22-vuotias Peppi on pakannut repun täyteen ruokaa ja muita välttämättömyyksiä. Reppu on aina valmiina siltä varalta, että kotoa täytyy lähteä kiireellä. Syy sellaiseen voi tulla itärajan takaa tai oikeastaan mistä tahansa muualtakin, Peppi arvelee.
Yle keräsi verkkokyselyn avulla tietoa ihmisten varautumissuunnitelmista ja siitä, minkälaisia ajatuksia varautuminen herättää. Peppi on yksi noin 400 vastaajasta.
Peppi ja muut vastaajat eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Vastaajien henkilöllisyydet ovat Ylen tiedossa.
Sodan uhka herätti pohtimaan omaa pärjäämistä
"En haluaisi tätä oikeastaan myöntää, mutta aloitin valmistautumisen pelkästään pelkoreaktiona Ukrainan sotaan. Nyt myöhemmin pelko hälvenee jonkin verran, kun tilalle on tullut itseluottamusta, ja tiedän miten pitää toimia poikkeusoloissa. En haluaisi olla pelkuri, joten aion ilmoittautua myös maanpuolustuskursseille." Mies, 33
Peppi ehti pakata varautumisreppunsa jo ennen Venäjän hyökkäystä. Hän alkoi perhehtyä varautumiseen alkuvuodesta. Sodan syttyminen vahvisti ajatusta, että reppu on hyvä olla valmiina.
– Venäjän hyökkäys ahdisti ja pelotti. Helpottaa, kun tietää tehneensä sen, mitä tehtävissä on. Ajatukset eivät enää pyöri koko ajan uhkakuvissa, hän kertoo.
Viranomaisten näkökulmasta ihmisten herääminen varautumisasioihin on pelkästään positiivista, vaikka taustalla onkin kova huoli turvallisuudesta. Erityisasiantuntija Mikko Hiltunen sisäministeriön pelastusosastolta muistuttaa, että on muitakin häiriötilanteita, joihin kannattaa varautua.
– Häiriötilanteiden taustalla on usein ollut jonkinlainen sään ääri-ilmiö, joka on sitten aiheuttanut ongelmia sähkön- tai vedenjakelussa.
Maalla varautuminen on arkipäivää
Monille maaseudulla asuville kotivaran pitäminen on ollut arkipäivää jo pitkään.
"Maaseudun asukkina ja tottuneena toistuviin sähkökatkoihin ja keliongelmiin ruokatarvikkeiden varmistamisessa oli jo ennestään viikkojen syvyyteen ylettävä pohjarutiini." Mies, 52
"Asun maaseudulla, joten ilman kriisiäkin on syytä varautua mm. sähkökatkoihin, myrskytuhoihin ym. Minulla on tulisijoja lämmittämiseen ja ruuanlaittoon agregaatteja, aurinkopaneeleja, inverttereitä, akkuja sähkön tuottoon jne. Varastosta löytyy retkeilyvarusteita, ja matkailuvaunu on myös pihassa." Mies, 54
Näin on myös Sannan, 36, kohdalla.
– Kun asutaan täällä metsän keskellä, niin sähkökatkot on ihan mahdollisia muutenkin.
Nimenomaan sähkökatkoihin Sanna varautuu nytkin, ei niinkään sotilaalliseen uhkaan. Hän ennakoi Euroopan epävakaan turvallisuustilanteen lisäävän energian jakelun epävarmuutta entisestään, joten hän on täydentänyt jo hyvällä mallilla ollutta kotivaraansa kuivamuonalla ja muilla hyvin säilyvillä elintarvikkeilla.
– Vesi on se hankalin juttu. Mutta olemme kyllä oppineet täyttämään ämpäreitä valmiiksi aina myrskyn noustessa. Juomavettä on pulloissa valmiina muutenkin.
Pandemia opetti kriisinkestävyyttä
Sanna ei varsinaisesti pelkää Ukrainan sodan leviävän, mutta myöntää olevansa huolestunut Venäjän arvaamattomuudesta. Huolien kanssa pärjää, kun niihin on tottunut.
– Välillä tuntuu, että tässä on meneillään jonkinlainen maailmanlopun bingo: ensin tuli pandemia, sitten sota. Sokkikynnys kasvaa, kun koko ajan tulee jotakin.
Sanna ei ole ajatuksineen yksin.
"Kaiken muun korona- ja kouluahdistuksen lisäksi on tämä ennemmin vain kirsikka kakun päällä." Mies, 33
Moni pohtii myös muita meneillään olevia kriisejä.
"Varautuminen on itsestään selvää jo muutenkin. Ilmastonmuutoksenkin takia tullaan todennäköisesti tarvitsemaan varautumista." Mies, 58
"Varautuminen ei riipu vain poliittisesta tilanteessa. Ratkaisuihimme on ajanut pitkäaikainen tietoisuus ympäristö- ja ilmasto-ongelmista." Mies, 38
Turvallisuustilanne hämmentää ja pelottaa
Pepin tavoin moni vastaajista kertoi, että varautuminen rauhoittaa huolestunutta mieltä. Moni kertoi olevansa myös hämmentynyt: onko tässä ihan oikeasti syytä varautua sotilaalliseen hyökkäykseen?
"Tunnen vaihtelevasti itseni sekä järkeväksi että pähkähulluksi varautuessani pahimpaan. Ajattelen kuitenkin, että varautuminen on paljon hankalampaa sitten, jos paniikki iskee." Nainen, 47
"Samaan aikaan miettii, että ollaanko me oikeasti näin foliohattuja ja toisaalta taas sitä, että ei voi muuta kuin itseään syyttää, jos tosipaikan tullen ei ole mitenkään yrittänyt varautua. Kaikkeen ei toki voi varautua, mutta moniin asioihin voi." Nainen, 32
Osa vastaajista kertoi olevansa todella peloissaan.
"Kuolemanpelko on ihan todellinen olotila jatkuvasti. Olemme eläneet viimeiset vuosikymmenet kulutusjuhlassa melkoisen ylimielisinä, ja uskon tällä hetkellä, että kaikki loppuu pian ja meille käy todella huonosti." Nainen, 57
"Ahdistaa ja huolestuttaa, yöunet on rauhattomia ja suru ukrainalaisten puolesta on suuri. Isä oli talvi-, jatko- ja Lapin sodan eturintamalla panssarintorjuntamies. Onneksi sotainvalidi-isäni ei ole enää näkemässä tätä." Nainen, 68
Ei tarvetta pakosuunnitelmille
Kotivaran hankkimisen lisäksi osa vastaajista on suunnitellut, mihin lähteä pakoon, jos vaara uhkaa.
"Ostin juuri liput itselle ja lapsille toiselle puolen Eurooppaa. Ajattelen että on parempi katsella tilanteen kehittymistä vähän kauempaa, kuin mahdollisesti jäädä loukkuun ja antaa lasten katsella hirveyksiä vierestä." Mies, 39
Eritysasiantuntija Mikko Hiltusen mukaan konkreettisille pakosuunnitelmille ei tässä vaiheessa ole tarvetta.
– En näe mitään syytä sille, että kansalaisten pitäisi miettiä poistumista maasta, vaikka turvallisuusympäristömme onkin kiristynyt.
Voit keskustella varautumisesta lauantaihin 12.3. klo 23:een saakka.
Lue myös: