeänä.
Kuumeilun aikana Virtanen siirtyi SaiPasta Ilvekseen, olo parantui ja hyökkääjä harjoitteli viikon verran. Seinä tuli vastaan kotipelissä KooKoota vastaan 9. maaliskuuta.
– Oli rintakipua, huimausta ja päänsärkyä. Minut vietiin Tampereen yliopistollisen sairaalan sydänsairaalaan, jossa sydänlihastulehdus todettiin. Lääkärit uskoivat, että se alkoi jo Ruotsissa, kun koronavirus tuli kehoon. Se selitti rintakivun turnauksessa. Onneksi mitään vakavampaa ei käynyt.
Virtanen oli toipilaana kesään asti.
– Helmikuun puolivälistä kesäkuun alkuviikkoihin urheilemisesta ei ollut tietoakaan.
Juttu jatkuu alla olevan videon jälkeen.
Korona jätti jäljen jääkiekkoilijaan. Uupumus ja voimattomuus lähtivät ajan kanssa pois, mutta astma puhkesi uudestaan.
– Se on ainut jälki, mitä korona on jättänyt. Ja tietenkin huono kunto.
Virtanen on palannut takaisin Ilveksen kokoonpanoon ja päässyt pelaamaan syksyllä liigapelejä.
– Kunto mennyt parempaan suuntaan, mutta ei se vielä ole sellainen, mitä haluaisin.
Virtanen kertoo suhtautuneensa vakavaan jälkitautiin melko rauhallisesti.
– Perheellä ja isovanhemmilla oli pelko päällä, mutta ei niin itselläni. Oloni oli enemmän harmistunut, kun hyvä putki omassa pelaamisessa meni poikki.
Erika Parviaisen piina ei ole loppunut
Palmi ja Virtanen ovat päässeet takaisin oman lajinsa pariin, mutta triathlonin Suomen mestari Erika Parviainen, 26, on ollut jo yli puolitoista vuotta poissa urheilun parista.
Parviaisen oireilu alkoi maaliskuussa 2020 Kanarian leirin jälkeen. Oireet olivat Parviaisen mukaan jo jälkitautia. Koronan hän sairasti oireettomana.
Parviainen säikähti, koska hänellä ei ollut koskaan aiemmin ollut kuumetta. Jatkotutkimuksissa tehtyjen tulosten perusteella diagnoosi oli koronan jälkitauti.
Parviainen kertoo, että ensimmäinen kevät meni taudin kanssa kokonaan sängyn pohjalla uupumuksen ja väsymyksen takia.
– Makasin sohvalla. En jaksanut puhua, en jaksanut katsoa telkkaria. Katsoin vain kattoa ja nukuin yli kymmenen tuntia joka yö. Se oli todella rajua.
Parviainen kertoo kärsineensä myös kovista keskittymisvaikeuksista. Vointi on parantunut askel kerrallaan.
– Tällä hetkellä vointini on ihan ok. Pystyn jo tekemään suunnitelmia tuleville päiville. Mutta vieläkään en pysty normaaliin elämään, en pysty urheilemaan enkä opiskelemaan kunnolla.
Juttu jatkuu alla olevan videon jälkeen.
Entinen kilpakävelijä on kokeillut ottaa muutamia lenkkiaskeleita viime viikkoina. Kukaan ei osaa sanoa, milloin olo on taas normaali.
– Jos linja jatkuu samanlaisena, niin ehkä voin tehdä kohta jopa viikoittaista urheilua. Menen kärsivällisesti eteenpäin. Ikinä ei anneta periksi.
Rajusta jälkitaudista ja pitkästä kilpailutauosta huolimatta Parviaisen yhteistyökumppanit ovat pysyneet ennallaan, perhe ja valmentaja ovat olleet iso tuki ja lääkärit ovat ottaneet oireet tosissaan.
– Minua on uskottu. Oireet pitkäkestoisessa koronassa ovat moninaisia, eivätkä aina niin selkeitä ja mitattavissa olevia. Minua on tutkittu ja eteeni on tehty kaikki.
– Kun long covidista on alettu puhua enemmän ja siitä saa tietoa, se helpottaa ihan äärettömästi. Tiedän, että en ole ainut, joka siitä kärsii ja että oireille voidaan tulevaisuudessa tehdä jotain, Parviainen sanoo toiveikkaana.
"Pitkäkestoiset oireet ovat harvinaisia"
Koronan aiheuttamaa jälkitautia urheilijoille tutkitaan Suomessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa. Tutkimukseen kerätään tietoa koronaan sairastuneilta urheilijoilta.
Tutkimuksen johtaja Maarit Valtonen kertoo, että käynnissä oleviin seurantatutkimuksiin on osallistunut vajaat 50 urheilijaa.
– Tarvitsemme arvokasta tietoa ymmärtääksemme, minkälaiset vaikutukset taudilla on urheilijalle. Koronaan liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä. Tutkimme muun muassa sitä, missä vaiheessa urheilija on aloittanut kevennetyn harjoittelun ja milloin urheilija on kokenut itsensä terveeksi.
Palmi, Virtanen ja Parviainen ovat Valtosen mukaan poikkeustapauksia. KIHUn tutkimuksessa on ollut muun muassa 15 henkilön maastohiihtäjien ryhmä, jotka palasivat kevennettyyn harjoitteluun keskimäärin yhdeksän päivän jälkeen sairastumisesta.
– Keskimäärin 22 päivää kesti palata takaisin normaaliin harjoitteluun koronaan sairastumisesta. Joillain oli vielä kuukauden jälkeen tunne, että he eivät ole vielä normaalissa suorituskyvyssä.
Valtosen mukaan isossa kuvassa urheilijat toipuvat hyvin taudista.
– Meillä on Suomessa yksittäisiä urheilijoita, joille koronavirus on aiheuttanut sydänlihastulehduksen. Pitkäkestoiset oireet ovat harvinaisia, mutta niitä on ollut. On mahdollista, että urheilijoilla pitkittyneitä oireita on jopa vähemmän kuin muulla väestöllä.
Onko mitään tietoa, miksi jotkut urheilijat kokevat oireet voimakkaammin ja pidemmän aikaa?
– Sitä ei tiedetä, miksi joillekin henkilöille tulee näin voimakas ja pitkittynyt oirekuva. Se voi liittyä voimakkaaseen puolustusjärjestelmän aktivoitumiseen, mutta sitä ei varmuudella tiedetä, Valtonen vastaa.
Valtonen kertoo, että vakavia tautitapauksia on ollut myös muiden maiden urheilijoilla.
Koronaan liittyvien tutkimusten mukaan jälkitaudit, oli sitten kyseessä lievä tai vakava, ovat maailmalla melko yleisiä.
Heinäkuussa 2020 ilmestyneen italialaistutkimuksen mukaan sairaalahoitoon joutuneista 87 prosentilla todettiin ainakin yksi oire kolme kuukautta taudin sairastamisesta. Otanta oli 143 henkilöä.
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa joka kolmas koronapositiivinen henkilö oli saanut puolen vuoden jälkeen sairastumisestaan uuden psykiatrisen tai neurologisen diagnoosin.
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mikä määritellään pitkittyneeksi koronavirustaudiksi.
Jälkitaudistaan kertovia urheilijoita on ollut Suomessa muutamia.
Yle Urheilun haastattelemat kolme urheilijaa kertoivat taudistaan avoimesti. Yksi koronan sairastanut urheilija ei antanut haastattelua.
– Joukkuelajeissa ja ammattiurheilussa on mahdollista, ettei terveystietoja haluta jakaa, koska tieto voi vaikuttaa imagoon urheilijana sekä työnantajien ja sponsoreiden asenteisiin. Terveystieto on aina henkilökohtaista myös urheilijoilla, Valtonen pohtii.
– Mutta tieto koronaviruksesta on karttunut jo yli puolessatoista vuodessa. Apua järjestetään ja sitä pitää pitkittyneessä tilanteessa aina hakea.
Jos olet urheilija ja sairastanut koronan, voit halutessasi osallistua KIHUn tutkimukseen tästä.
Lue myös: